{"id":3653,"date":"2020-11-17T13:16:08","date_gmt":"2020-11-17T11:16:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=3653"},"modified":"2020-11-17T13:38:39","modified_gmt":"2020-11-17T11:38:39","slug":"viro-taipui-neuvostoaikana-mutta-ei-taittunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/viro-taipui-neuvostoaikana-mutta-ei-taittunut\/","title":{"rendered":"Viro taipui neuvostoaikana, mutta ei taittunut"},"content":{"rendered":"

Paula Havasteen kirjasarja Saarenmaalta kertoo Viljan ja Villemin selvitymistarinan neuvostomiehityksen aikana<\/b><\/span><\/h3>\n

Teksti Heino Ylisipola<\/b><\/span><\/p>\n

Kuvat Gummerus ja Marek Sabogal<\/b><\/span><\/p>\n

Kes\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6 1941 oli <\/span>Virossa<\/span><\/i> j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Y\u00f6n aikana Virosta karkotettiin yli 9\u00a0000 ihmist\u00e4 <\/span>Siperiaan<\/span><\/i>. Kolmasosa heist\u00e4 oli lapsia. Noin 50 naista oli raskaana. Mik\u00e4\u00e4n ei auttanut, koska he olivat neuvostotulkinnan mukaan kansanvihollisia. Vain vajaa puolet palasi sodan j\u00e4lkeen Viroon.<\/span><\/span><\/p>\n

Viro oli liitetty vuotta aikaisemmin, kes\u00e4ll\u00e4 1940 osaksi <\/span>Neuvostoliittoa<\/span><\/i>. Hein\u00e4kuussa oli pidetty vaalit, joissa ainoa sallittu puolue, Viron kommunistinen puolue, sai noin 90 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Suurempi kyyditysoperaatio oli viel\u00e4 tulossa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, maaliskuussa 1949 oli toinen kohtalokas kauhujen y\u00f6. Virosta karkotettiin Siperiaan noin 21\u00a0000 ihmist\u00e4. Neuvosto-Virossa toimi ilmiantajien verkosto: opettajat, sotilaat, toimittajat, virkamiehet ja monet maanviljelij\u00e4t olivat ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4. Ihmiset koottiin h\u00e4rk\u00e4vaunuihin viikkojen matkalle kohti Siperiaa.<\/span><\/p>\n

Viron edesmennyt presidentti <\/span>Lennart Meri<\/b> on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nen perheelleen <\/span>Tallinnassa<\/span><\/i> kes\u00e4ll\u00e4 1940, neuvostomiehityksen alettua, annettiin 20 minuuttia aikaa ker\u00e4t\u00e4 matkatavaroita ja sitten odottavaan junaan ja kohti Siperiaa. Perheen talvitakit l\u00f6ytyiv\u00e4t viime tingassa ja ne saatiin ottaa mukaan. Ne pelastivat paleltumiselta ja kuolemalta.<\/span><\/span><\/p>\n

Havaste vie<\/b> Saarenmaalle<\/b><\/span><\/h3>\n

Kirjailija <\/span>Paula Havaste<\/b>, 59, on kirjoittamassa nelj\u00e4n romaanin saagaa ihmisten arjesta ja selviytymisest\u00e4 <\/span>Saarenmaalla<\/span><\/i> neuvostomiehityksen aikana. Kirjat ovat <\/span>Pronssit\u00e4hti<\/span><\/i> (2018), <\/span>Vierashuoneet<\/span><\/i> (2019) ja <\/span>Morsiusmalja<\/span><\/i> (2020). Sarja p\u00e4\u00e4tyy, kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 ilmestyy nelj\u00e4s kirja <\/span>Saarelaislaulu<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Paula Havaste on filosofian tohtori ja kirjailija. Esikoisromaani Kymmenen onnen Anna ilmestyi 2003. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4nelt\u00e4 on ilmestynyt yli 20 kirjaa. Saarenmaa-sarjaan kuuluu nelj\u00e4 kirjaa. Kuva: Marek Sabogal<\/p><\/div>\n

Saarenmaa koki neuvostomiehityksen manner-Viron tapaan hyvin raskaana. Ihmisten piti vain selvit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Piti vain mukautua. K\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kolhoosissa tai sovhoosissa.<\/span><\/p>\n

Havaste tuntee Saarenmaan, sill\u00e4 h\u00e4n viett\u00e4nyt siell\u00e4 kesi\u00e4\u00e4n yli kymmenen vuoden ajan. H\u00e4n osaa viroa, on opiskellut maan kulttuuria ja haastatellut saarenmaalaisia.<\/span><\/p>\n

On syntynyt uskottavan tuntuinen kertomus saarelaisperheen, <\/span>Vilja<\/b> ja <\/span>Villem Talvik<\/b>, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Neuvosto-Virossa. Kirjojen ajanjakso alkaa vuodesta 1949, jolloin Neuvostoliiton johtaja <\/span>Josif Stalin <\/b>oli viel\u00e4 voimissaan. Samana vuonna oli Viron historian suurin pid\u00e4tys- ja kyyditysaalto Siperiaan.<\/span><\/span><\/p>\n

My\u00f6s muut <\/span>Baltian <\/span><\/i>maat jakoivat saman kohtalon: kansanvihollisia tai muuten ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4 l\u00f6ytyi kymmeni\u00e4tuhansia. Kaikilla oli edess\u00e4\u00e4n karkotus Siperiaan tai kauaksi kotiseuduiltaan. Stalin vangitutti ja l\u00e4hetti vankiloihin ja ty\u00f6leireille, <\/span>gulageihin<\/span><\/i>, miljoonittain my\u00f6s oman maansa kansalaisia.<\/span><\/span><\/p>\n

Villem Talvik<\/b> voittaa runokilpailun<\/b><\/span><\/h3>\n

Villem Talvik kirjoittaa luontorunoja. H\u00e4n voittaa runokilpailun ja edess\u00e4 on matka Tallinnan kulttuurikeskukseen. H\u00e4nelle j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n hieno iltajuhla, jossa h\u00e4n pokkaa kunniakirjan ja <\/span>pronssit\u00e4hden<\/span> runostaan. Villemin kirjailijanura saa alkunsa.<\/span><\/span><\/p>\n

Kirjojen kertoja ja ajattelija on herk\u00e4sti tunteva Vilja, jolla on saksalaismiehityksen ajalta salaisuuksia, jotka eiv\u00e4t saa miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tulla ilmi. Viro oli toisen maailmansodan aikana, 1941-1944, my\u00f6s <\/span>Saksan<\/span><\/i> miehitt\u00e4m\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Vilja ajattelee ja toivoo hiljaa mieless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Viro voisi olla taas vapaa maa.<\/span><\/p>\n

Vilja ja Villem k\u00e4yv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 kalasovhoosissa. He el\u00e4v\u00e4t Villemin kotitalossa, jonka pellot ja mets\u00e4t on otettu karjakolhoosin haltuun. Heille on j\u00e4tetty yksi lehm\u00e4, kanoja, hevonen, mehil\u00e4isi\u00e4 ja kasvimaa.<\/span><\/p>\n

Havaste kuvaa el\u00e4ytyv\u00e4sti ja herk\u00e4sti kolhoosilaisten arkea Saarenmaalla. Viljan toiveet ovat pieni\u00e4. H\u00e4n haluaisi ostaa itselleen silkkihuivin ja kotiin uuden kattilan, ehk\u00e4 huulipunan ja Villemille, jonka kirjoittajan ura on alussa, paljon kirjoituspaperia.<\/span><\/p>\n

Perkuup\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4relt\u00e4<\/b> majatalon em\u00e4nn\u00e4ksi<\/b><\/span><\/h3>\n

Villemin ja Viljan talossa asuu kaksi miest\u00e4 <\/span>Arvo<\/b> ja <\/span>Ants<\/b>, jotka kalasovhoosin t\u00f6iden j\u00e4lkeen huolehtivat my\u00f6s Talvikien talon raskaammista t\u00f6ist\u00e4. Vilja huolehtii kodin jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 ja pienest\u00e4 pojastaan, <\/span>Meeliksest\u00e4<\/b>. Villem omistautuu kirjoittamiselle v\u00e4hitellen l\u00e4hes kokonaan.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Paula Havasteen kirja Vierashuoneet kertoo ajasta, kun Viljan ty\u00f6t kalasovhoosissa p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t ja h\u00e4n alkaa hoitaa majatalon em\u00e4nn\u00f6inti\u00e4.<\/p><\/div>\n

Talvikien el\u00e4m\u00e4 saa uuden suunnan kohti parempia aikoja, kun heid\u00e4n pihapiiriins\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n perustaa taiteilijoiden t\u00e4ysihoitola. Kulttuurip\u00e4\u00e4sihteeri Tallinnasta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Saarenmaalle kirjailijoita, k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4, taidemaalareita ja n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, jotta n\u00e4m\u00e4 voivat keskitty\u00e4 luomisty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 vailla suurkaupungin houkutuksia.<\/span><\/p>\n

Rakennusprikaati valmistaa vierashuoneita, joihin taiteilijat majoittuvat. Vilja laittaa heille ruokaa ja pesee heid\u00e4n pyykkins\u00e4 omien kotit\u00f6idens\u00e4 ohella. Vilja vapautetaan kalasovhoosin perkuup\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rest\u00e4 oman t\u00e4ysihoitolan t\u00f6ihin. Toki h\u00e4n k\u00e4y Villemin kanssa sunnuntaisin talkoissa kalasovhoosissa.<\/span><\/p>\n

Filmiryhm\u00e4 saapuu<\/b> Saarenmaalle<\/b><\/span><\/h3>\n

Talvikien el\u00e4m\u00e4npiiri saa uutta hohdetta, kun Tallinnasta saapuu 14 henkil\u00f6\u00e4 filmin tekoon. He viipyv\u00e4t per\u00e4ti kaksi kuukautta. Ruokaa tarvitaan paljon. Vilja saa avukseen nuoren naisen <\/span>Aiven<\/b><\/span>, joka auttaa vieraiden passaamisessa. Aive on herkk\u00e4 ja s\u00e4ikky nuori nainen, joka pelk\u00e4\u00e4 miehi\u00e4. H\u00e4net on raiskattu Tallinnassa ja h\u00e4n on raskaana. H\u00e4net l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n toipumaan Saarenmaalle Talvikien perheeseen.<\/span><\/span><\/p>\n

Havaste kertoo v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin yksityiskohtaisesti Talvikien arjesta. Viljalla on sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kaipuu, ett\u00e4 Viro voisi hengitt\u00e4\u00e4 vapaasti eik\u00e4 tarvitsisi pel\u00e4t\u00e4 ilmiantajia ja mustia autoja. Havaste kuvaa tarkasti ihmisten arkisia tuntoja, joissa on v\u00e4lill\u00e4 auringonpaistettakin.<\/span><\/p>\n

Vilja on pahoilla mielin, kun Villem joutuu ottamaan kommunistipuolueen j\u00e4senkirjan. Jos haluaa apurahoja ja ett\u00e4 runoja julkaistaan, on pakko alistua. Vilja tuntuu sen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Vilja ajattelee ja toivoo hiljaa mieless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Viro voisi olla taas vapaa maa.<\/b><\/span><\/h2>\n

Havaste sivuaa kirjoissaan my\u00f6s mets\u00e4velji\u00e4, jotka sananmukaisesti eliv\u00e4t metsiss\u00e4 ja vastustivat neuvostovaltaa. Vilja toimittaa silloin t\u00e4ll\u00f6in ruokaa ja vaatteita mets\u00e4veljille, mik\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uskallettua. Mets\u00e4veljist\u00e4 olisi voinut kirjoittaa enemm\u00e4nkin.<\/span><\/p>\n

On arvioitu, ett\u00e4 vuosina 1945 – 1952 mets\u00e4veljiin kuului Virossa enimmill\u00e4\u00e4n jopa 40\u00a0000 miest\u00e4. Mets\u00e4veljet ry\u00f6stiv\u00e4t rahakuljetuksia, esimerkiksi maanviljelij\u00f6ilt\u00e4 perittyj\u00e4 veroja ja palauttivat rahat viljelij\u00f6ille. Mets\u00e4velji\u00e4 jahdattiin ja heit\u00e4 auttaneita rangaistiin ankarasti. Noin 10\u00a0000 mets\u00e4velji\u00e4 kuoli kahakoissa ja taisteluissa.<\/span><\/p>\n

Olot helpottuvat<\/b> v\u00e4h\u00e4n 1960-luvulla<\/b><\/span><\/h3>\n

Havasteen Saarenmaa-sarjan nelj\u00e4s kirja Saarelaislaulu p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 1967, jolloin Vilja saa yhdess\u00e4 tytt\u00e4rens\u00e4 <\/span>Merlen<\/b> ja majatalon apulaisen Aiven pojan <\/span>Vilmarin<\/b> kanssa matkustusluvan Tallinnaan. He saavat edustaa Viron neuvostotasavallan nuoria kommunisteja <\/span>Suomen<\/span><\/i> pioneerien kes\u00e4leirill\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Viro oli suomalaisille ja l\u00e4ntiselle maailmalle suljettu maa 1960-luvun lopulle saakka. Suomalaisille hyvin k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 merkkipaalu oli tasavallan presidentti <\/span>Urho Kekkosen<\/b> yll\u00e4tysvierailu Tarttoon<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1964.<\/span><\/span><\/p>\n

Kekkonen oli palaamassa valtiovierailulta <\/span>Puolasta<\/span><\/i>. H\u00e4n oli saanut neuvostojohdolta luvan pys\u00e4hty\u00e4 kotimatkalla Virossa ja k\u00e4yd\u00e4 <\/span>Tartossa<\/span>, joka oli h\u00e4nelle tuttu kaupunki jo ennen toista maailmansotaa. Kekkonen oli maininnut <\/span>Moskovalle<\/span><\/i>, ett\u00e4 h\u00e4n aikoo pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s puheen Tartossa.<\/span><\/span><\/p>\n

Tulkit olivat valmiina Tarton yliopiston juhlasalissa, kun Kekkonen saapui. Kekkonen pitikin puheensa viroksi! H\u00e4n oli unohtanut mainita siit\u00e4 Moskovalle, niin j\u00e4lkeenp\u00e4in kerrottiin. Vain ven\u00e4j\u00e4\u00e4 osanneet is\u00e4nn\u00e4t olivat \u00e4llik\u00e4ll\u00e4 ly\u00f6tyj\u00e4.<\/span><\/p>\n

Virolaiset is\u00e4nn\u00e4t ovat my\u00f6hemmin kertoneet, ett\u00e4 tuo puhe rohkaisi virolaisia enemm\u00e4n kuin uskotaankaan. Laulava vallankumous sai kipin\u00e4n, joka leimahti roihuun kes\u00e4ll\u00e4 1991, kun Viro itsen\u00e4istyi uudelleen.<\/span><\/p>\n

\"\"

Morsiusmalja kertoo Saarenmaan kes\u00e4st\u00e4 Viljan ja Villemin majatalossa, jonne saapuu Tallinnasta filmiryhm\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"

Pronssit\u00e4hti aloittaa Havasteen Saarenmaa-sarjan. Elet\u00e4\u00e4n vuotta 1949. Talonpoika Villem voittaa runokilpailun ja l\u00e4htee Tallinnaan hakemaan palkintoa, kunniakirjaa ja pronssit\u00e4hte\u00e4.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paula Havasteen kirjasarja Saarenmaalta kertoo Viljan ja Villemin selvitymistarinan neuvostomiehityksen aikana Teksti Heino Ylisipola Kuvat Gummerus ja Marek Sabogal Kes\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6 1941 oli Virossa j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Y\u00f6n aikana Virosta karkotettiin yli 9\u00a0000 ihmist\u00e4 Siperiaan. Kolmasosa heist\u00e4 oli lapsia. Noin 50 naista oli raskaana. Mik\u00e4\u00e4n ei auttanut, koska he olivat neuvostotulkinnan mukaan kansanvihollisia. Vain<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":3654,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[612,613,614,89],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/IMG_6940-scaled.jpg?fit=1596%2C924&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3653"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3653"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3666,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3653\/revisions\/3666"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3654"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}