{"id":4862,"date":"2022-10-16T13:51:46","date_gmt":"2022-10-16T11:51:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/?p=4862"},"modified":"2023-03-16T18:33:49","modified_gmt":"2023-03-16T16:33:49","slug":"varit-loistavat-kilpaa-lapin-ruskassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/varit-loistavat-kilpaa-lapin-ruskassa\/","title":{"rendered":"V\u00e4rit loistavat kilpaa Lapin ruskassa"},"content":{"rendered":"

Pari viikkoa keltaista, oranssia, punaista, vihre\u00e4\u00e4 ja kaikkia niiden s\u00e4vyj\u00e4. Sitten luonto vaipuu talviunille.<\/h3>\n

Teksti Heino Ylisipola
\nKuvat Heino ja Helena Ylisipola<\/strong><\/p>\n

Punaisen, keltaisen, oranssin ja vihre\u00e4n kaikki v\u00e4ris\u00e4vyt. Ne kaikki vaeltaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syksyisin <\/span>Lapista<\/span><\/em>. Luonto valmistautuu talviunille ja hyv\u00e4stele kairassa vaeltajan v\u00e4rien ilotulituksella. Sitten tulee lumi ja pitk\u00e4 talvi. Luonto lep\u00e4\u00e4<\/span><\/p>\n

Lapista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokainen aina uutta ja mieluista. Me l\u00f6ysimme t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4, syyskuussa, ikivanhan <\/span>Ruijan Polun<\/span><\/em>, jonka vaelsimme kolmen p\u00e4iv\u00e4n aikana. Matkaa kertyi vajaa 40 kilometri\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ruijan polun yksi haara l\u00e4hti aikoinaan <\/span>Per\u00e4meren<\/span><\/em> pohjukasta ja toinen haara <\/span>Kainuusta J\u00e4\u00e4merelle<\/span><\/em>. Polkua on tiett\u00e4v\u00e4sti kuljettu jo 1400-luvulta l\u00e4htien.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Puuviitat merkkaavat, miss\u00e4 Ruijan Polku kulkee.<\/p><\/div>\n

Nyky\u00e4\u00e4n polusta on j\u00e4ljell\u00e4 merkitty reitti <\/span>Sodankyl\u00e4n Sompioj\u00e4rvelt\u00e4 Inarin Kiilop\u00e4\u00e4lle<\/span><\/em>. Aikoinaan polku oli eniten k\u00e4ytetty reitti Suomesta J\u00e4\u00e4meren rannalle. Sit\u00e4 kuljettiin kes\u00e4ll\u00e4 veneell\u00e4 ja jalkaisin. Talvella hiiht\u00e4en ja poroilla.<\/span><\/p>\n

Kes\u00e4isin Ruijan polulla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4ntinen reitti Sompioj\u00e4rvelt\u00e4 <\/span>Nattastuntureiden <\/span><\/em>satulan kautta Inarin <\/span>Laanilaan<\/span><\/em> ja sielt\u00e4 eteenp\u00e4in. Reitti kulki muun muassa P<\/span>ielpaj\u00e4rven<\/span><\/em> er\u00e4maakirkon ohi.<\/span><\/p>\n

Maantie <\/span>Ivalon<\/span><\/em> kautta <\/span>Petsamoon<\/span><\/em> eli niin kutsuttu <\/span>J\u00e4\u00e4merentie<\/span><\/em> valmistui vasta 1910-luvulla.<\/span><\/p>\n

Nelj\u00e4 urhoollista taas matkassa<\/h3>\n

Meit\u00e4 on vuoden tauon j\u00e4lkeen koossa nelj\u00e4 vaellusk\u00e4rp\u00e4sen pist\u00e4m\u00e4\u00e4 patikoijaa, t\u00e4m\u00e4n jutun kirjoittaja ja kuvaaja sek\u00e4 <\/span>Antti<\/span><\/strong> ja <\/span>Leila<\/span><\/strong>, kun aloitimme syyskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 rinkkavaelluksen Sompioj\u00e4rvelt\u00e4 kohti Laanilaa.<\/span><\/p>\n

Meit\u00e4 suosi aurinkoinen poutas\u00e4\u00e4, kun heitimme rinkat olalle ja aloimme kulkea kohti pohjoista. Ruijan Polku on maastoon hyvin merkitty. Polku-urasta huomaa, ett\u00e4 kulkijoita ei ole ollut kovin paljon. Puiset vinoristit, kivikasat ja m\u00e4ntyihin ly\u00f6dyt pilkat viitoittavat polkua.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Juolukkakin on marja. Ruska-aikaan se loistaa tunturissa punaisena.<\/p><\/div>\n

Parasta on luonnon v\u00e4rikyll\u00e4isyys polun molemmin puolin. Riekonmarja on pukeutunut s\u00e4ihkyv\u00e4n punaiseen. Variksenmarja ja mustikka punaisen ja oranssin eri s\u00e4vyihin. Koivu ja haavat tarjoilevat vihre\u00e4n ja keltaisen eri s\u00e4vyj\u00e4.<\/span><\/p>\n

Polku on juurakkoinen ja v\u00e4lill\u00e4 hyvin kivikkoinen. Soiden yli kulkevat pitkospuut ovat huonossa kunnossa. Hyv\u00e4t vaelluskeng\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t kuitenkin vett\u00e4. Sauvat ovat liki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tasapainon pit\u00e4miseen kapeilla ja lahoilla pitkospuilla. Mets\u00e4hallitus voisi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 korjauspartion polulle ja uusia pitkospuut.<\/span><\/p>\n

Olemme <\/span>Nattas-tuntureiden<\/span><\/em> valtakunnassa. Ensimm\u00e4inen taukopaikka, jossa voi my\u00f6s tulistella, on <\/span>Kulmakko-oja<\/span><\/em>, josta l\u00e4htee vaativa pistoreitti <\/span>Ter\u00e4v\u00e4-Nattasen<\/span><\/em> kivikkoiselle huipulle. Mik\u00e4 siin\u00e4 onkaan, ett\u00e4 ev\u00e4sleiv\u00e4t maistuvat niin hyvilt\u00e4 luonnon helmassa?<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Kaptukaislammen rannalla voi Ruijan Polun varrella y\u00f6py\u00e4.<\/p><\/div>\n

Polun varrella ei ole autiotupia. Sompion luonnonpuistossa polulta ei saa poiketa eik\u00e4 siell\u00e4 saa y\u00f6py\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa y\u00f6pymispaikka on <\/span>Kaptukaislammen<\/span><\/em> laavu, jolloin ollaan jo Urho Kekkosen kansallispuiston puolella.<\/span><\/p>\n

Rinkat laavun lavitsalle ja tulentekoon. Kaptukaislammella on laavun lis\u00e4ksi puuvaja, jossa on pilkottuja koivuklapeja sek\u00e4 siisti huussi. Lammen rannalta l\u00f6ytyy jonkin verran sile\u00e4hk\u00f6\u00e4 maata teltan alle. Lammesta saa kirkasta vett\u00e4 iltapalan valmistukseen, kaasukeitin alkaa pian porista.<\/span><\/p>\n

Korpit raakkuvat iltay\u00f6st\u00e4, susien ulvontaa ei kuulu. Usva laskeutuu lammelle ja tulee t\u00e4ydellinen hiljaisuus. Y\u00f6ll\u00e4 teltassa on v\u00e4h\u00e4n kylm\u00e4. Kes\u00e4makuupussit pit\u00e4isi vaihtaa paksumpiin.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Vanha kelo on luovuttanut ja kaatunut toisen syliin.<\/p><\/div>\n

Nuotiotuli kutsuu l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n<\/h3>\n
\"Kuva

Jutun kirjoittaja pit\u00e4\u00e4 kahvitaukoa kaatuneen kelon p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/div>\n

Antti her\u00e4\u00e4 aamulla aikaisin. H\u00e4n on laittanut reippaat tulet laavun eteen tulipaikalle. On mukava her\u00e4t\u00e4 ja k\u00f6mpi\u00e4 l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n tulille, keittelem\u00e4\u00e4n aamuteet\u00e4 ja kahvia.<\/span><\/p>\n

Olemme varsinaisen polun puoliv\u00e4liss\u00e4, edess\u00e4 on noin 15 kilometrin matka Kiilop\u00e4\u00e4lle, jossa varattu hirsim\u00f6kki ja sauna odottavat.<\/span><\/p>\n

Noin 13-15 kilon painoiset rinkat ovat taas keventyneet. Kaptukaislammelta Kiilop\u00e4\u00e4lle polku kulkee ikimets\u00e4ss\u00e4 ja polku on paikka paikoin hyvin sile\u00e4. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy kaatuneita kelovanhuksia.<\/span><\/p>\n

Kuivalla harjanteella m\u00e4ntyjen ja tunturikoivujen seassa pid\u00e4mme taukoa ja keit\u00e4mme retkikeittimell\u00e4 kahvit, sy\u00f6mme mustikoita ja kuvaamme v\u00e4riloistoa.<\/span><\/p>\n

Sivakko-ojan<\/span><\/em> laavulle tultaessa vastaantulijoitakin alkaa n\u00e4ky\u00e4. He ovat p\u00e4iv\u00e4retkel\u00e4isi\u00e4. Oikaisemme Sivakko-ojalta suoraan Kiilop\u00e4\u00e4lle, jossa automme odottavat. Antti ja Leila jatkavat Laanilaan omalle m\u00f6killeen.<\/span><\/p>\n

Kolmantena aamuna taivallamme viimeisen etapin Kiilop\u00e4\u00e4lt\u00e4 Laanilaan, johon merkitty polku loppuu. Kartan ja kompassin kanssa voisi jatkaa pidemm\u00e4llekin. Laanilasta k\u00e4velemme viel\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4\u00e4n <\/span>Saarisel\u00e4lle<\/span><\/em> etsim\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 poronk\u00e4ristyst\u00e4.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4-Nattanen pit\u00e4\u00e4 valloittaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Olemme j\u00e4tt\u00e4neet tarkoituksella <\/span>Pyh\u00e4-Nattasen<\/span><\/em>, 508 metri\u00e4, valloittamisen erilliselle p\u00e4iv\u00e4lle, vaikka Ruijan Polkua patikoidessa ohitimme sen melkein hipaisten.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

V\u00e4lill\u00e4 polku kulki lahonneita pitkospuita pitkin.<\/p><\/div>\n

Taas tarvitaan autoa. Sompioj\u00e4rven tielt\u00e4, kun ajetaan <\/span>Vuotsosta<\/span><\/em>, kannattaa valita toinen, noin kahden kilometrin mittainen polku Pyh\u00e4-Nattaselle. Se on melko helppoa vaellussauvojen kanssa. Piti olla aurinkoinen poutap\u00e4iv\u00e4, mutta nyt saimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tihkusadetta ja sumua.<\/span><\/p>\n

Loppunousu on jonkin verran haastava, kun sade liukastaa kivi\u00e4. N\u00e4kyvyytt\u00e4 on vain muutamia kymmeni\u00e4 metrej\u00e4. Huipulla on erikoisia laattamaisia kalliomuodostelmia, tooreja ja pit\u00e4\u00e4h\u00e4n niiden p\u00e4\u00e4lle kiivet\u00e4.<\/span><\/p>\n

Nattasia on kuusi tunturia, Pyh\u00e4-Nattasen lis\u00e4ksi Ter\u00e4v\u00e4-Nattanen, <\/span>Seiv\u00e4stunturi<\/span><\/em>, <\/span>Serrikainen<\/span><\/em>, <\/span>Lupukainen<\/span><\/em> ja <\/span>Suku-Nattanen<\/span><\/em>.<\/span><\/p>\n

Palovartijan tupa huipulla on kaikille avoinna ja siell\u00e4 on hyv\u00e4 hetki kaivaa termarit ja voileiv\u00e4t esille. Vaeltajia alkaa olla jo aika paljon.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Polku Pyh\u00e4-Nattaselta Sompioj\u00e4rven maantielle n\u00e4ytti alussa aivan mahdottomalta.<\/p><\/div>\n

Palaamme Sompioj\u00e4rven tielle toista, pidemp\u00e4\u00e4 noin seitsem\u00e4n kilometrin reitti\u00e4, jonka alkup\u00e4\u00e4 on eritt\u00e4in louhikkoista, melkein kontattavaa. Polkumerkkej\u00e4 pit\u00e4\u00e4 haeskella tihkusateessa. Joku vaeltaja on sanonut, ett\u00e4 tuolle polulle pit\u00e4\u00e4 olla vuorikauriin jalat ja apinan ketteryys.<\/span><\/p>\n

Vastaamme tulee nuori nainen ilman sauvoja lenkkareissa ja kolmen koiran kanssa! Kun p\u00e4\u00e4semme lopulta <\/span>Nalijoen<\/span><\/em> laavulle, kivikot loppuvat ja loppupolku on melko helppoa.<\/span><\/p>\n

Onnittelemme itse\u00e4mme. Teimme sen, mink\u00e4 olimme suunnitelleet ja s\u00e4ilyimme ehjin\u00e4. Ehk\u00e4 se aurinko Pyh\u00e4-Nattasella pit\u00e4isi viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4? Joku on sanonut, ett\u00e4 sielt\u00e4 avautuu Suomen kaunein maisema?<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Pyh\u00e4-Nattasella yll\u00e4tti kova sumu, mutta korkeimmalle toorille piti kiivet\u00e4.<\/p><\/div>\n

\n

Lukemista Ruijan Polkua ja Pohjois-Suomen vaelluksia suunnitteleville:
\n<\/span>Jouni Laaksonen<\/span><\/strong>: Pohjois-Suomen vaellusreitit (Minerva 2020)
\n<\/span>Joel Ahola<\/span><\/strong> ja <\/span>Jouni Laaksonen<\/span><\/strong>: Suomen autiotuvat (Karttakeskus 2018)
\n<\/span>Pepe Forsberg<\/span><\/strong> ja <\/span>Mikko Sorsa<\/span><\/strong> (Kansallispuistot tutuiksi \u2013 Suomi retkeilij\u00e4n opas) (Karttakeskus 2020)
\n<\/span>Ulkoilukartta Saariselk\u00e4 \u2013 Sokosti (Karttakeskus 2019)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pari viikkoa keltaista, oranssia, punaista, vihre\u00e4\u00e4 ja kaikkia niiden s\u00e4vyj\u00e4. Sitten luonto vaipuu talviunille. Teksti Heino Ylisipola Kuvat Heino ja Helena Ylisipola Punaisen, keltaisen, oranssin ja vihre\u00e4n kaikki v\u00e4ris\u00e4vyt. Ne kaikki vaeltaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syksyisin Lapista. Luonto valmistautuu talviunille ja hyv\u00e4stele kairassa vaeltajan v\u00e4rien ilotulituksella. Sitten tulee lumi ja pitk\u00e4 talvi. Luonto lep\u00e4\u00e4 Lapista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokainen<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":4869,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[759,2],"tags":[763],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/IMG-0890-scaled-e1665921527386.jpg?fit=1280%2C960&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4862"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4862"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4862\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4891,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4862\/revisions\/4891"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4862"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4862"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4862"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}