{"id":278,"date":"2017-09-25T14:08:48","date_gmt":"2017-09-25T12:08:48","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=278"},"modified":"2018-01-04T20:03:36","modified_gmt":"2018-01-04T18:03:36","slug":"mustion-linna-ja-fiskarin-ruukki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/mustion-linna-ja-fiskarin-ruukki\/","title":{"rendered":"Mustion linna ja Fiskarin ruukki"},"content":{"rendered":"
Peruskurssi Suomen historiaan<\/span><\/div>\n
\n
\n
\n

Voiko satojen vuosien takainen historia yht\u00e4kki\u00e4 muuttua p\u00e4iv\u00e4npolttavan el\u00e4v\u00e4ksi? Kyll\u00e4 voi. L\u00e4hde kotimaan kierrokselle l\u00e4ntiselle Uudellemaalle, esimerkiksi Mustioon ja Fiskarsiin. Palaat kotiin miettien, miksi ihmeess\u00e4 kiihke\u00e4 ja kiivas k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6 suomalaisuudesta on mennyt t\u00e4ysin pois raiteiltaan.<\/b><\/p>\n

Teksti ja kuvat Hannu-Pekka Laiho<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Miss\u00e4 r\u00e4misteli\u00a0Suomen ensimm\u00e4inen auto?\u00a0<\/i>Minne rakennettiin Suomen ensimm\u00e4iset metallivalimot? Miksi marsalkka\u00a0Mannerheim\u00a0<\/b>sai rukkaset rakastamaltaan\u00a0Kitty Linderilt\u00e4<\/b>? Miss\u00e4 on yksi upeimmista kuningas\u00a0Kustaa III<\/b>:n selfieist\u00e4? Kuka uskalsi puhua kansalaissodan keskell\u00e4 ”valkoisesta terrorista”? Kuka oli 1900-luvun alkuvuosina viel\u00e4\u00a0Alfred Kordelinia<\/b>\u00a0rikkaampi suomalainen?<\/p>\n

N\u00e4ihin kaikkiin kysymyksiin saat vastaksen, jos vierailet\u00a0Karjaalla Mustion linnassa<\/i>\u00a0ja kuuntelet aivan loistavan oppaan eli\u00a0Kerstin Ilanderin<\/b>\u00a0mukaansatempaavia tarinoita Mustion linnan tai kartanon vuosisataisista vaiheista ja nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Mustion – ja miksei my\u00f6hemmin my\u00f6s\u00a0Fiskarsin ruukin<\/i>\u00a0– tarinaa kuunnellessa en voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, miten viime vuosien keskustelu suomalaisuudesta, maahanmuuttajista ja kansainv\u00e4lisyydest\u00e4 on mennyt t\u00e4ysin pieleen. Totuus on, ett\u00e4 Suomi on aina ollut osa\u00a0Eurooppaa<\/i>. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on aina l\u00e4hdetty maailmalle ja t\u00e4nne on aina my\u00f6s ulkomailta tultu asumaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomi ei olisi selvinnyt ilman ulkomaalaisia maahanmuuttajia!<\/p>\n

Kun kuuntelee Kerstin Ilanderin kertomuksia, huomaa ett\u00e4 Mustio on ollut syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti Suomen kulttuurin ja talouden keski\u00f6ss\u00e4. Kun ruotsalainen\u00a0Magnus Linder<\/b>\u00a01740-luvulla muutti Suomeen ja avioitui Mustion kartanon ruukinpatruunan tytt\u00e4ren kanssa, h\u00e4n nai vaurautta, jota h\u00e4n omalla osaamisellaan my\u00f6s my\u00f6hempin\u00e4 vuosina vahvisti.<\/p>\n

Ruotsista muuttanut Magnus Linder k\u00e4ynnisti Suomessa suvun, jonka eri haaroista on kasvanut monia vauraita kulttuuri- ja talousvaikuttajia aina nyky-Suomeen asti.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Merkkimiesten Mustio<\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Mustiossa oli iso maatila jo ennen Magnus Linderin tuloa, mutta 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 osa rakennuksista purettiin ja tilalle rakennettiin\u00a0Christian Sch\u00f6derin<\/b>\u00a0suunnittelema kolmikerroksinen puurakennus – Mustion linna. Se oli oman aikansa arvorakennus. Oli poikkeuksellista, ett\u00e4 puusta rakennettiin n\u00e4in suuri pytinki. Lis\u00e4ksi iso osa materiaaleista tuotiin\u00a0Tukholmasta<\/i>. Vuosisatojen takaa on viel\u00e4 tallella paljon, rakennuksen lis\u00e4ksi esimerkiksi avokkaita uuneja, puhallettuja ikkunaruutuja, tapetteja, taidetta.<\/p>\n

Mustion linna sijaitsee vanhan\u00a0Kuninkaantien\u00a0<\/i>varrella ja siksi siell\u00e4 ovat y\u00f6pyneet mm. kuningas Kustaa III ja keisarit\u00a0Aleksanteri I ja Aleksanteri II<\/b>. Mutta on siell\u00e4 vieraillut monia muitakin kulttuuripersoonia aina\u00a0Jean Sibeliuksesta<\/b>\u00a0alkaen.<\/p>\n

Magnus Linderin j\u00e4lkel\u00e4iset vaurastuivat teollisuudella ja kaupalla, mutta sukua riitti my\u00f6s armeijan palvelukseen, ja\u00a0Helsingin Ritarihuoneelta<\/i>\u00a0l\u00f6ytyykin useampi aateloitu Linder-sukuhaara.<\/p>\n

Eri sukuhaarojen bisnekset sujuivat niin hyvin, ett\u00e4 esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella liikemies\u00a0Hjalmar Linder<\/b>\u00a0oli Suomen rikkain mies. H\u00e4nen varallisuutensa arvioitiin suuremmaksi kuin Alfred Kordelinin.<\/p>\n

Hjalmarista tuli kuitenkin kansalaissodan uhri. H\u00e4n ei kaatunut taisteluissa, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 surmattu rikkauksiensa takia. Hjalmar Linderist\u00e4 tuli oman ideologiansa uhri.<\/p>\n

Suurteollisuusmies n\u00e4ki, ett\u00e4 kansalaissodan keskell\u00e4 ihmisi\u00e4 kohdeltiin v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n koetti saada omia ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4\u00e4n vapaaksi vankileireilt\u00e4 ja n\u00e4ki itse, miten esimerkiksi\u00a0Suomenlinnan\u00a0<\/i>vankileireill\u00e4 punaisten kannattajia menehtyi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hjalmar Linder oli\u00a0Hufvudstadsbladetin\u00a0<\/i>suuri omistaja ja siksi h\u00e4n sai lehdess\u00e4 julkaistuksi artikkelin, joka kansalaissodan viime viikkoina sai valkoisen Suomen t\u00e4ysin takajaloilleen. Hjalmar Linderin kirjoitus oli otsikoitu\u00a0”Jo riitt\u00e4\u00e4 veril\u00f6yly”.\u00a0<\/i>Teksti kritisoi voimakkaasti sit\u00e4, miten punaisia oli kohdeltu ja kohdeltiin sodan loppuvaiheissa. Linder vaati kohtuutta ja inhimillisyytt\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitus raivostutti valkoisen puolen johtajat. Linderin v\u00e4itteet punaisten huonosta kohtelusta kiistettiin kaikilla foorumeilla. H\u00e4nt\u00e4 vastaan k\u00e4ynnistettiin raju mustamaalauskampanja, joka jatkui kuukausia. Lopulta Hjalmar Linder kyll\u00e4styi kohteluunsa ja h\u00e4n myi koko omaisuutensa ja muutti Ruotsiin.<\/p>\n

Linderist\u00e4 tuli persona non grata. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 koskaan palannut Suomeen vaan matkusteli yksityisjunalla ymp\u00e4ri Eurooppaa – usein mukanaan monia\u00a0Ven\u00e4j\u00e4n\u00a0<\/i>vallankumousta paenneita Ven\u00e4j\u00e4n aatelisia ja omaisuutensa menett\u00e4neit\u00e4 emigrantteja.<\/p>\n

Hjalmar Linderin kirjoitus ja siin\u00e4 esitetyt ajatukset vaiettiin vuosikymmeniksi t\u00e4ysin ja asia nousi julkisemmaksi vasta 1990-luvulla.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Suku menetti kartanon<\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Ehk\u00e4 Hjalmar Linderin kohtalo osittain vaikutti siihen, ett\u00e4 suku menetti Mustion kartanon vuosikymmeniksi. Ehk\u00e4 asiaan vaikuttivat my\u00f6s muut ihmissuhteet (avioerot), mutta kartano oli rapistumassa, kun nykyinen omistaja, h\u00e4nkin nimelt\u00e4\u00e4n esi-is\u00e4ns\u00e4 mukaisesti\u00a0Magnus Linder<\/b>, osti lapsuutensa kotikartanon takaisin sukuun 1980-luvulla.<\/p>\n

Nyt Mustiota hallinnoi yhdeks\u00e4s Lenderien sukupolvi. 87-vuotias Magnus\u00a0 Linder on k\u00e4ytt\u00e4nyt valtavasti energiaa ja rahaa kartanon kunnostamiseen. Mustio on muuttunut hotelliksi ja matkailukeskukseksi. Siell\u00e4 on majoitustiloja useissa vanhoissa, idyllisiss\u00e4 rakennuksissa. Siell\u00e4 on erinomainen ravintola. On teatteri, konsertteja, tapahtumia ja hiljaisuuttakin.<\/p>\n

Uutta Mustion kartanoa py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t Magnus Linderin poika, arkkitehti\u00a0Filip Linder<\/b>\u00a0yhdess\u00e4 vaimonsa\u00a0Christinan\u00a0<\/b>kanssa, mutta mukana ovat my\u00f6s Filipin muut sisarukset\u00a0Maria\u00a0<\/b>ja\u00a0Johan<\/b>.
\n
\nwww.mustionlinna.fi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Maria Linder edustaa Mustiossa yhdeks\u00e4nnen polven Linderej\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 osti kartanon takaisin sukuun ja nyt nuorempi polvi on ottanut vastuun Mustion tulevaisuudesta ja matkailuliiketoiminnasta.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Vuosikymmenet Mustion linnassa opastanut hurmaava Kerstin Ilander tekee kartanokierroksesta j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n. H\u00e4n tuntee huoneiden ja tapettien historian, tiet\u00e4\u00e4 ketk\u00e4 y\u00f6pyiv\u00e4t makuuhuoneessa ja millainen oli ruokasalin kattaus. Kummitustarinat el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4. Kuva Eero Nokela.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Mustion linnaa on remontoitu vuosikausia ja ty\u00f6 jatkuu edelleen. Linnassa tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in opastettuja kiertok\u00e4yntej\u00e4. Kiltalaisia opasti hurmaava Kerstin Ilander.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Mustion linnassa on arvokasta, todella vanhaa taidetta, jopa kuninkaiden ja keisarien historiallisia selfieit\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 taulu, jonka Ruotsin kuningas l\u00e4hetti kiitokseksi vieraistaan.<\/p><\/div>\n

\n
\n

Fiskars tuo laatua matkailuun<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Matkailutoimittajien Kilta valitsi tammikuun matkamessuilla Fiskarsin Ruukin el\u00e4v\u00e4n kyl\u00e4yhteis\u00f6n vuoden 2016 kotimaiseksi matkailukohteeksi. Kun vierailee Fiskars Villagessa, ei tarvitse ihmetell\u00e4, miksi palkinto meni\u00a0 Raaseporin Pohjaan! Todella kiintoisan Fiskarsin matkailukohteen taustalla on sellaista br\u00e4ndiosaamista, joka tuo kotimaan matkailuunkin aivan uutta potkua.<\/b><\/p>\n

Teksti ja kuvat Hannu-Pekka Laiho<\/p>\n

Vaikka nyt tulen puhumaan p\u00e4\u00e4osin matkailusta, on pakko aloittaa v\u00e4reist\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oranssista. Se on\u00a0Fiskarsin\u00a0<\/i>ytimess\u00e4. Jokainen suomalainen on varmasti pit\u00e4nyt k\u00e4dess\u00e4\u00e4n jotakin Fiskarsin tuotetta: oranssip\u00e4isi\u00e4 saksia, kirvest\u00e4, puukkoa, puutarhaharavaa, lapiota.\u00a0 Tuttuja lienev\u00e4t my\u00f6s Fiskarsin aiemmin tai nyky\u00e4\u00e4n omistamaa\u00a0Iittalan, Hackmanin, Arabian, R\u00f6rstrandin, Gerberin tai Silvan tuotteet<\/i>. Tai sitten aivan viime vuosina Fiskarsin ”perheeseen” ostettujen kuninkaallisten hovihankkijoiden – kuten\u00a0Royal Copenhagen, R\u00f6rstrand, Wedgewood, Waterford, Royal Albert, Royal Doulton<\/i>\u00a0– tuotteet.
\nSuomalainen Fiskars on kansainv\u00e4linen kuluttajatuotteiden maineikas br\u00e4ndituotetalo, jonka osaaminen n\u00e4kyy my\u00f6s Fiskarsin kyl\u00e4yhteis\u00f6n toiminnassa. Mene vaikka Fiskars Villagen nettisivulle\u00a0www.fiskarsvillage.fi<\/a>\u00a0niin huomaat paitsi br\u00e4ndiosaamisen my\u00f6s viestinn\u00e4n ammattilaisuuden tason.<\/p>\n

Fiskarsin kyl\u00e4yhteis\u00f6 onkin hieno osa uutta suomalaista k\u00e4sity\u00f6osaamista. Kyl\u00e4ss\u00e4 asuu ja ty\u00f6skentelee kymmeni\u00e4 suomalaisia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, jotka valmistavat tuotteita puusta, keramiikasta, lasista, langasta, metallista tai kankaista.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Vuosisatainen perinne<\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Fiskarsin kyl\u00e4nraitilla ja vanhojen rakennusten \u00e4\u00e4rell\u00e4 henkii historia samalla tavalla kuin esimerkiksi l\u00e4heisess\u00e4 Mustiossa. Kylien menneisyys nivoutuu my\u00f6s l\u00e4heisesti yhteen.<\/p>\n

Muutaman neli\u00f6kilometrin alalta\u00a0Uudeltamaaalta\u00a0<\/i>matkailija l\u00f6yt\u00e4\u00e4kin\u00a0Suomen\u00a0<\/i>teollisuuden ydinhistorian. On Fiskars, mutta on my\u00f6s muistoja muista satoja vuosia sitten perustetuista ruukeista. On\u00a0Billn\u00e4sin<\/i>,\u00a0Fagervikin, Antskogin<\/i>\u00a0rautaruukit, on\u00a0K\u00e4rkel\u00e4n\u00a0<\/i>kuparisulatto tai sitten\u00a0Orisbergin\u00a0<\/i>historiallinen kuparikaivos.<\/p>\n

Fiskarsin juuret ulottuvat 1600-luvun puoliv\u00e4liin. Silloin, vuonna 1649, liikemies\u00a0Peter Thorw\u00f6ste<\/b>sai Ruotsin kuningatar\u00a0Kristiinalta\u00a0<\/b>privilegion perustaa ruukki Fiskarsiin.\u00a0 En malta olla lainaamatta\u00a0Wikipedian\u00a0<\/i>tietoa Thorw\u00f6stesta, koska tuo tieto kertoo minusta paljon 1600-luvun Suomen kansainv\u00e4lisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ihmissuhteista ja kytkenn\u00f6ist\u00e4 – hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa!<\/p>\n

Wikipedian mukaan 1620-luvulla Suomeen tullut Peter Thorw\u00f6ste oli\u00a0lyypekkil\u00e4inen\u00a0<\/i>kauppias. H\u00e4n muutti Turkuun noin vuonna 1630 ja ryhtyi kirjanpit\u00e4j\u00e4ksi Turun rikkaimmalle, my\u00f6s hollantilaistaustaiselle kauppiaalle\u00a0Jacob Wollelle<\/b>.<\/p>\n

Thorw\u00f6ste avioitui vuonna 1631 Wollen tytt\u00e4ren\u00a0Elin S\u00e5gerin<\/b>\u00a0kanssa. Onnistuneen naimakaupan ansiosta Thorw\u00f6ste vaurastui ja h\u00e4nen liiketoimiensa tulevaisuus oli turvattu.<\/p>\n

Thorw\u00f6ste menestyi kauppiaana ja laivanvarustajana hyvin. H\u00e4n teki kauppaa myym\u00e4ll\u00e4 tervaa\u00a0Eurooppaan\u00a0<\/b>ja tuomalla\u00a0Hollannista\u00a0<\/i>kankaita ja\u00a0Espanjasta\u00a0<\/i>suolaa. Tervan h\u00e4n osti\u00a0Pohjanmaalta\u00a0<\/i>ja rakensi oman tervahovin\u00a0Turun linnan\u00a0<\/i>l\u00e4helle\u00a0Pikisaareen<\/i>.<\/p>\n

Miten h\u00e4nest\u00e4 sitten tuli ruukkien omistaja? Thorw\u00f6ste oli lainannut merkitt\u00e4vi\u00e4 summia rahaa Jacob Wollelle, joka joutui 1640-luvulla luovuttamaan lainojen panttina olleet ja perustamansa Antskogin ja Mustion rautaruukit Thorw\u00f6stelle. Fiskars oli siten vain yksi kolmesta Thorw\u00f6sten ruukista.<\/p>\n

Ihan hyvin ei kuitenkaan Thorw\u00f6stenk\u00e4\u00e4n liikemiesura p\u00e4\u00e4ttynyt. 1640-luvun lopulla Thorw\u00f6ste joutui lopettamaan tervakaupan ja samoihin aikoihin ison ulkomaisen lainan, joka lopulta j\u00e4i miehen kuoltua h\u00e4nen vaimonsa maksettavaksi<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Mahtisukujen historia<\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Fiskars – ja l\u00e4hiseudun ruukit ja kartanot – ovat siis suomalaisten ja Suomessa vaikuttaneiden mahtisukujen historiaa.\u00a0 Ei siis ihme, ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n Fiskarsin jatkaa tuota perinnett\u00e4.<\/p>\n

Fiskarsin Ruukki on siis Pohjassa sijaitseva kyl\u00e4yhteis\u00f6, mutta Fiskars on my\u00f6s yritys, joka omistaa tuon kyl\u00e4yhteis\u00f6n historialliset rakennukset, maat ja vesialueet. Fiskarsin kyl\u00e4yhteis\u00f6n keskell\u00e4 onkin Fiskars Oyj:n kivilinna tai kartano, joka edelleen toimii firman edustustilana. Ja Fiskarsin kyl\u00e4nraitilla saattaa kohdata edelleen t\u00e4m\u00e4n aikakauden mahtimiehi\u00e4. Fiskars on vahvasti\u00a0Ehnroothin\u00a0<\/b>mahtisuvun hallussa. Suvun eri j\u00e4senet ja sukuhaarat omistavat valtaosan Fiskarsista joko holdingyhti\u00f6iden kautta tai suoraan yksityishenkil\u00f6in\u00e4. Fiskars Oyj on merkitt\u00e4v\u00e4 kuluttajatuotteita valmistavien yritysten omistaja mutta my\u00f6s esimerkiksi W\u00e4rtsil\u00e4n suuri yksitt\u00e4inen omistaja. Ja onpa Fiskarsin omistuksessa mm. 11 000 hehtaaria mets\u00e4\u00e4 ja vajaat 4 000 hehtaaria Uudenmaan merialueita.<\/p>\n

Mit\u00e4 Fiskarsin Ruukki sitten tarjoaa matkailijalle? Mainitsin jo alussa, ett\u00e4 Fiskars Villagella on aivan erinomaiset nettisivut. Sielt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaiken tarvittavan ja paljon muutakin. Fiskarsissa matkailijalle on tarjolla\u00a0 majoitusta, hyvi\u00e4 ravintoloita ja kahviloita, tai n\u00e4yttelyit\u00e4, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ispajoja, kokouspalveluita, luontoretki\u00e4, erilaisia kes\u00e4- ja talvitapahtumia – niin ja aivan upea vanha ruukkimilj\u00f6\u00f6.<\/p>\n

Fiskarsissa voi my\u00f6s tutustua oluen valmistukseen ja erikoisiin makuihin. Vantaalla aiemmin toiminut pienpanimo\u00a0Rekolan Panimo<\/i>\u00a0(www.rekolanpanimo.fi<\/a>) on muuttanut Fiskarsiin ja valmistaa siell\u00e4 poikkeuksellisen erikoisia oluita, jotka ovat saaneet runsaasti kiitosta olutharrastajilta. Rekolan oluet kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ruokareseptien kanssa – onhan toinen omistajista entiselt\u00e4 ammatiltaan keitti\u00f6mestari ja kokki. Siit\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kysymys, saa paremman k\u00e4sityksen kurkkaamalla\u00a0www.tuoppijasapuska.com<\/a>-ruokablogia, jota Rekolan Panimon v\u00e4ki yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Pian Fiskarsissa voi maistella my\u00f6s akvaviittia ja viski\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 jalot juomat ovat jo kypsym\u00e4ss\u00e4 panimon tiloissa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Fiskarsissa on jatkuvasti upeita taiden\u00e4yttelyit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n merkitt\u00e4vin n\u00e4yttely on nimelt\u00e4\u00e4n Kasvu. Siin\u00e4 kohtaavat k\u00e4sity\u00f6, muotoilu ja nykytaide.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Fiskars tulvii vanhoja idyllisi\u00e4 teollisuusrakennuksia. Tornikellorakennuksesta l\u00f6yd\u00e4t k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten tuotteiden n\u00e4yttelyn, kahvilan ja myym\u00e4l\u00f6it\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Fiskarsin taiteilijoiden t\u00f6it\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6keramiikkaa on myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kyl\u00e4n puodeissa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Puusepp\u00e4mestari Matti S\u00f6derkultalahden hienoja sorvattuja kulhoja on myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 shopissa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Fiskars Oyj:n edustustila ”Kivitalo” on edelleen yrityksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Frank Schillo on yksi Fiskars Villagen keraamikoista.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Kes\u00e4n\u00e4yttely Fiskarsin Kuparipajassa<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Jos haluatte tehd\u00e4 mukavan kes\u00e4retken, l\u00e4htek\u00e4\u00e4 Fiskarsiin. Se sijaitsee Raaseporin kaupungissa, Pohjan alueella, Karjaan l\u00e4nsipuolella vajaa sata kilometri\u00e4 Helsingist\u00e4 l\u00e4nteen.
\n<\/b>
\nSiell\u00e4 on paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 vehmaan luonnon keskell\u00e4. Meid\u00e4n vierailukohteemme oli kes\u00e4n\u00e4yttely –\u00a0Kasvu<\/i>,\u00a0Tillv\u00e4xt<\/i>,\u00a0Groth<\/i>. Vanhoissa\u00a0Fiskarsin Ruukin<\/i>\u00a0kuparipajan tiloissa on taidetta, tilaa yl\u00e4 – ja sivusuuntaan sek\u00e4 valoa taiteen ilmavaan esitt\u00e4miseen. N\u00e4yttely\u00e4 voisi kuvata adjektiivein villi, orgaaninen, matemaattinen, terapeuttinen, hallitsematon, esteettinen, urbaani…Fiskarsin 14. toukokuuta avatussa kes\u00e4n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 yhteens\u00e4 45 erilaista tulkintaa kasvusta. Tekij\u00e4st\u00e4 riippuen, kasvu voi merkit\u00e4 teoksen tai tuotteen rakenteen ja materiaalin lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, luonnossa tai rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa kasvua, lapsen varttumista aikuiseksi. Suuri osa t\u00f6ist\u00e4 on esill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.Onoma Shop<\/i>\u00a0on vuonna 1996 perustettu yli sadan Fiskarsin Ruukissa asuvan ja ty\u00f6skentelev\u00e4n luovan alan ammattilaisen osuuskunta. Tornikellorakennuksessa toimiva Onoma Shop tarjoaa valikoiman osuuskunnan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden suunnittelemia ja valmistamia k\u00e4ytt\u00f6- ja taide-esineit\u00e4. Tuotteet ovat uniikkeja tai piensarjoissa valmistettuja paikallisen osaamisen taidonn\u00e4ytteit\u00e4. Myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 tekee mieli hipel\u00f6id\u00e4 keramiikkaa, puisia huonekaluja ja lompakkoa. Sek\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 ett\u00e4 myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 tuli vahva tunne siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen taide ja design on voimissaan, ja siit\u00e4 tuli niin hyv\u00e4 olo.Teksti\u00a0 ja kuvat Hilkka Kotkamaa<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Kasvu-n\u00e4yttely on huikea katsaus moniin nykyk\u00e4sity\u00f6taiteen osa-alueisiin. Oppaamme Tuula Kleiman esittelee yht\u00e4 n\u00e4yttelyn aarretta, Matti S\u00f6derkultalahden puista kulhoa, josta on tullut kes\u00e4n myyntimenestys.<\/p><\/div>\n

\"\"

Camilla Mobergin ”Inclusive”-taideteos koostuu lasistsa ja luonnon kivest\u00e4. Kasvu-n\u00e4yttely on avoinna Fiskarsin Ruukissa 25. syyskuuta saakka. Kuvassa matkailutoimittaja Adr\u00edan Soto ihmettelem\u00e4ss\u00e4 hienoa teosta.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peruskurssi Suomen historiaan Voiko satojen vuosien takainen historia yht\u00e4kki\u00e4 muuttua p\u00e4iv\u00e4npolttavan el\u00e4v\u00e4ksi? Kyll\u00e4 voi. L\u00e4hde kotimaan kierrokselle l\u00e4ntiselle Uudellemaalle, esimerkiksi Mustioon ja Fiskarsiin. Palaat kotiin miettien, miksi ihmeess\u00e4 kiihke\u00e4 ja kiivas k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6 suomalaisuudesta on mennyt t\u00e4ysin pois raiteiltaan. Teksti ja kuvat Hannu-Pekka Laiho Miss\u00e4 r\u00e4misteli\u00a0Suomen ensimm\u00e4inen auto?\u00a0Minne rakennettiin Suomen ensimm\u00e4iset metallivalimot? Miksi marsalkka\u00a0Mannerheim\u00a0sai rukkaset rakastamaltaan\u00a0Kitty<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":281,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[86],"tags":[96,95],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/9_mustion_linna_ulkoa_2_650x.jpg?fit=650%2C434&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=278"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":755,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions\/755"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/281"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}