{"id":70,"date":"2017-09-19T16:19:08","date_gmt":"2017-09-19T14:19:08","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=70"},"modified":"2018-01-08T16:23:30","modified_gmt":"2018-01-08T14:23:30","slug":"intia-sikkim","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/intia-sikkim\/","title":{"rendered":"Intia, Sikkim"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Sikkim – osa rauhaisaa Intiaa<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Gangtok 11 kilometri\u00e4, lukee tienviitassa. Vuoren rinteess\u00e4 oleva kaupunki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u00a0 olevan vain kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kyltin kertoma matka on kuitenkin oikea alhaalta 1 600 metriin kiemurtelevaa tiet\u00e4 pitkin.<\/b><\/p>\n

Teksti ja kuvat Reijo H\u00e4rk\u00f6nen<\/i><\/p>\n

Viel\u00e4 muutama vuosikymmen sitten Himalajan juurella sijaitseva Gangtok oli Sikkimin kuningaskunnan p\u00e4\u00e4kaupunki. Intia tosin oli huolehtinut pienen maan puolustuksesta, rahasta ja tietoliikenneasioista jo pitk\u00e4\u00e4n, joten isolla naapurilla ei ollut vaikeuksia saada l\u00e4pi kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 ehdotusta luopua itsen\u00e4isyydest\u00e4 ja liitty\u00e4 Intiaan. Vuonna 1973 maassa vaadittiin demokratiaa ja kuningasta arvosteltiin kansanvallan puuttumisesta. Kuningas tai ei, kysyttiin \u00e4\u00e4nestyspaikoilla ja ”ei” voitti. Oikea kysymys olisi ollut, ”osaksi Intiaa vai ei”.<\/p>\n

Olemme edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lent\u00e4neet Nepalin p\u00e4\u00e4kaupungista Katmandusta maan it\u00e4isimp\u00e4\u00e4n kolkkaan, Intian rajan ylitetty\u00e4mme vaihtaneet autoa Siligurissa, ja tulleet\u00a0 Sikkimiin Rangpon raja-aseman kautta. L\u00e4himm\u00e4lt\u00e4 lentokent\u00e4lt\u00e4 L\u00e4nsi-Bengalista ajomatka Sikkimin p\u00e4\u00e4kaupunkiin kest\u00e4\u00e4 viisi tuntia, ja sama matka autolla kuluu l\u00e4himm\u00e4lt\u00e4 rautatieasemalta. Sikkim ei tosiaan ole massamatkailun kohde.<\/p>\n

Gangtokin kaupunki on rakennettu vajaan kahden kilometrin korkeuteen kukkulan rinteeseen. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sijaitsevien Intian suurkaupunkien tungoksesta, kerj\u00e4l\u00e4isist\u00e4 ja melusta ei ole j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ei lentokentt\u00e4\u00e4, ei rautatiet\u00e4, sopiva ajonopeus kaupungista l\u00e4htevill\u00e4 teill\u00e4 on 30 kilometri\u00e4 tunnissa – t\u00e4nne ei tulla tosiaankaan viikonlopun huvimatkalle edes l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 suurkaupungista Kolkatasta. Gangtokissa on vain muutama kunnollinen hotelli, eik\u00e4 turisteja edes saa vied\u00e4 busseilla kiertoajelulle. Matkatoimistojen edustajat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, miksi taksiyritt\u00e4jill\u00e4 on niin suuri valta viranomaisiin. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 samaiset taksit olivat lakossa, kun keskushallitus Delhist\u00e4 oli k\u00e4skenyt maalata kaikkien Sikkimin taksien katot keltaiseksi niin kuin muuallakin on tehty.
\n
\nKarmapa laman kodissa<\/b><\/p>\n

Ajamme Rumtekin luostariin samaa tiet\u00e4 pitkin, jolta syrj\u00e4ytetty kruununprinssi ennen entisen kuninkaan kuolemaa suistui Mercedes Benz -autoineen tyhjyyteen. Rumtek on Sikkimin t\u00e4rkein ja buddhalaisen maailman kolmanneksi pyhin luostari. Ganpo (”opettaja”) Gurme Tsultrim on oppaanamme luostarissa, jonka kiihke\u00e4sti odottama Ugyen Trinley Dorjea eli 17. karmapa lamaa palasi omaan kotiluostariinsa muutama vuosi sitten. Karmapa lama pakeni aiemmin Tiibetist\u00e4.<\/p>\n

Ganpo vie meid\u00e4t tutustumaan kultaiseen stupaan. Stupa on puolipallon muotoinen hautamonumentti, jonka uumeniin aikaisempien karmapojen tuhkat on haudattu. Luostarin pihoilla tulee vastaan koiria toisensa per\u00e4\u00e4n; Ganpo kertoo, ett\u00e4 edellinen karmapa lama rakasti koiria. Yst\u00e4v\u00e4llisen n\u00e4k\u00f6iset kiinanpalatsikoirat pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 kagyu-koulukunnan luostaria kotinaan.<\/p>\n

Nautimme kevyen lounaan yhdess\u00e4 luostarin asunnoista. Yhdell\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 hymyilee l\u00e4mpim\u00e4sti nykyinen nuori karmapa lama, edesmennyt 16. karmapa on toisessa kuvassa paljon vakavampi. Vastap\u00e4isell\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 r\u00e4mpytt\u00e4\u00e4 julisteessa poikab\u00e4ndi ja televisiossa pelaavat kriketti\u00e4 Intia ja Etel\u00e4-Afrikka. Tiibetil\u00e4inen vaalea leip\u00e4, paistettu kaali ja ohut k\u00e4ristetty liha on tavallinen ateria luostarissa. Juomana on keitetty\u00e4 vett\u00e4. Valitettavasti liha on niin sitke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 haarukka menee poikki.<\/p>\n

Jos aikaa olisi enemm\u00e4n, l\u00e4htisimme Gangtokista vaeltamaan pohjoisen suuntaan. Pohjoinen Tiibetin ja Intian v\u00e4linen rajalinja on edelleen ep\u00e4selv\u00e4, eik\u00e4 raja ole avoinna viel\u00e4 edes l\u00e4nteen Bhutaniin kuin ryhmille. Yumthangin kyl\u00e4n 4 500 metrin korkeudessa, 140 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungista pohjoisessa, kerrotaan avautuvan vaeltajille l\u00e4hitulevaisuudessa. Sit\u00e4 pohjoisempana ovat vain Intian armeija ja viel\u00e4 pohjoisempana kiinalaiset Tiibetiss\u00e4.<\/p>\n

Orkideoita, sein\u00e4vaatteita ja ekoturismia
\n<\/b>
\nPyhiinvaeltajien ja vuoristovaeltajien lis\u00e4ksi Sikkim on paratiisi orkideoiden ja perhosten yst\u00e4ville. Kiipe\u00e4mme heng\u00e4stynein\u00e4 orkidean\u00e4yttelyyn l\u00e4hell\u00e4 entist\u00e4 kuninkaanpalatsia. Sikkimin 600 orkidealajista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n parisataa. Hieman alempana toimii valtion k\u00e4sity\u00f6keskus, jossa perinteisi\u00e4 k\u00e4den taitoja pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhdess\u00e4 salissa lapset ja nuoret opettelevat maalaamaan thangkoja eli buddhalaisten uskonnollisia sein\u00e4vaatteita. Toisessa tyt\u00f6t kutovat mattoja, kolmannessa pojat naputtavat koristeita puukalusteisiin.<\/p>\n

”Ekoturismissa on Sikkimin tulevaisuus”” sanoo maan t\u00e4rkein matkailuviranomainen Karma Gyatso. ”Teollisuutta meill\u00e4 ei ole eik\u00e4 suuria tehtaita tulekaan. Siksi maatalouden ohella haluamme kehitt\u00e4\u00e4 matkailua, jossa herkk\u00e4 luonto on otettu huomioon. Meill\u00e4 on valmiina kaikki tarpeellinen: maailman kolmanneksi korkein vuori, luonto, luostarit, joet, orkideat, rhododendronit.”<\/p>\n

Kun kerromme h\u00e4nelle, miten vaikeaa Sikkimiin oli saada viisumia Helsingist\u00e4, Karma Gyatso sanoo muutaman valitun sanan Delhin j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neist\u00e4 byrokraateista. Ne rajoitukset, joita konsulaatti Suomessa esitteli Sikkimiin matkustamisesta, on kumottu jo yli kymmenen vuotta sitten. Uusimmat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset takaavat kahden viikon viisumin jokaiselle halukkaalle. Syrj\u00e4isimmille ja poliittisesti aroille seuduille tosin p\u00e4\u00e4see vain opastetuissa ryhmiss\u00e4.<\/p>\n

Rhododendronit kasvavat Himalajalla puiksi eik\u00e4 meik\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in pensaiksi. Etel\u00e4-Sikkimiss\u00e4 Ravanglassa pist\u00e4ydymme rhododendronien seuraan yli kahden kilometrin korkeudessa paikalla, josta n\u00e4kyy kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luostaria, Pemayangtse, Ralang ja Tashiding. Karma P. Takapa paikallisesta Mt. Narsing -hotellikyl\u00e4st\u00e4 muistaa hyvin jo l\u00e4heisess\u00e4 koulussa oppimansa: Pemayangtse on yksi Sikkimin vanhimmista luostareista. Yli kolmen kilometrin korkeudella sijaitsevalla luostarilla oli aikoinaan t\u00e4rke\u00e4 osa kuninkaan uskonnollisissa seremonioissa.\u00a0 Tashidingin luostari puolestaan tunnetaan pyh\u00e4n veden festivaalista, joka tapahtuu vuosittain Tiibetin ajanlaskun mukaisen ensimm\u00e4isen kuukauden 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pyyhinvaeltajat l\u00e4helt\u00e4 ja kaukaa tulevat hakemaan siunausta kerran vuodessa pyh\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 k\u00e4ytetyn veden tilalle pannaan uutta ja astiat suljetaan taas vuodeksi.<\/p>\n

Jousiampujat harmaissa asuissaan
\n<\/b>
\nKaupungissa kerrotaan, ett\u00e4 Ravanglan l\u00e4hell\u00e4 on menossa jokavuotinen jousiammuntakilpailu. Kilpailijat ovat pukeutuneet perinteiseen harmaaseen kansallispukuun. Yksi parhaista Sikkimin jousiampujista, Nim Tshering Bhutia, kertaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ensikertalaiselle katsojalle. ”Matka ampumispaikalta maaliin on 135 metri\u00e4. Ampujia jokaisella kierroksella on seitsem\u00e4n, ja jokaisella on kaksi nuolta. Jos nuoli osuu maaliin, saa kaksi pistett\u00e4. Jos nuoli ei osu lainkaan, pelaaja hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4pisteet lasketaan siit\u00e4, kuinka l\u00e4helle keskipistett\u00e4 nuoli osuu.”<\/p>\n

Kev\u00e4taurinko paistaa jo kuumasti ja ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 baarissa tarjoillaan katsojille teet\u00e4 ja paistettua lihaa. Alkoholin nauttiminen on t\u00e4llaisissa urheilutapahtumissa kielletty, valistaa kyltti. Saattaa olla, ett\u00e4 nurmikolla lep\u00e4ilev\u00e4t nuoret miehet eiv\u00e4t ihan tarkkaan t\u00e4t\u00e4 neuvoa noudata. Kilpailu etenee verkkaisesti, emmek\u00e4 ehdi j\u00e4\u00e4d\u00e4 seuraamaan, voittaako seitsem\u00e4nnen joukkueen Nim Tshering Bhutia Sichayn kyl\u00e4st\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin vuonna t\u00e4m\u00e4n Mainamlan jousiammuntakilpailun.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 Sikkimin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 katselemme toiveikkaina Himalajan vuoririvin suuntaan. Maailman kolmanneksi korkeimman vuoren Kanchenjungan pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 hyvin. Kanchenjunga on vain 255 metri\u00e4 matalampi kuin hieman l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4 kohoava Sagarmatha, Mount Everest. Mutta suruksemme pilvet ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin peitt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n Sikkimin joka kolkkaan n\u00e4kyv\u00e4n jumalten vuoren. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Darjeelingissa jo aurinko paistaa. Kello viiden teet\u00e4 kaikesta mahdollisesta narisevien englantilaisten kanssa nauttiessamme luulemme palanneemme brittien valloittamaan Intiaan. Sikkimin rauha on j\u00e4\u00e4nyt taakse.<\/p>\n

……………………………………………..
\n
\nSikkim lyhyesti<\/b><\/p>\n