\nKuvat Gallen-Kallelan museo ja Unlimphotos (Kilimanjaro)<\/strong><\/p>\n
Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 joukko taiteen ja kulttuurin yst\u00e4vi\u00e4 saapui <\/span>Gallen-Kallelan<\/span><\/em> museoon Tarvasp\u00e4\u00e4h\u00e4n<\/span><\/em>. Kynttil\u00e4t valaisivat sis\u00e4lle johtavaa tiet\u00e4 ilta-auringon painuessa mailleen. N\u00e4yttelytiloissa oli helppo el\u00e4yty\u00e4 siihen maailmaan, jossa<\/span> Akseli Gallen-Kallela<\/span><\/strong> viihtyi perheineen ja ty\u00f6skenteli. <\/span><\/p>\n Tuohon aikaan <\/span>Brittil\u00e4iseen Imperiumiin<\/span><\/em> kuuluva <\/span>It\u00e4-Afrikka<\/span><\/em> oli tehnyt Gallen-Kallelaan suuren vaikutuksen. <\/span>Paluu Keniaan <\/span><\/em>-n\u00e4yttelyn hienous on juuri siin\u00e4, ett\u00e4 molempien maiden k\u00e4denj\u00e4lki ja kulttuuriperint\u00f6 yhdistyv\u00e4t ja n\u00e4kyv\u00e4t hyvin.<\/span><\/p>\n N\u00e4yttelyn avajaissanoissaan <\/span>Kenian Suomen<\/span><\/em>-suurl\u00e4hettil\u00e4s<\/span> Diana Wanjiku Kiambuthi<\/span><\/strong> korosti kulttuurin merkityst\u00e4 maiden v\u00e4lisen yhteyden luojana yleens\u00e4kin ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 erityisesti. Suurl\u00e4hettil\u00e4s sanoi 110-vuotisen kulttuurisillan luovan <\/span>Nairobin<\/span><\/em> alueen ja Suomen v\u00e4lille kest\u00e4v\u00e4n pohjan hyv\u00e4lle yhteisty\u00f6lle ja -ymm\u00e4rrykselle. Gallen-Kallelan aloittama kanssak\u00e4yminen lis\u00e4\u00e4ntyy ja monipuolistuu maidemme ja asukkaidemme v\u00e4lill\u00e4, suurl\u00e4hettil\u00e4s Kiambuthi uskoo.<\/span><\/p>\n Akseli Gallen-Kallela ker\u00e4si perheens\u00e4 kanssa kokoelman etnografista esineist\u00f6\u00e4, joka on kuulunut alueella asuville heimoille. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 taiteilija kutsui vieraan arkitodellisuuden haltuunotoksi, mutta my\u00f6s katoamassa olevien paikallisheimojen kulttuurin dokumentoinniksi ja pelastukseksi. Osa t\u00e4st\u00e4 aineistosta toimitettiin <\/span>Antellin<\/span><\/em> kokoelmiin eli tulevaan Suomen kansallismuseoon, luonnontieteelliset aineistot p\u00e4\u00e4osin <\/span>Helsingin Keisarillisen<\/span><\/em> Aleksanterin yliopiston el\u00e4inmuseolle<\/span><\/em>.<\/span><\/p>\n Keniassa syntyneist\u00e4 maalauksista tunnetaan noin 170, joista <\/span>Kirsti<\/span><\/strong>-tytt\u00e4ren muotokuva lienee er\u00e4s tunnetuimmista. Taulut ovat dokumentti ja aikaikkuna tuon ajan Brittil\u00e4iseen It\u00e4-Afrikkaan ja alueella el\u00e4neiden ihmisten el\u00e4m\u00e4nmenoon. Etnografisen esineist\u00f6n, etenkin nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 koostuvan mets\u00e4styssaaliin, lis\u00e4ksi perhe ker\u00e4si matkansa aikana kattavan kokoelman kasvi- ja hy\u00f6nteisn\u00e4ytteit\u00e4. Aineistoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 noin 300 kuvan valokuvakokoelma ja <\/span>Afrikka<\/span><\/em>-kirjana tunnetut muistelmat. Gallen-Kallelan Afrikan-matkaan liittyv\u00e4\u00e4 aihepiiri\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yhdess\u00e4 kenialaisten kanssa. N\u00e4yttelyn kokoamiseen ovat osallistuneet suomalaiset ja kenialaiset asiantuntijat yhdess\u00e4 molemmissa maissa, mik\u00e4 jo sellaisenaan on ainutlaatuista.<\/span><\/p>\n Kirsti Gallen-Kallela sai olla It\u00e4-Afrikassa is\u00e4ns\u00e4 mallina vuosina 1909-1910.<\/p><\/div>\n N\u00e4yttelyn teemoina nousevat esille kolonialismi, luonto ja luonnon kokemus, mets\u00e4stys ja Kenian historia. N\u00e4yttely\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kenialaisyhteis\u00f6lt\u00e4 koottu taustoittava tieto ja kokemukset museokokoelman esineist\u00e4. Akseli Gallen-Kallelalle It\u00e4-Afrikka n\u00e4ytt\u00e4ytyi ennen kokemattomana paratiisina. jossa h\u00e4n saattoi toteuttaa unelmiaan. Muistelmakirjassaan taiteilija toteaa ajan pys\u00e4htyneen h\u00e4nen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n perille.<\/span><\/p>\n \u201dKaikki on vain p\u00e4ivi\u00e4 ja \u00f6it\u00e4, jotka auringon, kuun ja t\u00e4htien kanssa sulautuvat yhteen, ilmassa niin lempe\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 oman olemisen unohtaa, \u201d kirjoitti Gallen-Kallela.<\/span><\/p>\n Kikuju-palvelija Kenosuka Akseli Gallen-Kallelan perheen ollessa It\u00e4-Afrikassa vuosina 1909-1910.<\/p><\/div>\n Museo julkaisee n\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4 aiheeseen liittyv\u00e4n kirjan, johon tekstin kirjoittavat suomalaiset ja kenialaiset tutkijat. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kirja valottaa ty\u00f6pajoissa mukana olleiden henkil\u00f6iden ajatuksia. Kirjan tarkoitus on k\u00e4sitell\u00e4 Gallen-Kallelan aikaa Keniassa nykytutkimuksen valossa.<\/span><\/p>\n N\u00e4yttelytekstit on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja swahiliksi. Paluu Keniaan -n\u00e4yttelyn toteutusta ovat tukeneet <\/span>Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/span><\/em> ja <\/span>Espoon kaupunki. <\/span><\/em>N\u00e4yttely on avoinna yleis\u00f6lle 28. tammikuuta 2024 asti.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Akseli Gallen-Kallela teki huikean matkan It\u00e4-Afrikkaan ja ty\u00f6skenteli siell\u00e4 vuosina 1909-1910. H\u00e4nen nykyisen Kenian alueella tekemist\u00e4\u00e4n maalauksista ja lukuisista havainnoistaan syntyi Suomen ja Kenian v\u00e4lille kulttuurisilta, josta kertova n\u00e4yttely avattiin Tarvasp\u00e4\u00e4n Gallen-Kallelan museossa perjantaina 10. maaliskuuta. Teksti Ilkka Nousiainen Kuvat Gallen-Kallelan museo ja Unlimphotos (Kilimanjaro) Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 joukko taiteen ja kulttuurin yst\u00e4vi\u00e4 saapui Gallen-Kallelan museoon<\/p>\nAfrikka inspiroi ja innosti monella tavalla<\/h3>\n
\n
Taulut ovat dokumentti ja aikaikkuna tuon ajan Brittil\u00e4iseen It\u00e4-Afrikkaan ja alueella el\u00e4neiden ihmisten el\u00e4m\u00e4nmenoon.<\/h2>\n<\/blockquote>\n
![\"Kuva](\"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Kirsti-ja-banaaninlehti-scaled-1-e1678968642978-623x1024.jpg?resize=623%2C1024&ssl=1\")
![\"Kuva](\"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Kikuju-palvelija-Kenosua-e1678968805608-718x1024.jpg?resize=702%2C1001&ssl=1\")