perjantai, lokakuu 30

Huvittavaa uutisointia

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +
Keskikesän suuri uutinen oli muutama viikko sitten se, että etelän pakettimatkojen kysyntä on hurjaa ja kauppa käy kuin rajuilma. Parempi uutinen olisi ollut, että ne muutamat tarjolle tulleet Kreikan-matkat eivät käykään kaupaksi! Yle ansioitui lisäksi – kehno uutispäivä kun oli – osoittamaan vertailulla, että viime vuoden elokuun alun pakettimatkojen hinta (alk. 169 e/viikko) on kohonnut tänä vuonna yli 500 euroon per viikko. Matkanjärjestäjät siis riistävät kuluttajia.
Ensiksikin, joka vuosi keväällä ja loppukesästä on myyty jonkin verran pakettimatkoja tosi halvalla koska suomalaislasten koulut loppuvat tai alkavat eikä matkakauppa käy odotetusti. On käsittämätöntä verrata viime ja tätä vuotta, 500 euroa tai vaikka 600 ei ole hinta eikä mikään kesälomamatkasta Välimerelle tähän aikaan kesää ja tässä tilanteessa. Muuten, nyt matkanjärjestäjät ovat jo tuplanneet muutamien Rodoksen- ja Kreetan-lentojensa määrän. Jos eivät olisi, se olisi uutinen. Kyllä suomalaisten on päästä Kreikkaan, neljännesmiljoona pakettimatkaa myytiin viime vuonna, hui hai! Matkavekka polkaisi nopeasti maakuntalentojen sarjan syksyksi, se on hieno juttu.

Matkustusrajoituksista eroon

Turvallisuus ensin, se on selvä, mutta olemmeko me suomalaiset nyt ylivarovaisia? Ensin viranomaiset vetkuttelivat kyllin kauan esimerkiksi saksalaisten maahanpääsyn kanssa. Tuhansien sieltä tänne mökkilomalle varautuneiden juhannus meni mönkään kun aivan viime hetkellä Marinin hallitus ilmoittikin, että stop tykkänään, ette ole tervetulleita. Vuosikausia suomalaisjärvien rannoilla lomailleet saksalaisperheet saivat syödä jo varatut matkaeväät (!) kotonaan.
Nyt sitten mennään toiseen suuntaan: matkustusrajoituksia on otettu uudelleen käyttöön Itävaltaan, Sloveniaan ja Sveitsiin. Ja ruotsalaiset ovat kiukkuisia kun he eivät vieläkään pääse Suomeen, ja toisin päin. Siellä maksetaan nyt koronakevään vapauden hintaa. Turussa ihmetellään nyt silmät ymmyrkäisinä, miten sveduja kuitenkin liikkuu päivittäin kaupungissa sadoittain. Olisiko syytä olla tiukempi siellä rajalla?

Laivareitit uusiksi

Laivayhtiöt eivät jääneet tumput suorina odottamaan ruotsalaisten julmien koronalukujen parantumista vaan pistivät reitit uusiksi. Helsingistä Silja Serenade liikennöi peräti tammikuulle saakka Latvian Riikaan, varausmäärä oli viikko sitten jo yli 60 000. Viking Line keksi Ahvenanmaan, kotipesänsä. Myös Tallink Silja käy muutaman kerran saarten satamassa. Puheenjohtajan laivareissulla Maarianhaminaan (eka lähtö 1. heinäkuuta)) oli 500 matkustajaa, taloudenhoitajan pari päivää myöhemmällä jo tuhat. Pitkästä aikaa oli virkistävää piipahtaa tuossa vehreässä kesäkaupungissa ja verestää sammaloituneita ruotsinkielen taitojaan.

Finnairin kassavirran pelasti rahtiliikenne

Kuten lehtensä lukeneet ja uutiset näköradiosta katsoneet hyvin tietävät, Finnairin alkuvuoden liikevaihto syöksyi rökälemäiseen 174,3 miljoonan tappioon. Syitä ei tarvitse toistaa. Perjantaisessa tulosjulkistustilaisuudessa toimitusjohtaja Topi Manner oli iloinen vain yhdestä asiasta: rahtilentojen kova kysyntä teki kansallisesta lentoyhtiöstämme muutamassa kuukaudessa menestyvän rahtilentoyhtiön. Peräti 602 rahtilentoa lennettiin toisella vuosineljänneksellä: etupäässä Aasiaan ja Aasiasta. Finnair huolehtii jatkossakin jopa Viron huoltovarmuudesta tuomalla tänne viruksentorjuntavälineistöä.
Finnair on maksanut 270 miljoonaa euroa takaisin lentonsa menettäneille asiakkaille, lisää palautuksia maksetaan vielä sata miljoonaa. Kaikkiaan tämä ruljanssi koskee noin miljoonaa matkustajaa. Rahaa yhtiön kassassa on kuitenkin niin paljon, ettei pohjaa näy: kevään osakeanti toi uutta rahaa 500 miljoonaa. Topi Mannerin mukaan Finnair on yksi maailman vakavaraisimmista lentoyhtiöistä, se kestää kriisin yli. Sillä on lähemmäs miljardi euroa puskurina, mutta puolillaan lentävistä matkustajakoneista ei ole vielä paljon iloa meneillään olevalla kvartaalilla, sen Manner myönsi.
Liikenne palaa asteittain lähemmäksi viime vuoden tasoa: elokuussa lennetään jo kiihtyvästi Välimeren lomakohteisiin ja syyskuussa jo noin puolet viime vuoden määrästä. Nyt mennään jo Aasiaankin.

Anders Wiklöfin huikea elämäntarina

Ahvenanmaasta puheen ollen sain vihdoin loppuunluetuksi viime vuonna ilmestyneen kirjan Muurarin pojasta miljonääriksi (S&S). Sen on minä-muotoon elävästi kirjoittanut toimittaja Staffan Bruun.

Toimittaja Staffan Bruun kuunteli herkällä korvalla miljonääriliikemies Anders Wiklöfiä. Syntyi elämänmakuinen ja herkistävä kirja syvästi inhimillisestä ahvenanmaalaisesta, jolle raha on vain väline tehdä muutkin onnelliseksi.

Aivan huikea on tämän autokauppiaana uransa aloittaneen miehen tarina. Voi yhtään liioittelematta sanoa, että Anders Wiklöf omistaa koko Ahvenanmaan, jopa pankin ja osuudet molemmista sanomalehdistä. Yhdellä puhelinsoitolla hän tilasi syntymäpäivilleen samana päivänä ylläriksi Ruotsin ykköstähtiin kuuluvan laulaja Carola Häggvistin. Kun tämä ilmoitti, ettei pääse kun illalla on keikka Globenilla, Wiklöf ei antanut periksi. Hän lähetti lentokoneen hakemaan tähden, ja sama kone vie hänet keikan jälkeen hyvissä ajoin takaisin lähtöruutuun.
Anders Wiklöf kertoo maksavansa kiltisti miljooniin kohoavat veronsa, myös Bentleyllä ajamansa ylinopeussakot (noin 300 000 e). Kun ajokortti oli taas kerran jäähtymässä, hän siirtyi skootteriin. Siitä seurasi se, että autoilijat ajoivat hämmästyksissään niin monta kolaria, että poliisi komensi Wiklöfin takaisin ratin taakse. 
Kiitokseksi siitä, että ahvenanmaalaiset ovat käyttäneet Wiklöfin palveluita ahkerasti tämä järjestää vuosittain omistamallaan areenalla ilmaiskonsertin, jonka kustannukset ovat vähintään puoli miljoonaa. Sinne hän on kutsunut takavuosina mm. USA:n entisen presidentin Bill Clintonin, jolle hän ojensi lahjaksi saksofonin, tämän synttärit kun olivat lähellä. Wiklöf täyttää heinäkuun 25. päivänä 74 vuotta eikä aio hiljentää vauhtiaan yhtään.

Karjala kutsuu

Kesä on ollut kotimaan matkailun juhlaa. Tungosta on ollut luontokohteissa, ja esimerkiksi Kuusamossa Pienellä Karhunkierroksella on jopa jonotettu. Käytöstavat ovat tosin joskus unohtuneet: roskia kun ei jätetä levähdyspaikoille eikä tulta tehdä kuin tulentekopaikoilla.
Tämän kirjoittaja on seurannut kiinnostuneena etenkin Pohjois-Karjalan matkailua. Paikallinen osuuskauppa PKO on jo muutaman vuoden kehittänyt alueen matkailua. Kolin huipun Sokos-hotelli remontoitiin ja palveluja parannettiin, siellä on mm. luontokeskus. Tänä kesänä hotelli on ollut niin suosittu, että joskus on jouduttu myymään ei-oota.
Aikoinaan Nurmeksen Bomba oli maan viidenneksi suosituin matkakohde Suomessa, oli kesäteatterikin. Sitten suosio lopahti. Osuuskauppa osti sitten Bomban paikalliselta osuuskauppa Jukolalta, remontoi sen ja avasi nyt uudessa uskossa karjalaisena matkakohteena, hotelli, karjalaiskylä tapahtumineen, tsasouna, kylpylä. Jälleen Bomba on täynnä, ja Jukola yhdistynyt isonveljen kanssa.
Taas huomataan, että kun on hyvä ajatus takana, hieman rahaa ja paikallista intoa, kyllä menestyviä matkailuyrityksiä syntyy.

*****

Kirjoittajat ovat Matkailutoimittajien Killan jäseniä ja mielipiteet heidän omiaan.

 

 

Share.

Comments are closed.