{"id":3623,"date":"2020-11-03T14:12:57","date_gmt":"2020-11-03T12:12:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=3623"},"modified":"2020-11-03T14:17:19","modified_gmt":"2020-11-03T12:17:19","slug":"pitka-matka-suomeen-ja-suomalaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/pitka-matka-suomeen-ja-suomalaisuuteen\/","title":{"rendered":"Pitk\u00e4 matka Suomeen ja suomalaisuuteen"},"content":{"rendered":"

<\/h3>\n

Inkerinsuomalaisten toimittajien Lea ja Santeri Pakkasen tuore kirja \u201dSe tapahtui meille\u201d on kertomus is\u00e4n ja tytt\u00e4ren matkasta Suomeen ja suomalaisuuteen. Se avaa samalla sit\u00e4, miksi ja miten presidentti<\/b> Mauno <\/b>Koivisto kutsui inkeril\u00e4iset, suomenkielisen mutta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jo sukupolvien ajan asuneen v\u00e4est\u00f6n paluumuuttajina Suomeen.<\/b>\u00a0<\/span><\/span><\/h3>\n

Teksti Marja-Liisa Kinturi<\/b><\/span><\/p>\n

Kirjoittajat antavat samalla mielenkiintoista \u201dsis\u00e4piirin\u201d tietoa tapahtumista. Teksti yhdist\u00e4\u00e4 historian faktoja sujuvasti omakohtaisiin kokemuksiin ja tuo esiin kipeit\u00e4kin henkil\u00f6kohtaisia muistoja. Samalla se on t\u00e4rke\u00e4 historiateos, sill\u00e4 inkerinsuomalaisten vaiheet ovat useimmille suomalaisille edelleen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa \u2013 niist\u00e4 eiv\u00e4t koulukirjat ole juurikaan kertoneet. V\u00e4rik\u00e4s teksti houkuttelee suorastaan ahmimaan tarinaa. Se johdattaa lukijansa aivan liian v\u00e4h\u00e4n tunnettujen tapahtumien \u00e4\u00e4relle.\u00a0<\/span><\/p>\n

(<\/span>Helsingin Sanomat julkaisi<\/span><\/i> tosin 20. tammikuuta 2019 <\/span>Lea Pakkasen<\/b> kirjoittaman ja valokuvaaja <\/span>Meeri Koutaniemen<\/b> kuvaaman artikkelin Mummoni, <\/span>Siperiaan karkotettu<\/span><\/i>, jossa karkotettujen historiaa avataan sek\u00e4 sanoin ett\u00e4 kuvin.)<\/span><\/span><\/p>\n

Ristiriita toisen uskonnon, kommunismin kanssa<\/b><\/span><\/h3>\n

Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s tilannetta 1940-luvulla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sodan j\u00e4lkeen, kun <\/span>Suomeen<\/span><\/i> tulleita ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvia inkeril\u00e4isi\u00e4 patisteltiin ja houkuteltiin palaamaan vapaaehtoisesti<\/span> Neuvostoliittoon<\/span><\/i>. Palanneita odottivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useimmiten vankileirit <\/span>Siperian<\/span><\/i> perukoilla. \u201dSiperia opetti.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Kirja avaa my\u00f6s uskonnon merkityst\u00e4 inkeril\u00e4isten keskuudessa ja siit\u00e4 koostuvaa ristiriitaa tuon ajan toisen \u201duskonnon\u201d, kommunismin kanssa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisesti huomasin erikoisen yksityiskohdan: <\/span>Santeri Pakkanen<\/b> kertoo jokasyksyisest\u00e4 perunannostosta, johon koululaiset ja opiskelijat <\/span>Inkerinmaalla<\/span><\/i> m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin syksyisin. Omilta kaukaisilta kansakouluajoiltani muistoihin on j\u00e4\u00e4nyt perunannostolomaksi kutsuttu lyhyt syysloma my\u00f6s helsinkil\u00e4iskouluissa. Nimitys ihmetytti pient\u00e4 kaupunkilaiskoululaista, mutta t\u00e4\u00e4lt\u00e4 se lienee per\u00e4isin.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Tekstiss\u00e4 on hauskoja selityksi\u00e4 k\u00e4ytetyst\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielest\u00e4 ja sen piilomerkityksist\u00e4, \u201djoita esivallan vilpitt\u00f6myytt\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4 kansalainen k\u00e4ytti propagandavirrassa suunnistamiseen ja oman mielipiteens\u00e4 kertomiseen.\u201d Ennen pitk\u00e4\u00e4 kansalaiset alkoivat naljailla virkavallan kustannuksella ja vitsit levisiv\u00e4t suusta suuhun.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span>Ajan ja paikan taju olivat tipotiess\u00e4\u00e4n\u2026 Muutoksen nopeus ei mahtunut kansan eik\u00e4 valtionjohdon tajuntaan.\u201d\u00a0<\/b><\/span><\/h2>\n

Kirjan lopulla Santeri Pakkanen kuvaa osuvasti sosialismin matkanp\u00e4\u00e4t\u00e4 1980-luvun Neuvostoliitossa: \u201dSilloin py\u00f6r\u00e4t lonksuivat yh\u00e4 hitaammin kolistelevan Neuvostoliitto-nimisen junan alla, kiskot nousivat kaarelle ja painuivat kuopalle: edess\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tti musta rotko. Elinvuosien ja sankarin t\u00e4htien kumaraan painama p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 ei kyennyt lukemaan opasteita eik\u00e4 taivaan merkkej\u00e4. Ajan ja paikan taju olivat tipotiess\u00e4\u00e4n\u2026 Muutoksen nopeus ei mahtunut kansan eik\u00e4 valtionjohdon tajuntaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Surullista oli ja on, ett\u00e4 paluumuutto Suomeen aiheutti traumoja monille lapsille, joita taustansa takia \u201dryssiteltiin\u201d. Suomeen 7-vuotiaana pikkukoululaisena muuttanut <\/span>Lea<\/b> antaa valaisevan tilanne- ja taustaselostuksen paljon puhuttaneesta inkeril\u00e4isten paluumuutosta. On surullista kuulla, miten nuori asiat koki. Kuinka vaikea oli saada suomalaiset ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n inkerinsuomalaisten tilannetta ja historiaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Lea Pakkanen vertaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien tilannetta <\/span>Berliinin<\/span><\/i> jakaneeseen muuriin, josta viel\u00e4 30 vuotta muurin purkamisen j\u00e4lkeenkin puhutaan \u201dmuurina p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u201d. Se jakaa yh\u00e4 kansalaisia.\u00a0 Toivottavasti ei en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n!<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Inkerinsuomalaisten toimittajien Lea ja Santeri Pakkasen tuore kirja \u201dSe tapahtui meille\u201d on kertomus is\u00e4n ja tytt\u00e4ren matkasta Suomeen ja suomalaisuuteen. Se avaa samalla sit\u00e4, miksi ja miten presidentti Mauno Koivisto kutsui inkeril\u00e4iset, suomenkielisen mutta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jo sukupolvien ajan asuneen v\u00e4est\u00f6n paluumuuttajina Suomeen.\u00a0 Teksti Marja-Liisa Kinturi Kirjoittajat antavat samalla mielenkiintoista \u201dsis\u00e4piirin\u201d tietoa tapahtumista. Teksti yhdist\u00e4\u00e4 historian<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[605,607,608,606],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3623"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3634,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions\/3634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}