{"id":88,"date":"2017-09-19T16:54:20","date_gmt":"2017-09-19T14:54:20","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=88"},"modified":"2018-01-08T17:43:13","modified_gmt":"2018-01-08T15:43:13","slug":"kuuba","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/kuuba\/","title":{"rendered":"Kuubassa ruoka on kortilla, mutta maa rikasta ja puhdasta luomua"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Vehre\u00e4 sokerisaari<\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Entisell\u00e4 joutomaalla kasvaa vihanneksia. Havannalaiset ovat vallanneet joutomaat ja rapistuneiden tehtaiden pihat. Ymp\u00e4ri Kuuban p\u00e4\u00e4kaupunkia on noussut yksityisten ihmisten puutarhoja (organoponic), joissa viljell\u00e4\u00e4n punajuuria, salaattia, selleri\u00e4, tomaatteja ja tietysti minttua maan kansallisjuomaan mojitoon.<\/b><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Teksti Arja Aho – Kuvat Tim Bird<\/i><\/p>\n

Neuvostoliitto oli pitk\u00e4\u00e4n Kuuban t\u00e4rke\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 ja taloudellinen tuki. Kun mahtava Neuvostoliitto 1990-luvulla hajosi, koitti Kuubassa ankeat ajat. Ihmiset n\u00e4kiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Kurjuutta lis\u00e4siv\u00e4t vuoden 2008 hurrikaanit Gustav ja Ike, jotka ajoivat sadattuhannet kuubalaiset evakkoon, tuhosivat kahvisadon ja katkaisivat elintarvikejakelun.<\/p>\n

Nyt kuubalaisten puutarhoissa kasvaa vihanneksia ja hedelmi\u00e4, joita kasvattajat myyv\u00e4t edullisesti eteenp\u00e4in. Kuubassa ei k\u00e4ytet\u00e4 torjunta-aineita, vaan viljell\u00e4\u00e4n luonnonmukaisesti. Tarhat lannoitetaan ikivanhalla menetelm\u00e4ll\u00e4 eli karjan kompostoidulla lannalla. Havannan kaduilla kulkiessa ei haista ruokaa, eik\u00e4 n\u00e4e ruokamainoksiakaan. Katujen varsilla mainostetaan edelleen vuoden 1959 vallankumousta.<\/p>\n

Sukelletaan kalmareja<\/b><\/p>\n

Lokakuussa Kuubassa on v\u00e4h\u00e4n turisteja. Ilma on kes\u00e4kuukausilta viilentynyt, ja sateet lis\u00e4\u00e4ntyneet.\u00a0\u00a0 Havannassa asteita on 25, muutaman sadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, suomalaisten tulevassa turistikohteessa Varaderossa ja UNESCOn maailmanperint\u00f6kohteessa Trinidadissa yli 30. Atlantilta on l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 hurrikaani Ophelia, mutta kuubalaiset odottelevat rauhallisin mieli.<\/p>\n

Aurinko kuumottaa saarta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t meret, Atlantin ja Karibianmeren k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6isiksi. Kuubalaiset sukeltavat r\u00e4pyl\u00e4t jalassa kirkkaaseen veteen ja pyydyst\u00e4v\u00e4t kalmareja. Miehet heittelev\u00e4t rannoilla mato-onkia, osa kalastaa autonrenkailla istuen. Naisia ei n\u00e4y onkimassa. Kuubassa el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vahvana machokulttuuri eli miehet saalistavat.<\/p>\n

Meren saaliit myyd\u00e4\u00e4n sovittuihin erikoisliikkeisiin, joskus suoraan ravintoloihin ja muutamalla erikoistorilla yksityisille ihmisille. ”Kala on meille kuubalaisille liian kallista. Ja muutenkin kuubalaiset rakastavat possua. Jos meilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n kalaa vai possua, niin 90 prosenttia valitsee possun. Ja kun kuubalaiset juhlivat, grilliss\u00e4 py\u00f6rii kokonainen possu.\u00a0 Ker\u00e4\u00e4mme tirisev\u00e4t rasvat talteen leiv\u00e4npaloihin. Kaikki possusta sy\u00f6d\u00e4\u00e4n. Juomme rommia, laulamme ja tanssimme”, kertoo paikallinen oppaamme\u00a0Marianela Domingues Lima<\/i>.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Ruokatorilla possun nassu kertoo, ett\u00e4 el\u00e4in on vastik\u00e4\u00e4n teurastettu.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Ruokaa kortilla<\/b><\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

”Spagetti on sitten eritt\u00e4in tulista. Siin\u00e4 on chili\u00e4”, varoittaa legendaarisen havannalaisen hotelli Nacionalen kokki. P\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 odottaa kuitenkin mauton pettymys. Ei maistu edes suola. Nyt se sitten on koettu, mist\u00e4 ihmiset varoittelivat. Kuuba ei totisesti ole kulinaristille makumatka, vaikka maalla olisi kaikki edellytykset loistavaan ruokaan.<\/p>\n

Kuuba on sekoitus espanjalaista ja afrikkalaista ruokakulttuuria, mutta kuubalaiset eiv\u00e4t pid\u00e4 tulisista mausteista. He maustavat maltilla, joskus siis my\u00f6s t\u00e4ysin mauttomaksi. Kuuban perusmausteita ovat pippurit, suola, valkosipuli ja sipuli.<\/p>\n

Paikallinen havannalaisasukas tiet\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 kolmasosa ravintoloiden ja hotellien ruokatarvikkeista ja my\u00f6s siis mausteista myyd\u00e4\u00e4n tiskin alta yksityisille ravintoloille. Se on usein perheravintoloille ainoa keino saada riitt\u00e4v\u00e4sti aineksia asiakkaiden aterioihin.<\/p>\n

Kuubassa ruoka on aidosti kortilla. Kuubalaisperheet saavat ostaa elintarvikkeita ruokakortillaan jokaiselle erikseen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 valtion kaupoista. Kortilla he saavat peruselintarvikkeita halvalla, muun muassa kuusi munaa per ihminen 15 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein, riisi\u00e4, papuja, v\u00e4h\u00e4n kalaa ja kanaa. Esimerkiksi kaksi ja puoli kiloa riisi\u00e4 maksaa heille 25 kansan pesoa, joka on noin 1 cuc eli turistin peso. Yhdell\u00e4 cucilla turisti voi ostaa ravintolasta vaikka kupillisen espressoa. Cuc on noin 70 sentti\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\"\"

Havannan Vanhastakaupungista l\u00f6ytyy Ernst Hemingwayn lempiravintola. K\u00e4vij\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t seiniin omat puumerkkins\u00e4.<\/p><\/div>\n

K\u00e4rp\u00e4set surraavat<\/b><\/p>\n

Valtion kaupassa (russian store) aika pys\u00e4htyy. On kuin astuisi vanhaan sosialistielokuvaan. K\u00e4rp\u00e4set surraavat, ihmiset jonottavat. Kukaan ei kiilaa tai tuhahtele. Ihmiset ovat tottuneet odottamaan rauhallisina vuoroaan. Pian valokuvaajaa kuitenkin jo h\u00e4tistell\u00e4\u00e4n pois. Valtion liikkeiss\u00e4 ei saa kuvata. Pit\u00e4\u00e4 olla ensin lupa, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n korttelijohtajalta.<\/p>\n

Kauppa on yhdistelm\u00e4 elintarviketiskej\u00e4 ja pikaruokalaa. Yhdell\u00e4 tiskill\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n sekaisin juustoja ja raakaa lihaa, toisella leip\u00e4\u00e4. Pikaruokalasta saisi paikallisia lihapihveill\u00e4 t\u00e4ytettyj\u00e4 hampurilaisia ja makeaa tuoremehua, joka on l\u00e4hes nektariinia.<\/p>\n

Kuumana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liikkeess\u00e4 on melkoinen haju. Hygieniataso on hieman toista luokkaa kuin siistiss\u00e4 Suomessa. Mutta likaista ei ole. Haju tulee ruuasta, joka on ilmeisesti liian l\u00e4mpimiss\u00e4 kylm\u00e4tiskeiss\u00e4.
\nKuubassa valtio omistaa periaatteessa l\u00e4hes kaiken. Viel\u00e4 viisi vuotta sitten, jopa puisista k\u00e4rryist\u00e4 mangoja myyneet olivat valtion ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.\u00a0 Maan talouden k\u00f6yhtyess\u00e4 valtion ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on pakko v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja yksityisyritt\u00e4jyytt\u00e4 sallia entist\u00e4 enemm\u00e4n. Oppaamme kertoo, ett\u00e4 kuubalaiset saavat perustaa nykyisin yksityisen kampaamon, taksifirman ja pienen perheravintolan (paladar), joka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 perheen j\u00e4seni\u00e4. Istuinpaikkoja sai ennen olla enint\u00e4\u00e4n 15, nyt jo 50.<\/p>\n

”Kuubassa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t parhaiten ihmiset, joilla on mahdollisuus saada turistipesoja tai ulkomaan valuuttaa joko tippein\u00e4 asiakkailta tai ulkomailla asuvilta sukulaisiltaan”, kertoo oppaamme.<\/p>\n

Turistipesoja varten on omat kaupat. Niiss\u00e4 on jo jotain ostettavaakin, kuten vaikka paikallista olutta Bucaneroa, paikallista kahvia, Pepsi-Colaa. Amerikkalaisia tuotteita ei myyd\u00e4.
\n<\/i><\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Kuubalaiset on tehneet kuvaamisesta bisneksen. Miehet poseeraavat kukkojen tai sikarien kanssa, osa on pukeutunut Cheksi. Kuvaaminen maksaa cucin kaksi.<\/p><\/div>\n

Vihreiden niittyjen karjaa\u00a0<\/b><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
Varaderoon viev\u00e4 asfalttitie on suhteellisen hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Bussimme lis\u00e4ksi juuri muuta liikennett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 Havannan ulkopuolella n\u00e4y. Matkalla maaseudulle alkaa pikku hiljaa hahmottua syy kuubalaisten ruokapulaan. Tienvarsilla on kookospalmumetsi\u00e4, hedelm\u00e4tarhoja ja valtavia sokeriruokoviljelmi\u00e4. Sokeriruokoviljelmill\u00e4 raatoivat jo aikoinaan orjatkin, mutta Fidel Castron suurena visiona oli vallankumouksen j\u00e4lkeen tehd\u00e4 Kuubasta maailman suurin sokeriruokotuottaja. Maat valjastettiin melko yksipuolisesti sokerin tuotantoon. Vihre\u00e4n Kuuban rikkaassa maaper\u00e4ss\u00e4 kasvaisi vaikka mit\u00e4, mutta silti suuri osa maan elintarvikkeista joudutaan edelleen tuomaan ulkomailta.Matanzas on kaunis maaseutukaupunki, mutta nimens\u00e4 mukaisesti my\u00f6s valtaisa ”joukkosurma”. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t lihat vientiin, mutta sit\u00e4 ennen karja on saanut vaeltaa vapaana vihreill\u00e4 niityill\u00e4.
\nKuubassa siis my\u00f6s liha on luomua. Kanakin on kanaa, broilereita ei edes kasvateta.
\nMaaseudulla tuntuu kuin siirtyisi ajassa sata vuotta taaksep\u00e4in. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kulkuv\u00e4linein\u00e4 aaseja ja hevosia, autoja n\u00e4kee harvakseltaan, eik\u00e4 pelloilla ole ty\u00f6koneita. Kaikki kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, joten roskia ei n\u00e4y miss\u00e4\u00e4n. Vanhat hedelm\u00e4korit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toimivan my\u00f6s lasten turvaistuimina polkupy\u00f6r\u00e4n tarakalla.Kolme miest\u00e4 ja greippi<\/b>Kuubassa ei toistaiseksi ole juuri teollisuutta, eik\u00e4 rikkisateita. Torjunta-aineet ja -myrkyt ovat liian kalliita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kuuba on siis s\u00e4ilynyt puhtaana luomuna. Sen luonnonmukaisuutta ylist\u00e4\u00e4 Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6kin WWF.Kuuban ihanat herkut ovat trooppiset hedelm\u00e4t.\u00a0 Nyt on parhaillaan papaijan kulta-aika. Ihanan punaista hedelm\u00e4nlihaa on tarjolla kaikkialla. Sit\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n my\u00f6s alkuruokana, koska papaija edist\u00e4\u00e4 ruuansulatusta.Hedelmist\u00e4 valmistetaan my\u00f6s eksoottisia tuoremehuja, jotka ovat \u00e4kkimakeita suomalaiseen makuun. Sokeria on runsaasti ja sit\u00e4 kulutetaan surutta niin mehuissa kuin lukuisissa rommidrinkeiss\u00e4 (Mojito, Pina colada, Daiquiri, Cuba Libre).Pys\u00e4hdymme ostamaan mehevi\u00e4 avokadoja. Maatilalliset myyv\u00e4t tienvarsilla omia tuotteitaan: banaaneja, kotijuustoa, marmeladeja, kookosp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, sipuleita. Mutta ennen kuin mit\u00e4\u00e4n kauppaa on edes syntynyt, meille ojennetaan ilmaiseksi iso terttu pieni\u00e4 banaaneja. Kuubalaiset eiv\u00e4t ole juuri tottuneet rahastamaan tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaupantekoon.<\/p>\n

Kaikki hinnat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan kutakuinkin samaa tasoa, s\u00f6ip\u00e4 tai joipa sitten hienossa hotellissa tai paikallisessa ravintolassa. Che Guevaran kalenterikin maksoi hotelli Nacionalessa saman kuin Trinidadin pikkuliikkeiss\u00e4.<\/p>\n

Kilpailuttaminen ei siis toimi ainakaan ruohonjuuritasolla. Oikeastaan on aika rentouttavaa, ettei tarvitse juosta etsim\u00e4ss\u00e4 halvinta tarjousta. Mutta mit\u00e4 sosialistisessa sokerisaaressa tapahtuu Castrojen j\u00e4lkeen? Moni kuubalainen uskoo kolmanteen tiehen, joka olisi sopiva cocktail sosialismia ja kapitalismia.<\/p>\n

Sato on juuri kypsym\u00e4ss\u00e4 suurella greippitarhalla. Kolme miest\u00e4 karauttaa hevosrattailla tarhan pientareella. He hymyilev\u00e4t leve\u00e4sti ja pys\u00e4htyv\u00e4t auliisti kuvattavaksi. Kuubassa ei ole viel\u00e4 kiire.
\n<\/i><\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

<\/div>\n
\n
\"\"

Salsaa, totta kai.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
………………………………………………
\n
\nKuubalainen riisi-kookosj\u00e4\u00e4tel\u00f6<\/b>
\nKeit\u00e4 riisit runsaassa vedess\u00e4. Anna riisien ime\u00e4 reilusti vett\u00e4 ja muuttua hajoavan turpeiksi.
\nLis\u00e4\u00e4 kookosmaitoa ja sokeria. Sekoita ja j\u00e4\u00e4dyt\u00e4 seos pakastimessa.
\n
\nBataatti on perusruokaa<\/b>
\nKuubalaisten omia kansallisia ruokia ovat riisit mustilla pavuilla (kristityt ja maurit), paistetut bataattilastut, jukka-juures, gumbo, maissi sek\u00e4 paistetut banaanit, jotka kuuluvat p\u00e4\u00e4ruokaan.Kuuba lyhyesti<\/b>
\nAsukkaita: 11,2 miljoonaa
\nP\u00e4\u00e4kaupunki: Havanna
\nKieli: Espanja
\nRahayksikk\u00f6: peso ja turisteille cuc
\nLukutaidottomuus: 2 prosenttia
\nUskonto: synkretistiset uskonnot, katolilaisuus
\nNaisten osuus parlamentissa: 42 prosenttiaHyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4<\/b>
\nLuottokortit k\u00e4yv\u00e4t maksuv\u00e4linein\u00e4 suurissa hotelleissa.
\nRahaa voi nostaa muutamista automaateista.
\nEuro on paras vaihtovaluutta.
\nTuristin rahayksikk\u00f6 on cuc, ja raha vaihdetaan perill\u00e4
\nPullovesi suositeltavaa
\nKuubassa tipataan aina, my\u00f6s vessak\u00e4ynneill\u00e4
\nHyvi\u00e4 tuliaisia ovat mm. rommit, sikarit, kuubalainen kahvi ja kosmetiikka, kuten Alicia Alonson kosmetiikkasarjaHintoja turistikaupassa<\/b>
\nKuubassa on kahdenlaisia elintarvikekauppoja. Niiden erot n\u00e4kyv\u00e4t jo kaduille. Paikallisissa puodeissa on niukka tarjonta.
\nKanan reisipalat 2,30 cuc\/kg
\nNakit 6 cuc\/kilo
\nPavut 1-2 cuc\/purkki
\nJuustopalat 2,90-4,20 cuc
\nJ\u00e4\u00e4tel\u00f6tuutti 1 cuc\u2026ja kansankuppilassa<\/b>
\nLihahampurilaiset 5-10 pesoa
\nHedelm\u00e4juomat 5-15 pesoa \/lasiKuuluisuuksien ravintoloita<\/b>
\nHavannan hotelli Nacional on perustettu mafioson rahoilla 1930. Siell\u00e4 ovat y\u00f6pyneet niin\u00a0Frank Sinatra<\/i>,\u00a0Nat King Cole, Ava Gardner, Winson Churchill, Buster Keaton<\/i>\u00a0kuin\u00a0Errol Flyn<\/i>. Mafiosot karkotettiin vallankumouksen j\u00e4lkeen, mutta hotellin seinille j\u00e4iv\u00e4t todisteeksi valokuvat kuuluisista asukkaista ja loisteliaista ajoista.Havannan Vanhankaupungin ravintola-baari Bodeguita del Mediossa ja Ambos Mundos -hotellissa muun muassa\u00a0Ernst Hemingway<\/i>\u00a0joi daiqureja ja mojitosia. Varaderon ravintola Casa de Al on perustettu mafioso\u00a0Al Caponen<\/i>\u00a0entiseen taloon.<\/p>\n


\nJuttu julkaistu\u00a0<\/span>Kodin Kuvalehdess\u00e4 2012<\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vehre\u00e4 sokerisaari Entisell\u00e4 joutomaalla kasvaa vihanneksia. Havannalaiset ovat vallanneet joutomaat ja rapistuneiden tehtaiden pihat. Ymp\u00e4ri Kuuban p\u00e4\u00e4kaupunkia on noussut yksityisten ihmisten puutarhoja (organoponic), joissa viljell\u00e4\u00e4n punajuuria, salaattia, selleri\u00e4, tomaatteja ja tietysti minttua maan kansallisjuomaan mojitoon. Teksti Arja Aho – Kuvat Tim Bird Neuvostoliitto oli pitk\u00e4\u00e4n Kuuban t\u00e4rke\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 ja taloudellinen tuki. Kun mahtava Neuvostoliitto 1990-luvulla<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":89,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[65],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/kilta_-1-5_650x.jpg?fit=650%2C433&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":964,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions\/964"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/89"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}