{"id":3904,"date":"2021-04-26T06:16:35","date_gmt":"2021-04-26T04:16:35","guid":{"rendered":"http:\/\/matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=3904"},"modified":"2021-04-26T12:08:43","modified_gmt":"2021-04-26T10:08:43","slug":"jussi-konttinen-sen-tietaasiperia-opettaa-ihmisen-noyraksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/jussi-konttinen-sen-tietaasiperia-opettaa-ihmisen-noyraksi\/","title":{"rendered":"Jussi Konttinen sen tiet\u00e4\u00e4:Siperia opettaa ihmisen n\u00f6yr\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"

<\/h3>\n

Toimittaja Jussi Konttinen asui perheineen puolitoista vuotta Siperian kylmyydess\u00e4. Edes 50 asteen pakkanen ei lannistanut<\/span>.<\/b><\/h3>\n

Teksti Heino Ylisipola Kuvat Jussi Konttinen<\/span><\/strong><\/p>\n

Vanha hokema sanoo, ett\u00e4 <\/span>Siperia opettaa<\/span><\/i>. Lauseella on kylm\u00e4 kaiku: onhan siell\u00e4 talvisin pakkasta jopa 50 astetta ja maa pysyy ikiroudassa kes\u00e4t ja talvet. Sinne karkotettiin suomalaisiakin tsaarinvallan aikana, mutta ett\u00e4 nykyaikana joku l\u00e4htee sinne vapaaehtoisesti ja vie perheens\u00e4kin mukanaan!<\/span><\/span><\/p>\n

Talvella vett\u00e4 saadaan vain sulattamalla sit\u00e4 j\u00e4\u00e4lohkareista. Autoihin pit\u00e4\u00e4 teipata tuplalasit. Talvella pukeutuminen vaatii paljon turkiksia: ahmarukkaset, lumilammastakin, poronutukkaat, porohousut ja hatun sek\u00e4 naalikaulurin.<\/span><\/p>\n

Helsingin Sanomien <\/span><\/i>toimittaja <\/span>Jussi Konttinen<\/b> muutti vaimonsa ja kolmen pienen lapsensa kanssa <\/span>Suomesta<\/span><\/i> 5\u00a0000 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n <\/span>Sahan<\/span><\/i> tasavaltaan eli <\/span>Jakutiaan<\/span><\/i> ja siell\u00e4 pieneen kyl\u00e4\u00e4n nimelt\u00e4\u00e4n <\/span>T\u00f6htyr<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Konttiset asuivat Siperiassa kahteen otteeseen. Ensin elokuusta 2016 toukokuuhun 2017 ja toiseen otteeseen tammi-helmikuun 2018. Jussi Konttinen on kirjoittanut omista ja perheens\u00e4 kokemuksista matka- ja tietokirjan <\/span>Siperia – Suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa <\/span><\/i>(HS-kirjat 2019)<\/span>.<\/span><\/i><\/span><\/p>\n

\"\"

Jussi Konttinen muistuttaa, ett\u00e4 Jakutiaa syvemm\u00e4lle Siperiaan ei oikein p\u00e4\u00e4se. Siperiaa leimaavat loputtomat er\u00e4maat ja tiett\u00f6myys.<\/p><\/div>\n

Siperia on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n suuri. Se on kuin kokonainen maanosa. Siperia muodostaa kolmanneksen <\/span>Aasian<\/span><\/i> ja kahdestoistaosan koko maapallon maapinta-alasta. Se on l\u00e4hes 40 kertaa niin suuri kuin Suomi.<\/span><\/span><\/p>\n

Konttiset asuivat Sahan tasavallassa. Suomessa on tutumpi samaa aluetta tarkoittava, ven\u00e4j\u00e4nkielinen sana Jakutia.<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 <\/span>Ven\u00e4j\u00e4<\/span><\/i> olisi ilman Siperiaa, kysyy Konttinen ja vastaa. \u201dEhk\u00e4 <\/span>Kiinan<\/span><\/i> provinssi tai <\/span>Yhdysvaltain <\/span><\/i>merentakainen alue, jos monen ven\u00e4l\u00e4isen pahimmat pelot toteutuisivat. Tai sitten itsen\u00e4inen Siperian yhdysvallat, jonka asukkaat kylpisiv\u00e4t rahassa.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Luonnonrikkauksien lista on mykist\u00e4v\u00e4<\/b><\/span><\/h3>\n

Siperiasta tulee suurin osa Ven\u00e4j\u00e4n luonnonrikkauksista. Lista on mykist\u00e4v\u00e4. Siell\u00e4 on kymmenen prosenttia maailman tiedossa olevasta \u00f6ljyst\u00e4, nelj\u00e4sosa kaasusta, 12 prosenttia hiilest\u00e4, yli viidennes nikkelist\u00e4, yhdeks\u00e4n prosenttia kullasta, kahdeksan prosenttia uraanista ja seitsem\u00e4n prosenttia platinasta.<\/span><\/p>\n

Suurin osa nyky-Ven\u00e4j\u00e4n vientituloista tulee Siperiasta saatavista raaka-aineista. Siperian taiga on maailman suurin yhten\u00e4inen mets\u00e4. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 viidenneksen koko maailman metsist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Konttisten talossa on kaikki ep\u00e4mukavuudet<\/b><\/span><\/h3>\n

Suomalaista hirvitt\u00e4\u00e4, millaisiin olosuhteisiin Siperiassa Konttisten perhe muutti. <\/span><\/p>\n

\u201dTalossamme on kaikki ep\u00e4mukavuudet: sinne ei tule sen paremmin l\u00e4mmint\u00e4 kuin kylm\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n vett\u00e4, eik\u00e4 siin\u00e4 ole vessaa eik\u00e4 suihkua. T\u00e4m\u00e4 on Jakutian maaseudulla tavallinen tilanne. Syyn\u00e4 on ikirouta, joka kyl\u00e4mme alla ulottuu 200 \u2013 400 metrin syvyyteen ja est\u00e4\u00e4 vet\u00e4m\u00e4st\u00e4 vesijohtoa maan alle,\u201d kirjoittaa Konttinen.<\/span><\/p>\n

Ikiroutaan ei voi kaivaa kaivoa. Konttisille veden tuo pari kertaa viikossa kyl\u00e4ll\u00e4 kiertelev\u00e4 vesiauto.<\/span><\/p>\n

Konttisen perheen vanhin lapsi meni T\u00f6htyriss\u00e4 kouluun ja kaksi nuorempaa meniv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4kotiin. Jakutia on yksi harvoja Ven\u00e4j\u00e4n alueita, joissa koulujen opetuskieli voi olla muu kuin ven\u00e4j\u00e4. T\u00f6htyriss\u00e4 lapsia opetetaan jakuutiksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi<\/span>.<\/span><\/p>\n

\u201dEsimerkiksi suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa opetuskielen\u00e4 on j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n ven\u00e4j\u00e4 ja omaa (tasavallan) kielt\u00e4 opetetaan vain oppiaineena.\u201d<\/span><\/p>\n

Siperia-kirjan parasta antia ovat Jussi Konttisen perusteelliset retket ja juttumatkat eri puolille Siperiaa. H\u00e4n tekee niit\u00e4 useita kymmeni\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u00d6ljy on rikkaus ja usein ymp\u00e4rist\u00f6tuho<\/b><\/span><\/h3>\n

Yksi matkoista suuntautuu suomensukuisten <\/span>hantien<\/span><\/i> alueelle. Vuonna 2017 l\u00e4hes puolet ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00f6ljyst\u00e4 tuli L\u00e4nsi-Siperian yhdelt\u00e4 ainoalta alueelta, <\/span>Hanti-Mansian<\/span><\/i> eli <\/span>Jugran<\/span><\/i> hallintoalueelta. Suurin osa \u00f6ljyst\u00e4 menee vientiin, my\u00f6s Suomeen.<\/span><\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 saa valtaosan vientituloistaan \u00f6ljyst\u00e4, mutta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu on viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4\u00e4n, jos niiss\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Siperia-kirja kertoo, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vuotaa luontoon luonnonvaraministeri <\/span>Sergei<\/b> Donskoin<\/b> mukaan 1,6 miljoonaa tonnia \u00f6ljy\u00e4 vuodessa eli yli kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin <\/span>Meksikonlahden<\/span><\/i> \u00f6ljyonnettomuudessa. Tarkka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tied\u00e4 kukaan, sill\u00e4 luvut perustuvat \u00f6ljy-yhti\u00f6iden omiin ilmoituksiin.<\/span><\/span><\/p>\n

Nenetsien asuttamalla Jamalin niemimaalla on eniten maailmassa kaasua ja poroja.<\/span><\/p>\n

Jamalin niemimaalla el\u00e4\u00e4 10\u00a0000 et\u00e4isesti suomensukuista nenetsi\u00e4, jotka paimentavat noin 300\u00a0000 poroaan. Konttisen mukaan kaikista Ven\u00e4j\u00e4n alkuper\u00e4iskansoista nenetsit ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet parhaiten t\u00e4yspaimentolaisen el\u00e4m\u00e4ntapansa.<\/span><\/p>\n

Nenetsit paimentavat porojaan maailman rikkaimpien kaasukenttien lomassa. Poromiehet joutuvat tinkim\u00e4\u00e4n laidunmaistaan, kun \u00f6ljy- ja kaasuyhti\u00f6t laajentavat porauskentti\u00e4\u00e4n ja \u00f6ljyputkistojaan.<\/span><\/p>\n

\u201dJamalin niemimaa on osa Jamalin hallintoaluetta, joka tuottaa 80 prosenttia Ven\u00e4j\u00e4n ja 20 prosenttia maailman kaasusta. Sen maaper\u00e4 suorastaan kihisee maakaasua eli metaania\u201d, kirjoittaa Konttinen.<\/span><\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4inen<\/span> Novatek<\/span><\/i>-yhti\u00f6 on pystytt\u00e4nyt Jamalin niemimaan pohjoisosaan 22 miljardia euroa maksaneen valtavan kaasukent\u00e4n, nesteytyslaitoksen ja arktisen sataman vain viidess\u00e4 vuodessa.<\/span><\/span><\/p>\n

Norilsk on Ven\u00e4j\u00e4lle kuin Kiiruna Ruotsille<\/b><\/span><\/h3>\n

Konttinen onnistuu hankkimaan nikkelikaupunki <\/span>Norilskiin<\/span><\/i> vierailuluvan Ven\u00e4j\u00e4n tiedustelupalvelu <\/span>FSB<\/span><\/i>:st\u00e4. Neuvostoliiton aikana Norilsk, jonka alueella sijaitsee maailman suurin nikkeliesiintym\u00e4, oli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki, jonne p\u00e4\u00e4si vain erikoisluvalla.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dIlman Siperian luonnonvaroista saamiaan tuloja Ven\u00e4j\u00e4 ei voisi el\u00e4tt\u00e4\u00e4 taloudellisesti j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neit\u00e4 alueita. Sill\u00e4 ei olisi varaa suurvaltapullisteluun Syyriassa, Ukrainassa ja maailman tietoverkoissa eik\u00e4 suurellisiin pr-n\u00e4yt\u00f6ksiin olympialaisten ja MM-kisojen tapaan.\u201d JK<\/b><\/span><\/h2>\n

Suomalainen<\/span> Outokumpu oy<\/span><\/i> rakensi 1980-luvulla Norilskiin maailman suurimpaan nikkelisulattoon <\/span>Nadezdaan<\/span><\/i> uudet liekkisulatusuunit. Olin tuolloin taloustoimittajana Helsingin Sanomissa ja yritin p\u00e4\u00e4st\u00e4 juttumatkalle Norilskiin. Sain p\u00e4\u00e4toimittajan ja Neuvostoliiton Helsingin-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n suosituskirjeet juttumatkaa varten. Meni aikaa ja Moskovasta tuli lyhyt viesti: vierailu Norilskin ei ole mahdollista eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 toimittajalle.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Jussi Konttinen valmistautuneena Siperiassa pitk\u00e4lle moottorikelkkamatkalle poromiesten luo. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n on ahmarukkaset, lumilammastakki, kaksinkertaiset poronutukkaat, porosta tehdyt housut ja hattu sek\u00e4 naalista ommeltu kauluri.<\/p><\/div>\n

Konttinen sen sijaan onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kertoo kirjassaan, kuinka Norilskin tehtaat ovat tupruttaneet ilmaan vuosittain l\u00e4hes kaksi miljoonaa tonnia rikkidioksidia eli enemm\u00e4n kuin 20 kertaa Suomen rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6t. Nyt siell\u00e4 on jo alettu rakentaa ilmanpuhdistuslaitteita.<\/span><\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 (p\u00e4\u00e4st\u00f6t) on tappanut mets\u00e4t kymmenien kilometrien s\u00e4teelt\u00e4. Kaupunkia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t valtavat kuonakasat, ja lumi v\u00e4rj\u00e4ytyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 talvella mustaksi. Kombinaatin olemassaolosta j\u00e4\u00e4 j\u00e4lki sadoiksi vuosiksi.\u201d<\/span><\/p>\n

Siperia-kirja muistuttaa, Norilskia ei olisi ilman <\/span>Stalinin<\/b> vankileirij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 <\/span>Gulagia<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Norilskin leireill\u00e4 raatoi vuosina 1935 \u2013 1956 puoli miljoonaa ihmist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 ilmastossa. \u201dMaa tarvitsi nikkeli\u00e4 panssarivaunujen rakentamiseen, ja vapaaehtoisten l\u00f6yt\u00e4minen ankariin olosuhteisiin olisi vienyt liikaa aikaa.\u201d<\/span><\/p>\n

Norilskin merkitys Ven\u00e4j\u00e4lle on v\u00e4h\u00e4n sama kuin <\/span>Kiirunan<\/span><\/i> rautakaivosten merkitys <\/span>Ruotsille<\/span><\/i>. Norilskin nikkeliesiintym\u00e4 on maailman suurin. Lis\u00e4ksi alueelta l\u00f6ytyy kuparia, kobolttia, kultaa, hopeaa, platinaa ja monia muita harvinaisia metalleja. Malmivarojen kerrotaan riitt\u00e4v\u00e4n \u201dainakin sadaksi vuodeksi\u201d<\/span>.<\/span><\/span><\/p>\n

Talvivaaran<\/span><\/i> bioliuotuskokeiluja ei Norilskissa tarvita, sill\u00e4 malmin nikkelipitoisuus on paikoin jopa kymmenen prosenttia, kun se Talvivaara\/Terrafamessa on 0,22 prosenttia. Vuodesta 1995 <\/span>Norilsk Nickelin <\/span><\/i>p\u00e4\u00e4omistaja on ollut oligarkki <\/span>Vladimir Potanin<\/b>, moskovalainen pankkiiri, jolla ei ollut aiempaa kokemusta kaivosalasta.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dNyt Norilsk on huikea monumentti Ven\u00e4j\u00e4n 1900-luvun t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4: Vankity\u00f6voimalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu kansallisaarre, joka p\u00e4\u00e4tyi lopulta yhden pankkiirin omaisuudeksi\u201d, kirjoittaa Konttinen.<\/span><\/p>\n

Norilsk Nickel on suomalaisille tuttu my\u00f6s j\u00e4\u00e4kiekon ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4<\/span> KHL<\/span><\/i>-liigasta, jota se sponsoroi. Yhti\u00f6n Suomessa toimiva tyt\u00e4ryhti\u00f6<\/span> Norilsk Nickel Harjavalta oy <\/span><\/i>omistaa KHL-joukkue <\/span>Jokereista<\/span><\/i> 40 prosenttia. Entinen NHL-kiekkot\u00e4hti <\/span>Jari Kurri<\/b> omistaa enemmist\u00f6n, 60 prosenttia.<\/span><\/span><\/p>\n

Siperia opetti selviytym\u00e4\u00e4n<\/b><\/span><\/h3>\n

Konttisen Siperia-kirja on mahtava tietopankki Siperiasta ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Konttinen kirjoittaa hyvin ihmisl\u00e4heisesti ja sujuvasti, mutta tietoa, lukuja ja nimi\u00e4 on niin paljon, ett\u00e4 olisiko kirjan loppuun pit\u00e4nyt laittaa hakusanasto nimist\u00e4 ja paikoista.<\/span><\/p>\n

\"\"

Autokin tarvitsee Siperiassa kunnon pakkassuojan.<\/p><\/div>\n

Konttinen sanoo, ett\u00e4 Siperia opetti selviytym\u00e4\u00e4n. Se opetti kunnioittamaan hirmuisia ja kaikkivoivia luonnonvoimia, joiden kanssa ei ole leikkimist\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dSe opetti k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Vaikka alue oli minulle ammatillinen runsaudensarvi, ty\u00f6skentely kysyi jatkuvasti lehm\u00e4n hermoja. Siperia opetti hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi vaikuttaa vain rajallisesti.\u201d<\/span><\/p>\n

Kun lukee Konttisen yli 400-sivuisen ja pienell\u00e4 kirjasimella kirjoitetun kirjaj\u00e4rk\u00e4leen, lukija p\u00e4\u00e4see tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin paljon Siperiasta, sen suunnattomista mahdollisuuksista ja my\u00f6s uhkakuvista.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toimittaja Jussi Konttinen asui perheineen puolitoista vuotta Siperian kylmyydess\u00e4. Edes 50 asteen pakkanen ei lannistanut. Teksti Heino Ylisipola Kuvat Jussi Konttinen Vanha hokema sanoo, ett\u00e4 Siperia opettaa. Lauseella on kylm\u00e4 kaiku: onhan siell\u00e4 talvisin pakkasta jopa 50 astetta ja maa pysyy ikiroudassa kes\u00e4t ja talvet. Sinne karkotettiin suomalaisiakin tsaarinvallan aikana, mutta ett\u00e4 nykyaikana joku l\u00e4htee<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":3905,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[684,681,682,680],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Siperia1-scaled.jpg?fit=1386%2C924&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3904"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3904"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3915,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3904\/revisions\/3915"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}