Matkailuala huutaa apua –
Onko Kreikka kerrankin tehnyt jotain oikein?

Ei olisi uskonut vielä muutama kuukausi sitten, että kreikkalaiset pannaan täydelliseen kuriin ja järjestykseen, pontimena tietysti koronaviruspandemia. UIkona saa liikkua vain jos lähettää poliisille pyynnön ja saa siihen luvan kännykkään. Jopa kissojen ruokkimiseen kadulla tarvitaan lupa.

Uiminen on kielletty, kaikki ukkokuppilat, tavernat, ravintolat, koulut, kirkot ja päiväkodit ovat kiinni, vain osa ruokakaupoista on auki. Pääsiäislampaat jäivät grillaamatta. Pääsiäinen on kreikkalaisille vuoden tärkein juhla, se on kuin meidän vappu, uusivuosi, juhannus ja Taiteiden yö samana viikonloppuna pitkäperjantain jatkeeksi, kirjoitti Hesarissa osuvasti Leroksen saarella talvehtiva toimittaja Ritva Liisa Snellman. Pakotteet ovat toimineet, Kreikassa on vähemmän koronavirukseen kuolleita kuin Suomessa vaikka siellä on tuplamäärä asukkaita.

Hyvä Kreikka!

***

Tilanne Kreikassa on matkailullisesti täysin absurdi: maa tarvitsee kipeästi jokaisen matkailijan tuoman euron, mutta toisaalta varsinkin pienillä saarilla jokaista turistia katsotaan epäillen: hän voi tuoda saarelle pelätyn taudin. Jos tulijan sairaus ilmenee perille päästyä ja hän tarvitsee tehohoitoa, potilas on lennätettävä Ateenaan. Suomesta Kreikkaan ei tehtäne pakettimatkoja ennen kuin heinäkuussa, toki lennot sinne aloitettaneen jo aiemmin.

***

Ilmestyy tai ei

Matkailutoimittajien Killan matkailuhakemisto tuli juuri painosta. Hakemisto ilmestyi nyt 41. kerran. Kovin hankalaa on ollut ilmoitushankinta, eikä koronavirus ollut vielä edes iskenyt. Mikä lieneekään painetun hakemiston tulevaisuus? Onhan tämä matkailualan vanhin julkaisu Suomessa.

Huonompi kohtalo oli matkailun ammattilehden Ikkunapaikan huhtikuun numerolla. Se ei ilmestynyt. Kovin on laihaksi käynyt myös matkailulehti Mondo. Ilman ilmoituksia ja yhteistyökumppaneita seuraa kuolema.

Metro-lehti julkaisi viikoittain Reissut-palstaa, joka oli suosittu. Nyt koko lehteä ei enää ole.

***

Heikillä asiaa journalismista

Matkailutoimittajien Killan edellinen puheenjohtaja Heikki Kähkönen joutui miettimään aiempia Ajassa-blogin kommentteja. Hän on toimituspäällikkö Viisi Tähteä -verkkojulkaisussa.

”Olen pannut merkille, että esimerkiksi ruoka- ja ravintolakirjoittajien aiheet loppuivat kerralla, kun ei ollutkaan enää ilmaiseksi tarjottua lounasta tai päivällistä, joista tehdä juttuja. Nyt nämä toimittajat ja bloggarit jakavat sosiaalisessa mediassa kakkureseptejä, joita voi ilman tekijänsuojaa kopioida mistä tahansa. 

Sama näyttää koskevan myös matkailutoimittajia. Jengi on aivan hämmennyksissä, vaikka aiheita olisi valtavat määrät tarjolla. Ne pitää vain itse keksiä ja löytää. Matkailuala on suurimmassa murroksessa sitten viime sotien. Kontakteja ihmisiin ja organisaatioihin on jokaisella valtava määrä ympäri maailman. Monet ovat valmiita puhumaan.

Yksi asia paljastuu tässä saman tien, ja se vaivaa matkailutoimittajia ammattikuntana: loppujen lopuksi toimialaa ja sen mekanismeja tunnetaan aika vähän, jos lainkaan.

Nyt olisi saumaa hyville ja analyyttisille matkailujutuille sekä tulevaisuuden pohdinnalle.”

***

Ympäristöasia on vaikea

Vein juuri muovit ja kartongit keräysastiaan – olipa taas kertynyt, näin isossa perheessä, yksi henkilö. Hanasta tulee kuitenkin maailman parasta vettä.

Vedenkäyttö on ongelma ja pahenee etenkin Välimeren, Punaisen meren ja eteläisen pallonpuoliskon matkailualueilla. Pohjaveden uudistuminen on monin paikoin ylitetty. Moni tasokaskin matkailuhotelli lisäksi laskee jätevetensä käsittelemättömänä vesistöihin.

Ekomatkailusta puhutaan ja hyvät suunnitelmat ovat olemassa. Toteuttaminen vain ei toimi – vielä.

Aiheesta voi lukea lisää Reilun matkailun yhdistyksen sivuilta www.reilumatkailu.fi 

***

Intialainen rangaistus

Intiassa on ulkonaliikkumiskielto. Vangiksi jääneet turistit voivat liikkua hotellista vain henkilökunnan jäsenen kanssa lähikauppaan tai apteekkiin.

Jotkut ovat jääneet kiinni laittomasta liikkumisesta. Rangaistukseksi on keksitty sama, minkä tempauksistaan Bart Simpson tv:n Simpsoneissa joutuu koulussa kokemaan. Turistin pitää kirjoittaa käsin 500 kertaa ”anteeksi”. Keppirangaistus on varattu vain alkuasukkaille.

***

Kirjoittajien mielipiteet ovat matkailutoimittajien ja Killan hallituksen jäsenten henkilökohtaisia.