Kotkan Merikeskus Vellamon hyökyaallon muotoisena kohti taivaita kurotteleva rakennus vanhan merimieskapakka Kairon tuntumassa ja Kantasataman paraatipaikalla tuo kaikkien ulottuville parisataa vuotta sitten käydyn Ruotsinsalmen meritaistelun hurjia vaiheita ja herkistää pienimmät vieraat istahtamaan ison ja pehmoisen mustekalan (7437) syliin. Eivätkä näyttelyn muutkaan meri”monsterit” liian pelottavilta näytä, vaikka isoja ovatkin.
Teksti Marja-Liisa Kinturi
Kuvat Merikeskus Vellamo ja Marja-Liisa Kinturi
Museon avarassa venehallissa eri käyttötarkoituksia palvelevat isommat ja pienemmät alukset eri aikakausilta ovat asettuneet sopuisasti omille paikoilleen, mutta Ruotsinsalmen meritaistelua mennään seuraamaan ikään kuin meren syvyyksiin, sillä sinisenharmaassa, aaltoilevassa valaistuksessa ensimmäisenä tulevat vastaan laivahylkyjen kappaleet ja aaltoihin vaipunut keulakuva, siivekäs meren enkeli.
Hyvin ehtii!
Näyttely avattiin jo viime kesäkuussa (2020), mutta korona on harventanut kävijämääriä. Ei silti hätää, näyttelyyn ehtii tutustumaan vähemmälläkin hoppuilulla, sillä se tulee olemaan auki 17. tammikuuta 2027 saakka. Sympaattiset merimonsterit tosin menevät talviunilleen jo reilun vuoden päästä eli tammikuun puolivälissä 2022.
Vellamossa on merimonstereiden lisäksi useampia muita, pienempiä näyttelyitä, kuten Karhulan lasiteollisuudesta kertova näyttely (31.1.2022 saakka) ja ”Tahdon! Rakkauden tarinoita” lokakuun loppuun 2022 saakka. Ei siis kiirettä!
Tarinat kertovat ihmisistä
Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely on Suomen kansallismuseon, Suomen merimuseon ja Kotkan kaupungin sekä Kymenlaakson museon yhteistyötä. Näyttelyn tekee mielenkiintoiseksi ja helposti omaksuttavaksi se, että se kertoo ihmisistä taistelun molemmilla puolilla. Heidät on taustoineen herätetty henkiin. Mikä oli esimerkiksi ruotusotilas Johan Fromin, palkkaupseeri Samuel Marshallin tai piika Anna Engstenin rooli suuressa meritaistelussa? Tai kenelle kuului avioliiton merkkinä kannettu kampariipus?
Meriarkeologeille riittää tutkittavaa
Merenpohjassa riittää suuren meritaistelun jäljiltä tutkittavaa vielä pitkiksi ajoiksi, sillä siellä makaavista arviolta noin 60 hylystä vasta 18 on löydetty. Toki laivoista yritettiin pelastaa kaikki mahdollinen heti niiden uppoamisen jälkeen taistelujen tauottua. Se myös tiedetään, että 1860-luvulla helsinkiläinen sukellusyhtiö nosti hylyistä tykkejä ja myi ne sulatettaviksi. Suuren yleisön tietoon merenpohjassa makaavat laivat tulivat kuitenkin vasta vuona 1948, kun sieltä löydettiin fregatti St. Nikolain hylky. Samasta ajankohdasta lasketaan myös suomalaisen meriarkeologisen tutkimuksen saaneen alkunsa.
Tarinaa kertovat sen ajan ihmiset
Erikoista tarinassa on se, että vuonna 1948 löydettyä St Nikolaita komensi nuori brittiupseeri Samuel E. Marshall. Alus joutui Ruotsinsalmen taistelussa ruotsalaisen tykkitulen keskelle, mutta Marshall ei suostunut antautumalla pelastamaan laivaansa ja 400 hengen miehistöään.
Ruotsinsalmen taisteluun liittyy myös nuori kauppias Nikolai Sinebrychoff, joka isänsä kuoltua joutui 16-vuotiaana ottamaan vastuun perheestään ja isän liiketoiminnasta. Hän valmisti olutta, toimitti ruokaa Ruotsinsalmen merisairaalaan ja myi rakennustarvikkeita. Kun toiminta Ruotsinsalmessa hiipui, Nikolai jatkoi panimotoimintaa veljensä Paulin kanssa Suomenlinnassa.
Moderni esitystekniikka elävöittää
Ruotsinsalmi-näyttelyssä käytetään modernia esitystekniikkaa: taisteluja on kuvattu virtuaalisesti kymmenmetrisellä seinällä, joka kaartuu katsojan ympärille vieden hänet keskelle taisteluja ja tykkien jylinää.
Merikeskus Vellamo on rakennuksenakin lumoava: kesällä sen aallonharjaa muistuttavalla kattoterassilla voi kävellä ja ihailla ympärillä avautuvaa merellistä Kotkaa. Sisällä hallin kaarevat puuseinät tuovat mieleen laivanrakennuksen perinteet. Museoveneitä isossa hallissa voi ihailla myös yläpuolelta, miltei lintuperspektiivistä, ja Ruotsinsalmi-näyttelyn sisääntulo on kuin sukellus meren alle.