{"id":3270,"date":"2020-05-22T08:01:15","date_gmt":"2020-05-22T06:01:15","guid":{"rendered":"http:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=3270"},"modified":"2020-05-22T09:48:16","modified_gmt":"2020-05-22T07:48:16","slug":"pielaveden-pappilan-poikamatkasi-roomaan-ja-ateenaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/pielaveden-pappilan-poikamatkasi-roomaan-ja-ateenaan\/","title":{"rendered":"Pielaveden pappilan poikamatkasi Roomaan ja Ateenaan"},"content":{"rendered":"

<\/h3>\n

Antiikin tutkija Paavo Castr\u00e9n muistelee l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 huumorilla ihmisi\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/h3>\n
Teksti <\/span><\/span>Heino Ylisipola<\/b><\/span><\/span><\/span><\/h5>\n

 <\/p>\n

Klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castr\u00e9n<\/strong>, 82, kulkee Roomassa<\/em>, Italiassa<\/em> sek\u00e4 Ateenassa<\/em> ja Kreikassa<\/em> kuin kotonaan. Saksakin<\/em> on tuttu maa.<\/span><\/p>\n

Pielavedell\u00e4<\/em>, Castr\u00e9nien pappissukuun syntynyt Castr\u00e9n on \u00e4skett\u00e4in julkaissut muistelmansa Pappilan poika \u2013 Paavo Castr\u00e9n<\/em> (Otava 2019). Teoksessaan h\u00e4n kertoo lempe\u00e4n huumorin ryyditt\u00e4m\u00e4n\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntaivaltaan Pielaveden pappilasta yhdeksi maailman johtavista Pompeji<\/em>– ja latinalaisten piirtokirjoitusten tutkijoista.<\/span><\/p>\n

Pappilan poika on my\u00f6s kertomus pappien toiminnasta pappilakulttuurin loistoajoilta, aina 1960-luvun lopulle saakka. Paavo Castr\u00e9n edustaa my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 sukupolvea, joka p\u00e4\u00e4si organisoituun jatkokoulutukseen ulkomaille.<\/span><\/p>\n

Paavo Castr\u00e9n luki Kuopion<\/em> yhteiskoulussa<\/em> pitk\u00e4n\u00e4 kielen\u00e4 saksaa, kuten monissa oppikouluissa viel\u00e4 1950- ja 1960-luvulla oli tapana. Siksi ei ollut ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ryhtyi Helsingin<\/em> yliopistossa opiskelemaan germaanista filologiaa. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin h\u00e4n aloitti my\u00f6s latinan ja Rooman kirjallisuuden opiskelun. Kielten vastapainoksi Castr\u00e9n aloitti my\u00f6s musiikkitieteen opiskelun. Kreikan kielikin tuli my\u00f6hemmin kuvaan.<\/span><\/p>\n

\"\"

Klassillisen filologian emeritusprofessori, antiikintutkija Paavo Castr\u00e9n kertoo ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Rooman ja Ateenan tiedeinstituuteissa sek\u00e4 kansainv\u00e4lisesti arvostetuista Pompejin tutkimuksistaan. Kuva Otava kuva-arkisto.<\/span><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen matka Italiaan ja Roomaan kes\u00e4ll\u00e4 1958 vei Paavo Castr\u00e9nin menness\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kertoo Rooman aikansa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa olleen unelmiensa t\u00e4yttymys. Seurasivat tutkimusvuodet Suomen Rooman-instituutissa Villa<\/em> Lantessa<\/em> ja v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6 Pompejissa.<\/span><\/p>\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 taitekohta Paavo Castr\u00e9nin el\u00e4m\u00e4\u00e4 on Suomen Ateenan-instituutin perustaminen 1980-luvun alussa. H\u00e4nell\u00e4 oli korkein yliopistollinen arvosana antiikin kreikan kieless\u00e4. Nykykreikkaa h\u00e4n ei viel\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa hallinnut, mutta opetteli senkin, kuten Rooman vuosinaan italian.<\/span><\/p>\n

Kirja vilisee antiikin tutkijoiden nimi\u00e4, paikkoja sek\u00e4 vierailijoita Suomesta<\/em>. Vierailijoita saattoi olla tutkimusty\u00f6n kannalta liikaakin niin Rooman kuin Ateenankin instituutissa, mutta Castr\u00e9n ei valita. H\u00e4n opasti vieraitaan historiallisissa kohteissa pitkin Italiaa ja Kreikkaa. Presidentti Urho Kekkosen<\/strong> puolisoa Sylvi Kekkosta<\/strong> ja t\u00e4m\u00e4n poikaa Mattia<\/strong> h\u00e4n johdatteli Forum Romanumilla<\/em>. My\u00f6s p\u00e4\u00e4ministeri Mauno Koivisto<\/strong> sai johdatuksen Rooman historiaan. Koiviston ollessa jo presidenttin\u00e4 h\u00e4nen puolisonsa Tellervo Koivisto<\/strong> ja tytt\u00e4rens\u00e4 Assi Koivisto <\/strong>tekiv\u00e4t viikon kulttuurikierroksen Castr\u00e9nin opastamana antiikin Kreikkaan.<\/span><\/p>\n

Pielaveden kirkossa ei ole en\u00e4\u00e4 ahdasta<\/strong><\/h5>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Pielavesi tunnettaneen parhaiten presidentti Urho Kekkosen synnyinpit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Syntym\u00e4koti, Lepikon torppa<\/em>, kirkonkyl\u00e4n l\u00e4heisyydess\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n museona.<\/span><\/p>\n

Joku muistaa viel\u00e4 lausuman \u201dAhtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa\u201d. Sanonta pitikin paikkansa, kun puhutaan Pielaveden ensimm\u00e4isest\u00e4 kirkosta, joka sijaitsi Lammassaaressa<\/em>, jota kirkon my\u00f6t\u00e4 alettiin kutsua Kirkkosaareksi<\/em>.<\/span><\/p>\n

Presidentti Urho Kekkosen puolisoa Sylvi Kekkosta ja t\u00e4m\u00e4n poikaa Mattia Paavo Castr\u00e9n johdatteli Forum Romanumilla.<\/strong><\/span><\/h3>\n

Vuonna 1878 valmistui uusi kirkko mantereelle, Rannankyl\u00e4\u00e4n<\/em>, nykyisen kirkonkyl\u00e4n kylkeen. En\u00e4\u00e4 ei ole ahdasta. Kirkkoon mahtuu yli 1500 sanankuulijaa.<\/span><\/p>\n

Viel\u00e4 1800-luvun loppupuolella Pielavesi oli oikea \u00f6kypit\u00e4j\u00e4. Se oli kaikista Suomen kaupungeista ja kunnista asukasluvultaan seitsem\u00e4nneksi suurin, yli 14\u00a0000 asukkaallaan. Edelle meniv\u00e4t vain Helsinki-Viapori<\/em>, Turku, Iisalmi, Kuopio, Viipuri<\/em> ja Nilsi\u00e4<\/em>.<\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Pielavedell\u00e4 on hieman yli 4\u00a0000 asukasta. T\u00e4m\u00e4n ajan pielavetisist\u00e4 tunnetuin lienee keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 ja Lontoon olympialaisten hopeamitalisti Antti Ruuskanen<\/strong>.<\/span><\/p>\n

Kinkereiss\u00e4 rovasti komensi p\u00f6yd\u00e4n alle<\/strong><\/span><\/h5>\n

Minulle Pielavesi on tuttu ja samoin muutama Castr\u00e9n-suvun edustaja. Pielavesi on koulupit\u00e4j\u00e4ni, ja olen kirjoittanut ylioppilaaksi Pielaveden yhteislukiosta vuonna 1970. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 olisimme viett\u00e4neet luokkamme riemuylioppilasjuhlaa, mutta koronavirus esti sen pit\u00e4misen! Ehk\u00e4 juhlimme my\u00f6hemmin.<\/span><\/p>\n

K\u00e4vin my\u00f6s kansakouluni Pielaveden Lepp\u00e4m\u00e4ess\u00e4<\/em> 1950-luvun lopulla. Tuohon aikaan kev\u00e4ttalvella pidettiin viel\u00e4 kinkereit\u00e4 jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4. Papit ja kanttori kuulustelivat Raamatun<\/em>, virsien ja Katekismuksen<\/em> tuntemusta seurakuntalaisiltaan. Vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin oli kuulusteltu my\u00f6s seurakuntalaisten lukutaitoa.<\/span><\/p>\n

\"\"

Muistelmateoksessaan Pappilan poika Paavo Castr\u00e9n kertoo Suomen pappilakulttuurista Maaningalta ja synnyinkunnastaan Pielavedelt\u00e4. Kuva Otava, kirjan kansikuva.<\/p><\/div>\n

Lepp\u00e4m\u00e4en kinkerit pidettiin Onni Puurusen<\/strong> talossa. Pielaveden kirkolta kinkereit\u00e4 oli tullut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkoherra Matti Castr\u00e9n<\/strong>, Paavo Castr\u00e9nin is\u00e4. En tainnut olla viel\u00e4 kansakoulussakaan, mutta kinkereille l\u00e4hinaapuriin mentiin. Olin kai v\u00e4h\u00e4n liian puhelias naapurimme samanik\u00e4isen pojan kanssa, ja niin kirkkoherra Castr\u00e9n komensi meid\u00e4t kinkerituvassa saarnap\u00f6yd\u00e4n alle. Siell\u00e4 olimme kirkkoherran ja kanttorin jaloissa ehk\u00e4 varttinunnin ja taatusti hiljaa. Sitten p\u00e4\u00e4simme istumaan penkille. Nolotti kovasti. Muistan tapauksen viel\u00e4kin.<\/span><\/p>\n

Seuraava kohtaamiseni Castr\u00e9n-suvun edustajan kanssa oli tosi mukava. Sain tehd\u00e4 50-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4haastattelun Kirkon tiedotuskeskuksen<\/em> johtajasta ja radiopastori Heikki Castr\u00e9nista<\/strong>, Paavon veljest\u00e4, 1977 Helsingin Sanomiin<\/em>, jonka toimittajana tuolloin olin.<\/span><\/p>\n

Heikki Castr\u00e9n toimi pitk\u00e4\u00e4n kirkon radiopappina. H\u00e4n valitsi ja koulutti puhujat Yleisradion<\/em> aamu- ja iltahartauksiin sek\u00e4 jumalanpalveluksiin. H\u00e4n oli toiminut pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s siirtolaispappina Ruotsissa <\/em>ja Australiassa<\/em> sek\u00e4 Uudessa-Seelannissa<\/em>.<\/span><\/p>\n

Paavo Castr\u00e9nin tapasin Pielaveden muikkuvestivaaleilla<\/em> muutama vuosi sitten. Tuolloin Pielaveden seurakuntakeskuksessa, entisess\u00e4 Castr\u00e9nien pappilassa, pidettiin seminaari Pohjois-Savon <\/em>her\u00e4nn\u00e4isyydest\u00e4, joka loi pohjaa maakunnan henkiselle kulttuurille.<\/span><\/p>\n

Pielavedell\u00e4 on syntynyt my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Lauri Kokkonen<\/strong>, joka on Iisalmessa syntyneen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Joonas Kokkosen<\/strong> pikkuserkku. Heid\u00e4n yhteisty\u00f6n\u00e4\u00e4n syntyi 1975 ooppera Viimeiset kiusaukset<\/em>, joka kertoo naapuripit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, Lapinlahdella<\/em> syntyneen maallikkosaarnaajan ja k\u00f6rttil\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen johtajan Paavo Ruotsalaisen<\/strong> el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antiikin tutkija Paavo Castr\u00e9n muistelee l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 huumorilla ihmisi\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Teksti Heino Ylisipola   Klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castr\u00e9n, 82, kulkee Roomassa, Italiassa sek\u00e4 Ateenassa ja Kreikassa kuin kotonaan. Saksakin on tuttu maa. Pielavedell\u00e4, Castr\u00e9nien pappissukuun syntynyt Castr\u00e9n on \u00e4skett\u00e4in julkaissut muistelmansa Pappilan poika \u2013 Paavo Castr\u00e9n (Otava 2019). Teoksessaan h\u00e4n kertoo lempe\u00e4n huumorin ryyditt\u00e4m\u00e4n\u00e4<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":3278,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[529,531,527,530,528],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/IMG_3184B-scaled.jpg?fit=1291%2C924&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3270"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3270"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3281,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3270\/revisions\/3281"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}