{"id":3557,"date":"2020-10-09T08:41:49","date_gmt":"2020-10-09T06:41:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=3557"},"modified":"2020-10-09T13:23:23","modified_gmt":"2020-10-09T11:23:23","slug":"topeliuksen-kodista-ahon-kala-apajalle-ja-porthanin-kahvimajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/topeliuksen-kodista-ahon-kala-apajalle-ja-porthanin-kahvimajalle\/","title":{"rendered":"Topeliuksen kodista Ahon kala-apajalle ja Porthanin kahvimajalle"},"content":{"rendered":"

<\/h3>\n

Matka Uuteenkaarlepyyhyn ja Keski-Suomeen tarjoaa historiaa, <\/b><\/span>kulttuuria ja luontoa<\/b><\/span><\/h3>\n

Teksti Heino Ylisipola Kuvat Helena Ylisipola<\/b><\/span><\/p>\n

Koronakes\u00e4 2020 virvoitti kotimaanmatkailun uuteen nousuun. Ei niin pahaa, ettei jotain hyv\u00e4\u00e4kin.<\/span><\/p>\n

Monelle suomalaiselle <\/span>Pohjanmaan<\/span><\/i> rannikko on varsin vierasta seutua, varsinkin rannikon pikkukaupungit. Me suuntasimme kes\u00e4ll\u00e4 vanhan Volvomme keulan kohti <\/span>Uuttakaarlepyyt\u00e4<\/span><\/i>, joka viel\u00e4 1970-luvun alussa oli asukasluvultaan <\/span>Suomen<\/span><\/i> pienin kaupunki, noin 1\u00a0500 asukasta. T\u00e4n\u00e4 vuonna kaupunki viett\u00e4\u00e4 400-vuotisjuhliaan, sill\u00e4 Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet 1620.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Synnyinkodin, Kuddn\u00e4sin portin pieless\u00e4 Uudessakaarlepyyss\u00e4 on Zacharias Topeliuksen muistokivi.<\/p><\/div>\n

Uusikaarlepyy ei ole liian kaukana, sill\u00e4 esimerkiksi automatka <\/span>Helsingist\u00e4<\/span><\/i> kaupunkiin on vajaa 400 kilometri\u00e4. Tiet ovat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.<\/span><\/span><\/p>\n

Pakollinen pys\u00e4hdyspaikka ennen Uuteenkaarlepyyhyn saapumista on <\/span>Juuttaan taistelun<\/span><\/i> muistomerkki. Valtava kivinen monumentti kertoo Suomen sodan aikaisesta taistelusta, joka k\u00e4ytiin 13. syyskuuta 1808 <\/span>Ruotsin<\/span><\/i> ja <\/span>Ven\u00e4j\u00e4n<\/span><\/i> v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Ruotsi-Suomen joukkoja johti eversti <\/span>Georg Carl von D\u00f6beln<\/b> ja ven\u00e4l\u00e4isten kenraali <\/span>Koshatshovski<\/b>. Suomalaiset voittivat von D\u00f6belnin johdolla ankaran taistelun, vaikka ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli selke\u00e4 miesylivoima. Tuo taistelu on meille kaikille tuttu <\/span>J. L. Runbergin <\/b>runosta <\/span>D\u00f6beln Juuttaalla<\/span><\/i> V\u00e4nrikki Stoolin tarinoissa.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna on kulunut 200 vuotta von D\u00f6belnin kuolemasta. Juuttaan taistelun muistomerkin isossa kivij\u00e4rk\u00e4leess\u00e4 on teksti suomeksi:<\/span><\/p>\n

Mik\u2019 onni sulle synnyinmaa\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
lie luotu\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
iloko vaiko huoli\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
sulle suotu\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
salattu tuleviin\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
on aikoihin.\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
Waan kuinka riemuinnet\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
tai surret silloin\/niin kauniinpaa et p\u00e4iv\u00e4\u00e4\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
muista milloin\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
kuin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4,\/<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n
p\u00e4iv\u00e4\u00e4 D\u00f6belnin.<\/span><\/i><\/span><\/h6>\n

Uudestakaarlepyyst\u00e4 l\u00f6ytyy yksi hotelli ja sen yhteydess\u00e4 oleva leirint\u00e4alue. Vaatimaton, mutta kodikas hotelli <\/span>Juthbacka<\/span><\/i> sijaitsee <\/span>Lapuanjoen<\/span><\/i> varrella Juthbackan kartanon mailla.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaupungin keskustaan on muutama sadan metrin matka Lapuanjoen yli, kaupungin l\u00e4pi virratessaan joki on saanut nimekseen <\/span>Uudenkaarlepyynjoki<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Mukavaa huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4, kun vastaan tulevat nuoret, niin ty\u00f6t kuin pojat, tervehtiv\u00e4t reippaasti vastaantulevia turisteja. Emme muista kokeneemme tuollaista <\/span>It\u00e4-Suomessa<\/span><\/i>!<\/span><\/span><\/p>\n

Meille on suositeltu, ett\u00e4 kaupungin paras ruokaravintola on <\/span>FAF<\/span><\/i>. Nimi ei sano ensin mit\u00e4\u00e4n. Ravintolassa tarvitaan jo ruotsia tilauksen tekemiseen, sill\u00e4 90 prosenttia kaupungin asukkaista puhuu ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n

Palvelu oli hyv\u00e4\u00e4 ja samoin ravintolan burgerit. Nekin voivat olla hyvi\u00e4, kun ne tehd\u00e4\u00e4n paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvist\u00e4 raaka-aineista. Tarjoilija selvitt\u00e4\u00e4 meille FAF-nimen salaisuuden. Se tarkoittaa <\/span>First after Fire<\/span><\/i>. Nimi juontaa juurensa suuresta tulipalosta vuonna 1858, jolloin melkein koko kaupunki tuhoutui. FAF:n talo rakennettiin ensimm\u00e4iseksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Topeliuksen koti on nyt museona<\/b><\/span><\/h3>\n

Uudenkaarlepyyn kiinnostavin n\u00e4ht\u00e4vyys on tietysti kirjailija ja satuset\u00e4 <\/span>Zachris (Sakari) Topeliuksen<\/b> lapsuudenkoti <\/span>Kuddn\u00e4s<\/span><\/i>, joka on toiminut museona vuodesta 1934 l\u00e4htien. Pihapiiriss\u00e4 on my\u00f6s viihtyis\u00e4 kahvila <\/span>Emilie<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Topelius asui kartanomaisessa talossa 14-vuotiaaksi asti, jolloin h\u00e4n l\u00e4hti Helsinkiin jatkamaan opintojaan. Topelius kirjoitti satujen lis\u00e4ksi runoja, kirjoja ja historiateoksia. Lis\u00e4ksi h\u00e4n kirjoitti paljon sanomalehtiin. Ehtip\u00e4 h\u00e4n olla Helsingin yliopiston rehtorinakin.<\/span><\/p>\n

Topeliuksen saduista yksi tunnetuimmista on <\/span>Koivu ja t\u00e4hti<\/span><\/i>, joka perustuu tositapahtumiin. Suomessa elettiin Ison vihan aikaa vuonna 1714. Oululainen 7-vuotias poika <\/span>Kristoffer Toppelius<\/b> pakeni \u00e4itins\u00e4 kanssa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kasakkaratsuja piilopirttiin <\/span>Muhokselle<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Kasakat kuitenkin l\u00f6ysiv\u00e4t heid\u00e4t ja ottivat pojan vangikseen \u00e4idin silmien edess\u00e4. Samalla he vangitsivat tyt\u00f6n, <\/span>Briitta Ker\u00e4isen<\/b>. Kasakat veiv\u00e4t lapset Ven\u00e4j\u00e4lle<\/span> Inkerinmaalle<\/span><\/i> ja myiv\u00e4t siell\u00e4 orjiksi pajariperheeseen.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Mukavaa huomiota l\u00e4nsirannikolla her\u00e4tt\u00e4\u00e4, kun vastaan tulevat nuoret, niin ty\u00f6t kuin pojat, tervehtiv\u00e4t reippaasti vastaantulevia turisteja.<\/b><\/span><\/h2>\n

Kot-ik\u00e4 vaivasi lapsia koko ajan ja muutaman vuoden j\u00e4lkeen Kristoffer ja Briitta karkasivat. He suunnistivat l\u00e4ntt\u00e4, auringonlaskua kohti. Oppaana oli vain lapsuudesta tuttu iltat\u00e4hti ja kotipihan koivu.<\/span><\/p>\n

Yli vuoden kest\u00e4neen vaelluksen ja piileskelyn j\u00e4lkeen Kristoffer lopulta tapasi \u00e4itins\u00e4 Ruotsissa ja he palasivat <\/span>Ouluun<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Kristofferista tuli tullinhoitaja ja h\u00e4nen poikansa <\/span>Mikael Toppelius<\/b> teki el\u00e4m\u00e4nuransa arvostettuna kirkkomaalarina, joka teki alttari- ja sein\u00e4maalauksia <\/span>Pohjois-Suomen<\/span><\/i> kirkkoihin.<\/span><\/span><\/p>\n

Mikael Toppeliuksen poika <\/span>Zacharia Toppelius<\/b> toimi piiriel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Uudessakaarlepyyss\u00e4. H\u00e4n ker\u00e4si vienankarjalaista kansanrunoutta jo ennen <\/span>Elias L\u00f6nnrotia<\/b>. Perheeseen syntyi vuonna 1818 Kuddn\u00e4sin kartanossa tuleva kirjailija ja satuset\u00e4 Sakari Topelius. H\u00e4n kirjoitti isois\u00e4n is\u00e4st\u00e4\u00e4n Kristofferista koskettavan sadun, Koivu ja t\u00e4hti.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 sadussa Topelius antaa hienon el\u00e4m\u00e4nohjeen: kaikki on mahdollista, jos vain uskoo itse siihen, mit\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4!<\/span><\/p>\n

Huopanankoski on kehnossa kunno<\/b><\/span><\/h3>\n

C kahdesta nelj\u00e4\u00e4n viikkoa kerrallaan. Yhteens\u00e4 kalastusmatkoja kertyi 23. Huopanankoskesta kertoo my\u00f6s yksi Ahon kirja, <\/span>Lohilastuja ja kalakaskuja<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Kirjailija Juhani Aho sai kes\u00e4ll\u00e4 1917 Viitasaaren Huopanankoskesta l\u00e4hes kahdeksankiloisen taimenen.<\/p><\/div>\n

Syksyll\u00e4 1917 Aho sai suurimman kalansa Huopanankoskella, liki kahdeksankiloisen taimenen. Kosken rannalla on peltitaulu, johon on kirjattu suurimmat saaliskalat. Kosken \u00e4\u00e4relt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muistokivi paikalta, jossa sijaitsi <\/span>Juho<\/b> ja <\/span>Saima Kokon<\/b> talo. He majoittivat Ahon ja joskus my\u00f6s koko Ahon perheen kes\u00e4isill\u00e4 kalamatkoilla.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dEi ole maailmassa seutua, johon minulla olisi kiinnittynyt semmoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihania ja mieluisia muistoja kuin Huopana\u201d, kirjoitti Juhani Aho.<\/span><\/p>\n

Konsuli <\/span>Conrad Rosenlew<\/b> oli Ahon monivuotinen kalakaveri. Rosenlew oli ostanut kes\u00e4ksi 1921 yhteist\u00e4 Huopanan kalamatkaa varten uuden auton, <\/span>Rolls Royce Silver Ghostin<\/span><\/i>. Sit\u00e4 kalamatkaa ei koskaan tullut, sill\u00e4 Aho sairastui ja kuoli kes\u00e4ll\u00e4 1921.<\/span><\/span><\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2020 Huopanankoski oli hiljainen paikka: kalastajia ei n\u00e4y ja milj\u00f6\u00f6 vaikuttaa hoitamattomalta. Yhdest\u00e4 rakennuksesta puuttuu kokonaan katto, vain sein\u00e4t ovat j\u00e4ljell\u00e4. Opastauluja paikan historiasta ei n\u00e4y. Kahvilakin pit\u00e4isi olla jossain, mutta opastusta sinne ei l\u00f6ydy. Pit\u00e4isik\u00f6 Viitasaaren kaupungin ja Juhani Ahon seuran puuttua asiaan?<\/span><\/p>\n

Suomen historian is\u00e4 syntyi Viitasaarella<\/b><\/span><\/h3>\n

Kovin moni ei ehk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 Suomen historian is\u00e4, kansallisuusaatteen tutkija ja lopulta Kuninkaallisen Turun Akatemian rehtori <\/span>Henrik Gabriel Porthan<\/b> syntyi 1739 Viitasaarella.<\/span><\/span><\/p>\n

Koskien ja j\u00e4rvien kaupungissa, Viitasaaren keskustassa, <\/span>Keiteleen<\/span><\/i> rannalla on kookas Porthanin muistokivi. Se sijaitsee h\u00e4nen synnyinpappilansa paikalla. Kes\u00e4isin samalla paikalla toimii suosittu <\/span>Porthanin kahvimaja\/lottamaja<\/span><\/i>.<\/span><\/span><\/p>\n

Porthan oli muun muassa <\/span>Aurora-seuran<\/span><\/i> perustaja, joka julkaisi tammikuusta 1771 alkaen Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 sanomalehte\u00e4, <\/span>Tidningar utgifne af et s\u00e4lskap i \u00c5bo<\/span><\/i>. Ensi vuonna 2021, suomalainen sanomalehdist\u00f6 voi juhlia perustamisensa 250-vuotista taivalta.<\/span><\/span><\/p>\n

Kotiin Helsinkiin voi ajella Jyv\u00e4skyl\u00e4n kautta ja pist\u00e4yty\u00e4 matkalla vilkaisemassa <\/span>S\u00e4yn\u00e4tsalon<\/span><\/i> kunnantaloa, joka on <\/span>Alvar Aallon<\/b> tiiliarkkitehtuurin ehk\u00e4 upein mestariluomus.<\/span><\/span><\/p>\n

Sitten kannatta suunnata auton keula kohti <\/span>Sysm\u00e4\u00e4<\/span><\/i> ja ajaa kaunis, kahdeksan kilometri\u00e4 pitk\u00e4 kulttuuritie <\/span>Pulkkilanharju V\u00e4\u00e4ksyyn<\/span><\/i> ja sielt\u00e4 <\/span>Lahteen<\/span><\/i>. Pulkkilanharju on j\u00e4\u00e4kauden synnytt\u00e4m\u00e4 luontokohde kuten idemp\u00e4n\u00e4 oleva Salpausselk\u00e4kin.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Huopanankoski on Juhani Ahon kalastuskoski Viitasaarella.<\/p><\/div>\n

\"\"

Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki sijaitsee h\u00e4nen synnyinpappilansa paikalla aivan Viitasaaren keskustassa, Keiteleen rannalla. Muistomerkin vierell\u00e4 sijaitsee Porthanin kahvimaja\/lottamaja, joka palvelee kes\u00e4isin.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matka Uuteenkaarlepyyhyn ja Keski-Suomeen tarjoaa historiaa, kulttuuria ja luontoa Teksti Heino Ylisipola Kuvat Helena Ylisipola Koronakes\u00e4 2020 virvoitti kotimaanmatkailun uuteen nousuun. Ei niin pahaa, ettei jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Monelle suomalaiselle Pohjanmaan rannikko on varsin vierasta seutua, varsinkin rannikon pikkukaupungit. Me suuntasimme kes\u00e4ll\u00e4 vanhan Volvomme keulan kohti Uuttakaarlepyyt\u00e4, joka viel\u00e4 1970-luvun alussa oli asukasluvultaan Suomen pienin kaupunki,<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":3558,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[591,592,594,593,590],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/image-Heino1.png?fit=582%2C360&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3557"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3569,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557\/revisions\/3569"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}