{"id":4783,"date":"2022-09-08T17:47:33","date_gmt":"2022-09-08T15:47:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/?p=4783"},"modified":"2022-11-29T15:27:56","modified_gmt":"2022-11-29T13:27:56","slug":"luontoa-ja-rauhaa-meren-sylissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/luontoa-ja-rauhaa-meren-sylissa\/","title":{"rendered":"Luontoa ja rauhaa meren syliss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ahvenanmaa tarjoaa parastaan: kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kukkivia lehtoja, kes\u00e4ll\u00e4 aurinkoa ja merta sek\u00e4 syksyll\u00e4 luonnon rauhaa ja omenoita.<\/h3>\n

Teksti Heino Ylisipola
\nKuvat Heino ja Helena Ylisipola<\/strong><\/p>\n

Miss\u00e4 kaksi sinist\u00e4 kohtaavat? No, tietysti meri ja taivas kohtaavat <\/span>Ahvenanmaalla<\/span><\/em>, maakunnassa <\/span>Suomen<\/span><\/em> ja <\/span>Ruotsin<\/span><\/em> puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ahvenanmaa on j\u00e4\u00e4nyt monelle suomalaiselle hieman vieraaksi maakunnaksi. Moni tyytyy katselemaan Ahvenanmaata vain ruotsinlaivan kannelta, kun ne pys\u00e4htyv\u00e4t <\/span>Maarianhaminassa<\/span><\/em> matkallaan <\/span>Helsingist\u00e4<\/span><\/em> tai <\/span>Turusta<\/span><\/em> Tukholmaan<\/span><\/em> ja takaisin.<\/span><\/p>\n

Meit\u00e4 oli nelj\u00e4n hengen tuttu purjehtijaporukka, kaksi <\/span>Helenaa<\/span><\/strong>, <\/span>Kirsi<\/span><\/strong> ja <\/span>Heino<\/span><\/strong>, kun toukokuun loppupuolella suunnistimme Ahvenanmaalle omalla autolla. Y\u00f6vyimme Turussa Suomen parhaaksi hostelliksi \u00e4\u00e4nestetyss\u00e4 <\/span>s\/s Boressa<\/span><\/em>, koska aamulaivamme, <\/span>Viking Linen<\/span><\/em> uusin ylpeys <\/span>m\/s Glory<\/span><\/em> l\u00e4hti kohti Maarianhaminaa jo varttia vaille yhdeks\u00e4n.<\/span><\/p>\n

\n

Ahvenanmaalla on paljon tarjottavaa kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn. Siell\u00e4 on luontoa ja kukkaloistoa, kes\u00e4ll\u00e4 merta ja aurinkoa sek\u00e4 syksyll\u00e4 omenasato ja tyrsky\u00e4v\u00e4 meri. Mielenkiintoista historiaa on ymp\u00e4ri vuoden.<\/h2>\n<\/blockquote>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ahvenanmaalla on parasta her\u00e4\u00e4v\u00e4 luonto, kukkakedot ja luontopolut, historiaa unohtamatta. Kes\u00e4ll\u00e4 aurinko ja meri. syksyll\u00e4 omenasato ja tyrsky\u00e4v\u00e4 meri. Mik\u00e4h\u00e4n vieh\u00e4tt\u00e4isi talvella?<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Ahvenanmaan lehdot ja niityt ovat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 keltaisia esikoita.<\/p><\/div>\n

Ahvenanmaa aloitti kes\u00e4n 2022 komeasti juhlimalla 100-vuotiasta itsehallintoaan ja juhlii sit\u00e4 koko vuoden 2022 loppuun. Kes\u00e4n juhlavieraina olivat muun muassa tasavallan presidentti <\/span>Sauli Niinist\u00f6<\/span><\/strong> puolisonsa <\/span>Jenni Haukion<\/span><\/strong> kanssa sek\u00e4 Ruotsin kuningas <\/span>Kaarle XVI Kustaa<\/span><\/strong> puolisonsa, kuningatar <\/span>Silvian<\/span><\/strong> kanssa.<\/span><\/p>\n

Glory saapuu Maarianhaminan L\u00e4nsisatamaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Auton ajo laivalta ulos k\u00e4y vauhdikkaasti. Ahvenanmaan virallinen opas <\/span>Marja<\/span><\/strong> odottaa meit\u00e4 rantakadulla. Aurinko paistaa sinisell\u00e4 taivaalla.<\/span><\/p>\n

Suuntaamme vanhan <\/span>Volvon<\/span><\/em> keulan kohti <\/span>Sundin<\/span><\/em> kuntaa, jossa sijaitsee ennalta varaamamme majapaikka <\/span>Edenin<\/span><\/em> m\u00f6kit. M\u00f6kkikyl\u00e4n nimi on v\u00e4h\u00e4n yliampuva, mutta m\u00f6kit ovat viihtyisi\u00e4 ja liki kaikilla mukavuuksilla varustettuja. Tilattava sauna sijaitsee merenlahden kainalossa. Alkukes\u00e4n vehreys, vaaleanvihre\u00e4 v\u00e4ri, ymp\u00e4r\u00f6i meit\u00e4 kaikkialla ja mik\u00e4 parasta: hyttysi\u00e4 ei ole!<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Ahvenanmaalla postilaatikotkin voivat olla taideteoksia, kuten Vargatassa.<\/p><\/div>\n

Oolannin sota muistuttaa Krimist\u00e4<\/span><\/h3>\n

Viel\u00e4 tuloiltana p\u00e4\u00e4timme k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevaan <\/span>Bomarsundin <\/span><\/em>linnakkeeseen ja sen luontopolkuun<\/span>. Krimin<\/span><\/em> sota tulee siell\u00e4 l\u00e4helle ja tuo ajatukset t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Suomi ja Ahvenanmaa kiskaistiin Ruotsista irti vuonna 1809, kun solmittiin <\/span>Haminan<\/span><\/em> rauha. <\/span>Ven\u00e4j\u00e4n<\/span><\/em> keisari ajatteli, ett\u00e4 Ruotsia vastaan pit\u00e4\u00e4 varustautua kaiken varalta ja niinp\u00e4 1832 aloitettiin Bomarsundin linnoituksen rakentaminen. Yhteens\u00e4 noin 2 000 miest\u00e4, ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6komppanioita ja rangaistusvankeja ahersi linnoituksen parissa.<\/span><\/p>\n

Bomarsundin p\u00e4\u00e4linnakkeen muodosti l\u00e4hes 300 pitk\u00e4, soikionmuotoinen aseistettu kaksikerroksinen kasarmi. Sinne oli tarkoitus majoittaa linnoituksen valmistuttua 2\u00a0500 miest\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Bomarsundin p\u00e4\u00e4linnakkeesta piti tulla l\u00e4hes 300 metri\u00e4 pitk\u00e4, soikionmuotoinen aseistettu kasarmi 2 500 sotilaalle.<\/p><\/div>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli laajentumishaluja my\u00f6s <\/span>Turkin<\/span><\/em> suuntaan, jonka se halusi alistaa valtansa alle. <\/span>Englanti <\/span><\/em>ja <\/span>Ranska<\/span><\/em> eiv\u00e4t katsoneen hyv\u00e4ll\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n pyrkimyksi\u00e4, vaan asettuivat Turkin puolelle Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Alkoi Krimin sota 1853 – 1856. Suomessa tuon sodan yksi sivuhaara oli <\/span>Oolannin<\/span><\/em> sota, joka laulun mukaan oli kauhea.<\/span><\/p>\n

\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli 1850-luvulla laajentumishaluja my\u00f6s Turkin suuntaan. Englanti ja Ranska eiv\u00e4t katsoneet hyv\u00e4ll\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n pyrkimyksi\u00e4. Alkoi Krimin sota, jonka sivuhaara Suomessa tunnetaan Oolannin sotana.<\/h2>\n<\/blockquote>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset olivat rakentaneet Bomarsundin linnoitusta yli 20 vuotta, mutta t\u00e4ysin valmista siit\u00e4 ei tullut koskaan, kun 12\u00a0000 ranskalaista sotilasta nousi maihin elokuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1854 linnoituksen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Samalla noin 40 englantilaista sota-alusta l\u00e4hestyi linnoitusta. Bomarsund oli ylivoimaisen vihollisen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 sek\u00e4 maalta ett\u00e4 merelt\u00e4. Lopputulosta ei tarvitse arvuutella. Elokuun 16. p\u00e4iv\u00e4 1854 Bomarsund antautui ehdoitta.<\/span><\/p>\n

Bomarsundin koko ven\u00e4l\u00e4inen varuskunta kuljetettiin laivoilla sotavankeuteen Englantiin ja Ranskaan. Jostain syyst\u00e4 Suomessa laulu Oolannin sodasta kertoo vain englantilasten sotalaivojen kauheasta pommituksesta ja ranskalaisten osuus linnoituksen valtaamisessa on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle.<\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Bomarsundissa on vain raunioita ja opastauluja entisest\u00e4 suuruudesta. 160 vuotta my\u00f6hemmin Krim oli taas ajankohtainen, kun Ven\u00e4j\u00e4 valtasi 2014 Krimin <\/span>Ukrainalta<\/span><\/em>. Ven\u00e4j\u00e4 ja Turkki n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan t\u00e4ll\u00e4 kertaa hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kastelholman linna on ehdoton kohde<\/h3>\n

Kastelholman<\/span><\/em> linna 1300-luvun loppupuolelta on yksi Suomen parhaiten s\u00e4ilyneit\u00e4 linnoja. Siell\u00e4 on ehk\u00e4 parhaiten j\u00e4rjestetty opastus kaikista Suomen linnoista.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Kastelholman linna 1300-luvun loppupuolelta on yksi Suoman parhaiten s\u00e4ilyneit\u00e4 linnoja.<\/p><\/div>\n

Ruotsin ja my\u00f6s Suomen kuningas <\/span>Kustaa Vaasa<\/span><\/strong> k\u00e4vi aikoinaan Ahvenanmaalla hirvimets\u00e4ll\u00e4 ja nautti Kastelholman vieraanvaraisuudesta monta kuukautta. Kustaa Vaasalla on ensi vuonna 2023 juhlavuosi, kun h\u00e4nen kruunaamisestaan kuninkaaksi tulee 500 vuotta.<\/span><\/p>\n

Kastelholma on toiminut my\u00f6s kuninkaallisena vankilana, kun <\/span>Eerik XIV<\/span><\/strong> ja vaimonsa <\/span>Kaarina Maununtyt\u00e4r<\/span><\/strong> joutuivat sinne vangeiksi syksyll\u00e4 1571.<\/span><\/p>\n

Linnasta tuli Ahvenanmaan hallintokeskus pitk\u00e4lti yli 200 vuodeksi, vuoteen 1634, jolloin Ahvenanmaa liitettiin l\u00e4\u00e4niuudistuksessa Turun l\u00e4\u00e4niin. Linnan merkitys hiipui ja lopullinen niitti oli vuoden 1745 tulipalo. Sen j\u00e4lkeen Kastelholma toimi pitk\u00e4\u00e4n viljavarastona. Nyt se on restauroitu ja opastettu hyvin vanhaa s\u00e4ilytt\u00e4en.<\/span><\/p>\n

Jos n\u00e4lk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, n\u00e4k\u00f6et\u00e4isyydell\u00e4 sijaitsee ravintola <\/span>Smakbyn<\/span><\/em>, jonka omistaa kuuluisa kokki <\/span>Michael Bj\u00f6rklund<\/span><\/strong>. Lounasaikaan on edulliset hinnat.<\/span><\/p>\n

Anni Blomqvistin kotim\u00f6kki on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4<\/h3>\n

Ahvenanmaan pakollisiin kirjallisiin kohteisiin kuuluvat tietysti kirjailijoiden <\/span>Anni Blomqvistin<\/span><\/strong> (1909 \u2013 1990) kotitalo <\/span>V\u00e5rd\u00f6ss\u00e4<\/span><\/em> ja <\/span>Sally Salmisen<\/span><\/strong> kotim\u00f6kki samassa kunnassa.<\/span><\/p>\n

\n

Ahvenanmaalla on el\u00e4nyt kaksi hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 naiskirjailijaa: Anni Blomqvist ja Sally Salminen. Molemmat ovat syntyneet samassa Ahvenanmaan kunnassa V\u00e5rd\u00f6ss\u00e4.<\/h2>\n<\/blockquote>\n

Blomqvistin kotitalo sijaitsee noin tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kastelholman linnasta, mutta v\u00e4lill\u00e4 on lauttamatka. Talo on suljettu, mutta oppaallamme Marjalla on sinne avaimet ja p\u00e4\u00e4semme sis\u00e4lle.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Kirjailija Anni Blomqvistin kotitalo sijaitsee noin tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kastelholman linnasta. Sinne p\u00e4\u00e4see tutustumaan sopimaan opastuksesta etuk\u00e4teen. Vaurastuttuaan Blomqvist rakennutti taloonsa \u201delintasosiiven\u201d.<\/p><\/div>\n

Blomqvistin tunnetuin teos on viisiosainen romaanisarja <\/span>Myrskyluodon Maija<\/span><\/em>. Blomqvistin mies ja molemmat pojat hukkuivat. Surunsa Anni Blomqvist purki kirjoittamiseen ja nousi eritt\u00e4in pidetyksi kirjailijaksi Pohjoismaissa.<\/span><\/p>\n

Televisiosta on esitetty kirjoista tehty sarja, <\/span>\u00c5ke Lindmanin<\/span><\/strong> ohjaama Myrskyluodon Maija, jonka tunnusmusiikki on <\/span>Lasse M\u00e5rtenssonin<\/span><\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4. Myrskyluodon Maijasta on tehty my\u00f6s teatterin\u00e4ytelm\u00e4.<\/span><\/p>\n

Vaurastuttuaan Anni Blomqvist rakennutti pieneen kotitaloonsa niin sanotun elintasosiiven eli \u201dkirjailijatuvan\u201d, jossa h\u00e4n kirjoitti kaikki romaaninsa.<\/span><\/p>\n

Sally Salminen on esill\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n<\/h3>\n

Toinen Ahvenanmaan V\u00e5rd\u00f6ss\u00e4 syntynyt kirjailija ja maailmalla hyvin tunnettu on <\/span>Sally Salminen<\/span><\/strong> (1906 \u2013 1976). Salminen oli Anni Blomqvistin pikkuserkku.<\/span><\/p>\n

Sally Salminen muutti 1930 siirtolaiseksi <\/span>New Yorkiin Yhdysvaltoihin<\/span><\/em>. H\u00e4n toimi kotiapulaisena, mutta illat kuluivat kirjoittamiseen. H\u00e4n l\u00e4hetti 1936 romaanik\u00e4sikirjoituksensa Katrina suomenruotsalaiseen <\/span>Holger Schildts<\/span><\/em> -kustantamoon ja voitti. H\u00e4n voitti my\u00f6s samalla romaanillaan kirjoituskilpailun my\u00f6s Ruotsissa. Tie t\u00e4htiin oli auki. Jopa <\/span>Hollywood <\/span><\/em>kiinnostui. Kirjailija <\/span>Juha Hurme<\/span><\/strong> on \u00e4skett\u00e4in suomentanut<\/span> Katrinan (Teos 2018) uudelleen ja erinomaisesti onkin sen tehnyt.<\/span><\/p>\n

Salminen kuvaa esikoisromaanissaan <\/span>Pohjanmaalta<\/span><\/em> l\u00e4ht\u00f6isin olevan <\/span>Katrinan <\/span><\/strong>sitkeytt\u00e4 ja periksiantamattomuutta ahvenanmaalaisen miehens\u00e4 kotim\u00f6kiss\u00e4. Mies <\/span>Johan<\/span><\/strong> on tarinaniskij\u00e4, mutta saamaton t\u00f6iss\u00e4\u00e4n. Katrinan piti ottaa ohjakset k\u00e4siins\u00e4. Meri vie osan lapsista my\u00f6s Katrinalta ja lopulta h\u00e4n j\u00e4\u00e4 yksin m\u00f6kkiins\u00e4.<\/span><\/p>\n

Salminen oli kolmasti ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. H\u00e4n meni 1940 naimisiin tanskalaisen taidemaalarin <\/span>Johannes Duehrkopin<\/span><\/strong> kanssa ja asui loppuik\u00e4ns\u00e4 Tanskassa.<\/span><\/p>\n

Kotim\u00f6kki V\u00e5rd\u00f6n <\/span>Vargatassa<\/span><\/em> ei ole yleis\u00f6lle avoinna, koska siin\u00e4 asuu Salmisen sisarenpoika. Katrina-romaanista tutut paikat ovat kuitenkin yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Kirjailija Sally Salmisen kotim\u00f6kki sijaitsee V\u00e5rd\u00f6n Vargatassa. Se ei ole yleis\u00f6lle avoinna.<\/p><\/div>\n

Luontopolut kutsuvat kulkijaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/h3>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ahvenanmaalla on parasta kuitenkin her\u00e4\u00e4v\u00e4 luonto, sen vehreys ja kukkaloisto.<\/span><\/p>\n

Getan<\/span><\/em> kunnasta l\u00f6ytyy mielenkiintoinen <\/span>Trollstigen<\/span><\/em>, noin viiden kilometrin kallioinen luontopolku, jossa on ihmisk\u00e4den luomuksia, mutta my\u00f6s j\u00e4\u00e4kauden aikaansaannoksia. Polku on vaativa, mutta kuivalla kelill\u00e4 sille kannattaa uskaltautua.<\/span><\/p>\n

Trollstigen ei ole kovin tunnettu, se on l\u00f6yt\u00f6, joka kannattaa kokea. Aluksi on noin hehtaarin kokoinen alue seitoja, kivikasoja, joita kulkijat ovat vuosikymmenten mittaan rakentaneet.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

Getan luontopolun varrella on mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 kalliomuodostelmia.<\/p><\/div>\n

Polun varrella on syvi\u00e4 rotkoja, luolastoja ja kalliossa halkeamia, joista ihminen mahtuu kulkemaan. Trollstigen on Ahvenanmaan korkeimpia paikkoja, 107 metri\u00e4 merenpinnasta. Sielt\u00e4 avautuu auringonlaskun aikaan upea n\u00e4kym\u00e4 l\u00e4nteen, aina <\/span>M\u00e4rketin<\/span><\/em> majakalle.<\/span><\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6pisteess\u00e4 sijaitsee <\/span>Soltunan<\/span><\/em> kahvila-ravintola, josta saa kuuluisaa Ahvenanmaan pannukakkua veskunahillolla ja kermavaahdolla. Testasimme ja hyv\u00e4\u00e4 oli.<\/span><\/p>\n

N\u00e5t\u00f6 tarjoaa kukkaloistoa<\/h3>\n

Trollstigen on karu polku, mutta vastakohta sille on <\/span>N\u00e5t\u00f6n <\/span><\/em>luonnonsuojelualueen luontopolku, joka sijaitsee Maarianhaminasta noin kuusi kilometri\u00e4 etel\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

\n

Ahvenanmaalla kasvaa paljon kasveja, joita ei l\u00f6ydy manner-Suomesta. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s Aatami ja Eeva.<\/h2>\n<\/blockquote>\n

N\u00e5t\u00f6 on kuuluisa orkideoistaan, sill\u00e4 siell\u00e4 voit toukokuussa n\u00e4hd\u00e4 <\/span>Aatamin<\/span><\/em> ja <\/span>Eevan<\/span>.<\/span><\/strong><\/em> Ne ovat paikallisia orkideoita, tarkemmin seljak\u00e4mmek\u00f6it\u00e4, jotka ovat v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n keltaisia ja punaisia, tai paremminkin lilan eri s\u00e4vyj\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"Kuva

N\u00e5t\u00f6n luonnonsuojelualuulta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikallisia orkideoita, tarkemmin seljak\u00e4mmek\u00f6it\u00e4, jotka ovat keltaisia tai punaisia. Niit\u00e4 kutsutaan leikkis\u00e4sti v\u00e4rin mukaan my\u00f6s Aatamiksi ja Eevaksi.<\/p><\/div>\n

Meid\u00e4n porukastamme kaksi on koulutukseltaan mets\u00e4nhoitajia: he tuntevat kaikki kasvit ja my\u00f6s tieteelliset nimet perhosia ja lintuja unohtamatta. Esikot, kelta- ja valkovuokot tunnistavat kaikki. Kiurunkannus, m\u00e4kileinikki, hentok\u00e4enrieska ja kirjopikarililja ovat jo vaikeampia.<\/span><\/p>\n

Polku on noin kolmen kilometrin mittainen ja sen varrella on lehdestettyj\u00e4 laidunhakoja ja p\u00e4hkin\u00e4pensaslehtoja. Puiden latvukset katkottiin kes\u00e4ll\u00e4 talviruoaksi karjalle. Ymp\u00e4rill\u00e4 linnut pit\u00e4v\u00e4t konserttiaan. Termospullot kahvia t\u00e4ynn\u00e4 ja voileiv\u00e4t mukaan, sill\u00e4 polku vie merenrantaan, josta l\u00f6ytyy kahvitteluun p\u00f6yt\u00e4 ja penkit.<\/span><\/p>\n

Jos voimia luontopolun j\u00e4lkeen viel\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, Maarianhaminassa voi viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 merenkulkumuseossa ja maailman ainoassa j\u00e4ljell\u00e4 olevassa nelimastoparkissa <\/span>Pommernissa<\/span><\/em>, joka aikoinaan kuljetti vehn\u00e4\u00e4 <\/span>Australiasta Eurooppaan<\/span><\/em>. Siell\u00e4 saa k\u00e4sityksen Ahvenmaan merenkulusta, joka on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin yksi maakunnan p\u00e4\u00e4elinkeinoista matkailun ohella. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ahvenanmaa tarjoaa parastaan: kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kukkivia lehtoja, kes\u00e4ll\u00e4 aurinkoa ja merta sek\u00e4 syksyll\u00e4 luonnon rauhaa ja omenoita. Teksti Heino Ylisipola Kuvat Heino ja Helena Ylisipola Miss\u00e4 kaksi sinist\u00e4 kohtaavat? No, tietysti meri ja taivas kohtaavat Ahvenanmaalla, maakunnassa Suomen ja Ruotsin puoliv\u00e4liss\u00e4. Ahvenanmaa on j\u00e4\u00e4nyt monelle suomalaiselle hieman vieraaksi maakunnaksi. Moni tyytyy katselemaan Ahvenanmaata vain ruotsinlaivan kannelta,<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":4787,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[763],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/Bomarsund.jpg?fit=640%2C480&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4783"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4783"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4783\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4810,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4783\/revisions\/4810"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4783"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4783"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4783"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}