sunnuntai, marraskuu 1

Helsinki ja Tallinna saavat nauttia muinaisen
Egyptin häikäisevästä loistosta

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kun normaali matkustaminen on koronan takia jäissä, aikamatka muinaiseen Egyptiin on loistoidea! Näitä elämysmatkoja tarjoavat Amos Rex -taidemuseo Helsingin keskustassa ja Taidemuseo Kumu Tallinnassa ensi vuoden maaliskuun 21. päivään saakka.

Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat Amos Rex ja Marja-Liisa Kinturi

Suurin osa Amos Rexin laajan näyttelyn esineistä on lainassa Torinon egyptiläisestä Museo Egiziosta, jossa on yksi maailman tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuuriin kokoelmista Egyptin ulkopuolella.  

Museonjohtaja Kai Kartio muistutti avauspuheessaan, että Amos Rex samoin kuin Kumu Tallinnassa ovat tiukasti kiinni nykyhetkessä ja tulevaisuuteen suuntautuneita, mutta tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös menneisyyden tuntemista.

Egyptin muinaista loistoa esittelevän näyttelyn esineet ovat pääosin lainassa Museo Egiiziosta Italian Torinossa. Museolla on satavuotiset perinteet arkeologisten kaivausten tekemisessä Egyptissä. Kuvassa sarkofagin kansi.

Askeleita tuonpuoleiseen

Kulku Amos Rexin avarasta portaikosta ja valoisasta ala-aulasta hämyisään ja tummanpuhuvaan näyttelytilaan siirtää kävijän luontevasti ”tuonpuoleiseen”, muinaiseen Egyptiin, josta kertovat vuosituhansia vanhat jumalolennot, haudoista löytyneet esineet ja muumiot arkuissaan.

Vertaillun vuoksi

Näyttely kertoo siitä Egyptistä, johon olemme tutustuneet Mika Waltarin luoman Sinuhen seurassa. Nyky-Egyptin vuoro tulee sitten taas, kun korona hellittää otteestaan. Sanotaan myös, että menneisyyteen on hyvä tutustua, jotta oppii ymmärtämään nykyaikaa. Nyt on siis loistava tilaisuus uppoutua muinaisen Egyptin loistoon ja hämmästellä tuhansien vuosien takaisen kulttuurin saavutuksia. Niitä on myös hyvä muistella ja vertailla tämän päivän Egyptiin, kunhan voimme sinne taas matkustaa.

Nykytekniikka auttaa

Näyttely on jaettu kymmeneen teemaan, ja siinä hyödynnetään myös nykytekniikkaa; kännykkäsovelluksen avulla kävijä pääsee kulkemaan maanalaisessa hautaholvissa ja tutkimaan seinille maalattuja, vainajan elämänkaarta kuvaavia tapahtumia. Kokemus on hyvin aidon tuntuinen lukuun ottamatta sitä, että aidossa, ahtaan hautaholvin väentungoksessa tulee helposti hiki

Nyky-Egyptin vuoro tulee sitten taas, kun korona hellittää otteestaan. Sanotaan myös, että menneisyyteen on hyvä tutustua, jotta oppii ymmärtämään nykyaikaa.

Muinaisessa Egyptissä vainajiin suhtauduttiin kuin he olisivat edelleen elossa. Heistä pidettiin hyvää huolta.

Nykytekniikan keinoin näyttelyssä kävijää autetaan myös hahmottamaan pyramidien todellista kokoa vertaamalla niitä esimerkiksi Helsingin tunnettuihin maamerkkeihin Stadionin tornista alkaen. 

Kierros näyttelyssä antaa kuvan Egyptin muinaisen kulttuurin tuhansien vuosien takaisesta, hämmästyttävästä  kukoistuksesta. Samalla se pysäyttää miettimään, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja miksi.

Leijonapäinen Sekhmet oli aurinkokuningas Ran tytär, hurja ja säälimätön sodan ja kulkutautien jumalatar, jonka polttava, aavikolta puhaltava hengitys onnistui låhes tuhoamaan ihmiskunnan.

 

 

 

 

 

Näyttelyyn liittyy arkeologi Mia Meren kirjoittama ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama 208-sivuinen teos: Egypti, Kala sarkofagissa & muita mysteereitä sekä lapsille suunnattu hauska kirjanen Muinaiset egyptiläiset ystäväni. Sen ovat laatineet näyttelyn kuraattorit Anastasia Isakova ja Katariina Timonen.

 

 

 

 

 

 

Share.

Comments are closed.