Finnairin pääkonttorissa Helsinki-Vantaa lentoaseman kupeessa mietitään nyt todella vakavina mihin suuntaan yhtiön strategiaa pitäisi kehittää. Unohtaako Aasia vuosiksi ja suunnata katse länteen? Pienentääkö laivastoa vai yrittää ulosvuokrata sitä konepulasta kärsiville? Q2:n alarivin luku on karmea, vaikka matkustajamäärät kasvavat vauhdilla.
Teksti ja kuvat Eero Nokela
Toimitusjohtaja Topi Mannerilta irtoaa vielä hymy – pyydettäessä – lehdistötilaisuuden kuvaussessiossa, vaikka hän on juuri esitellyt Finnairin varsin karut miinusluvut kuulijoille. 84 miljoonan euron tappio huhti-kesäkuussa on toki ”vain” noin puolet vuodentakaisesta, mutta ei se paljon riemastuta. ”Toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti”, lukee yhtiön tiedotteessa.
Ei riittänyt yli kaksi vuotta riehunut pandemia, ei Venäjän ilmatilan sulku ja hyökkäyssota Ukrainaan. Ei tullut heinäsirkkaparvia, tuli vielä pahempaa. Polttoaineen hinta nousi vuodenvaihteesta kesään ehdittäessä 93 prosenttia. Lentokerosiinin hinnannousun vaikutus tulokseen oli huhti-kesäkuussa peräti 126 miljoonaa euroa.
Liikevaihtokin on kasvanut, mitä Topi Manner pitää kaivattuna valopilkkuna. Operatiivinen kassavirta oli 182 miljoonaa. Kassakaan ei ole tyhjä: 1,57 miljardia euroa, mutta velkaakin on ja pääomalainaa nostettiin 290 miljoonaa euroa. Vuoden toisen kvartaalin liikevaihto oli 550 miljoonaa euroa kun se vuosi sitten oli 112 miljoonaa euroa.
Nyt lennetään
Finnairin kesäkuun matkustajamäärä oli 907 300 (nousua vuodentakaisesta 609,4 %, ja toukokuusta 16,6 %). Eniten Finnair kuljetti matkustajia Euroopan-lennoillaan, 670 800, kotimaan luku oli 103 600 (nousua 229,7 %), Aasian-liikenteen 65 900 (+ 1 282,5 %) ja Pohjois-Amerikan reiteillä 67 000 (liikennealueen uusi matkustajaennätys!).
Myös käyttöasteet nousivat selvästi. Aasian-liikenne piristyi, joten koneiden täyttöaste oli 75,3 %. Pohjois-Amerikkaan lennettiin nyt jo viiteen kohteeseen, joten luvutkin ovat komeat: täyttöaste 78,5 %. Euroopan-liikenteen luvut ovat 82,5 % ja kotimaassa 81,4 %. Puolityhjillä koneilla lentäminen on siis päättynyt.
Euroopan-lentoja vaivaa jälleen ilmatilan ja kenttien ruuhkautuminen. Henkilöstöpulasta kärsitään kaikkialla, vaikka Helsingin kentällä tästä on vähemmän merkkejä. Topi Manner kiitteleekin pääkenttämme suoriutuneen hyvin nopeasti kasvaneista matkustajamääristä.
Ei riittänyt yli kaksi vuotta riehunut pandemia, ei Venäjän ilmatilan sulku ja hyökkäys Ukrainaan. Ei tullut heinäsirkkaparvia, tuli vielä pahempaa.
Vain yksittäisiä lentoja on jouduttu perumaan henkilöstöpulan vuoksi toisin kuin monissa Euroopan maissa eivätkä turvatarkastus- ja tsekkausjonot ole meillä ulottuneet ulko-oville.
Lontoon Heathrow´n kenttä on joutunut turvautumaan ennen kokemattomaan varotoimeen: Se on asettanut päivittäisen matkustajamäärän katoksi 100 000 matkustajaa. Sitä pidetään alalla suorastaan rikollisena toimena.
Olen pannut merkille itäiseltä Välimereltä lähteneiden koneiden saapuvan Helsinkiin usein huomattavasti myöhässä.
Puolen, jopa yli tunnin myöhästymiset ovat olleet kesällä tavallisia varsinkin Turkista ja Kreikasta (Rodos pahin) tulevilla lennoilla. Niiden on kierrettävä Ukrainan ja Valko-Venäjän ilmatila, myös Baltiaa kartetaan ja Itämerelle saavutaan Puolan Gdanskin länsipuolelta, mistä jatketaan Gotlannin itäpuolelta kohti Hankoa ja Vantaata. Paluulentoni Ateenasta myöhästyi vajaa puoli tuntia kesäkuisena perjantaina. Myös Kreetan-lennot ovat olleet myöhässä pidentyneen lentomatkan vuoksi varsinkin puolen yön tietämillä.
Uusi strategia ja laihempi laivasto?
Toimintaympäristön merkittävä epävarmuus jatkuu, historiallisen korkea polttoaineen hinta kurittaa koko alaa, mutta Finnairia rasittaa erityisesti Venäjän ilmatilan sulun kesto. Kukaan ei tiedä miten kauan tätä on kärsittävä. Eikä polttoaineen hinnastakaan ole mitään varmaa tietoa. Syksyllä Finnair kertoo, mikä on uusi strategia eli mihin ja millaisin panostuksin tulevaisuudessa lennetään. Millaisena Finnair ”kuoriutuu” kriisien väistyessä – vai tuleeko uusia kun yksi selvitetään?
Toimitusjohtaja Topi Mannerin mukaan Finnairin on luotava uusi toimintastrategia, näin ei voi jatkua. Patoutunut kysyntä sai suomalaiset ryntäämään Euroopan- ja Välimeren-lennoille, vaikka matkustamisesta on tullut entistä työläämpää henkilöstöpulan vaivaamilla kentillä.
”Lentojen varaustilanne näyttää hyvältä, syksyn ja jopa ensi talven lentoja myydään ja kuluttajat haluavat matkustaa”, Topi Manner kertoo. Ukrainan sodasta ei tullutkaan pelättyä ongelmaa, sillä Eurooppa ja Välimeren lomakohteet vetävät.
Finnair lentää Kreikassa 10 kohteeseen, lähes yhtä moneen kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa. Kaikkiaan Suomesta lennetään Kreikassa Ateenan lisäksi 11 kohteeseen eli se on ylivoimainen lomakohde jälleen.
Myös koneiden määrä otetaan suunnittelupöydälle. Nyt Finnairilla on Norran operoimat ATR– ja Embraer-koneet (12 + 12) mukaan lukien 80 lentokoneen laivasto. Monellako pärjätään tulevina vuosina, jatkuuko koneiden ja miehistöjen vuokraus Britanniaan ja Saksaan, entä Tukholman hubi? Topi Mannerin mukaan sitä tarkastellaan syksyllä, muista neuvotellaan.
Kiina ja Aasia ovat suuria kysymysmerkkejä. Japani on alkanut avautua vähitellen, sinne Finnair lentää nyt Venäjän ilmatilan väistäen joko pohjois- tai eteläkautta. ”Japani tulee kasvamaan, Kiinan koronapolitiikan nollalinja vaikuttaa meihin niin, että sinne voidaan lentää yksittäisiä lentoja lisää”, Topi Manner summaa.
Ryntäys Intiaan
Keskiviikon Kauppalehti kertoo, että Finnair on palkannut kesäkuussa monessa lentoyhtiöbisnesliemessä marinoituneen ja ansioituneen Sakari Romun Finnairin Intian toimintojen maajohtajaksi. Finnair aloittaa lennot Mumbaihin elokuussa ja suunnittelee reittiä myös Bangaloreen. Sillä lailla, pidämme peukkuja!