{"id":2617,"date":"2019-07-12T07:58:08","date_gmt":"2019-07-12T05:58:08","guid":{"rendered":"http:\/\/matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=2617"},"modified":"2019-07-12T11:44:35","modified_gmt":"2019-07-12T09:44:35","slug":"taide-vetaa-tukholmaan-ja-tallinnaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/taide-vetaa-tukholmaan-ja-tallinnaan\/","title":{"rendered":"Taide vet\u00e4\u00e4 Tukholmaan ja Tallinnaan"},"content":{"rendered":"

Moni suomalainen suuntaa kes\u00e4ll\u00e4 lomalle Tukholmaan tai Tallinnaan. Kummassakin kaupungissa on paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Se koskee my\u00f6s taide-el\u00e4myksi\u00e4.<\/b><\/span><\/span><\/h2>\n

Teksti Heino ja Helena Ylisipola<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Kuvat Ruotsin Kansallismuseo ja Viron Kumu\/Mikkelin museo<\/b><\/span><\/span><\/span><\/strong><\/p>\n

Tukholmassa<\/i><\/span><\/span> kannattaa suunnata kulkunsa <\/span><\/span>Gamla Stanin, Skansenin <\/i><\/span><\/span>ja <\/span><\/span>Gr\u00f6na Lundin<\/i><\/span><\/span> sijaan viime vuoden lopulla uudelleen avattuun <\/span><\/span>Nationalmuseumiin, Ruotsin<\/i><\/span><\/span> kansallismuseoon<\/i><\/span><\/span>, joka on maan suurin taide- ja taideteollisuusmuseo. Siell\u00e4 on noin 700\u00a0000 maalausta, piirrosta veistosta ja taideteollisuusesinett\u00e4.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Me k\u00e4vimme kes\u00e4n alussa Nationalmuseumissa katsomassa <\/span><\/span>Dansk Guld\u00e5lder,<\/i><\/span><\/span> Tanskan kulta-aika 1800\u20131864<\/i><\/span><\/span> -n\u00e4yttelyn.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ruotsinlaivalta ehtii vaikka k\u00e4vellen Kuninkaanlinnaa<\/i> vastap\u00e4\u00e4t\u00e4, Blasieholmilla<\/i> sijaitsevaan Ruotsin suurimpaan taidemuseoon.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kun viisi vuotta kest\u00e4nyt remontti- ja uudistusty\u00f6 vihdoin valmistui lokakuussa 2018, ovat k\u00e4vij\u00e4t siit\u00e4 l\u00e4htien joutuneet jonkin verran jonottamaan museoon. Museo on suosittu, sill\u00e4 jo kolmen ensimm\u00e4isen aukiolokuukauden aikana k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on ollut 300\u00a0000.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ruotsalaiset osaavat jonottaa eik\u00e4 jonotusaika ole juuri varttituntia pitempi, sill\u00e4 valtavaan museoon mahtuu paljon ihmisi\u00e4. Perusn\u00e4yttelyihin ei ole p\u00e4\u00e4symaksua, mutta vaihtuviin n\u00e4yttelyihin on maksu, esimerkiksi Tanskan kulta-aika<\/i> -n\u00e4yttelyyn se on 150 kruunua eli noin 15 euroa. El\u00e4kel\u00e4iset ja opiskelijat saavat alennusta.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Tanskalaista taidetta voi ihailla nyt l\u00e4hell\u00e4<\/b><\/span><\/span><\/h2>\n

Tanskalaisen kultakauden, 1800-luvun alkupuoliskon, huipputaide ei ole <\/span><\/span>Suomessa<\/i><\/span><\/span> kovin tunnettua, mutta nyt sit\u00e4 n\u00e4kee runsain mitoin Tukholmassa viel\u00e4 hein\u00e4kuun lopulle saakka.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kultakauden maalauksia ovat hankkineet kokoelmiinsa muun muassa<\/span><\/span> Pariisin Louvre, Lontoon The National Gallery <\/i><\/span><\/span>ja<\/span><\/span> New Yorkin Metropolitan-taidemuseo. <\/i>On<\/span><\/span> my\u00f6s mainittava, ett\u00e4 Nationalmuseumia johtaa suomalainen yli-intendentti <\/span><\/span>Susanna Pettersson<\/b><\/span><\/span>. H\u00e4n johti aiemmin <\/span><\/span>Ateneumin<\/i><\/span><\/span> taidemuseota.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Constantin Hansen: Pieni tytt\u00f6, Elise K\u00f6bke, kupin edess\u00e4 (1850).<\/span><\/p><\/div>\n

Kultakauden taiteelle on ominaista uusi herkkyys suhteessa kuvattaviin ja aiheet tulevat usein taiteilijan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, jopa omasta perheest\u00e4. Tanska ik\u00e4\u00e4n kuin pakeni sis\u00e4\u00e4np\u00e4in kahden raskaan sodan j\u00e4lkeen.<\/span><\/span><\/p>\n

Tanska k\u00e4vi kolme vuotta sotaa <\/span><\/span>Schlesvigin<\/i><\/span><\/span> ja <\/span><\/span>Holsteinin<\/i><\/span><\/span> herttuakunnista, jotka pyrkiv\u00e4t irtautumaan Tanskan komennosta. Tanska sai kuitenkin pit\u00e4\u00e4 herttuakunnat seuraavaan saksalaissotaan saakka.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kes\u00e4 on oivallista aikaa tutustua my\u00f6s taiden\u00e4yttelyihin, ei vain Suomessa, vaan my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n kauempana, l\u00e4ntisess\u00e4 ja etel\u00e4isess\u00e4 naapurimaassamme.<\/b><\/span><\/span><\/h3>\n

Tanskalle vuosi 1814 oli murheen vuosi, kun se menetti <\/span><\/span>Norjan<\/i><\/span><\/span> Ruotsille <\/span><\/span>Napoleonin<\/b><\/span><\/span> sotaretkien j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kun mahtivaltion asema oli menetetty, taiteilijat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n aiheita kotoa, perhepiirist\u00e4\u00e4n tai riitt\u00e4v\u00e4n kaukaa, kuten <\/span><\/span>Italiasta<\/i><\/span><\/span>, jossa monet tanskalaistaiteilijat ty\u00f6skenteliv\u00e4t.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Pieni tytt\u00f6 kupin edess\u00e4<\/b><\/span><\/span><\/h2>\n

Kultakauden n\u00e4yttelyst\u00e4 voi poimia paljonkin kiinnostavia maalauksia, mutta yksi hellytt\u00e4vimmist\u00e4 on <\/span><\/span>Constantin Hansenin<\/b><\/span><\/span> maalaus <\/span><\/span>Pieni tytt\u00f6<\/i><\/span><\/span>, <\/span><\/span>Elise K\u00f6bke<\/i><\/span><\/span>, kupin<\/i><\/span><\/span> edess\u00e4<\/i><\/span><\/span> vuodelta 1850. Tytt\u00f6 katsoo tyynen\u00e4 ja rauhallisena suoraan katsojan silmiin. Teoksessa n\u00e4kyy kulta-ajan taiteelle ominainen herkkyys kuvata l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, omaa perhepiiri\u00e4.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Louis August Smith: Nainen punoo hiuksiaan (1839).<\/span><\/p><\/div>\n

Toinen katseen puoleensa vet\u00e4v\u00e4 maalaus on <\/span><\/span>Louis August Smithin<\/b><\/span><\/span> Nainen punoo<\/i><\/span><\/span> hiuksiaan<\/i><\/span><\/span>. Vaikka kyseess\u00e4 on maalaus, se muistuttaa kuvan k\u00e4sittelylt\u00e4\u00e4n kuvanveistoa.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kaikki tanskalaiset taiteilijat eiv\u00e4t pysytelleet <\/span><\/span>K\u00f6\u00f6penhaminassa<\/i><\/span><\/span>, vaan matkustivat usein Italiaan. <\/span><\/span>Ditlev Blunckin<\/b><\/span><\/span> maalaus <\/span><\/span>Tanskalaiset taiteilijat La Gensolassa<\/i><\/span><\/span> Roomassa<\/i><\/span><\/span> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taiteilijat osasivat my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 juhlia. T\u00e4ll\u00e4 kertaa he ovat ruokailemassa. Katsoja p\u00e4\u00e4see miltei osaksi p\u00e4iv\u00e4llisseuruetta.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4yttelysalien kiert\u00e4misen j\u00e4lkeen kannattaa laskeutua jylh\u00e4\u00e4 marmoriportaikkoa alas ensimm\u00e4iseen kerrokseen, jossa sijaitsee erinomainen kahvila.<\/span><\/span><\/p>\n

Ennen remonttia Nationalmuseumin kahvila sijaitsi rakennuksen atriumpihalla. Nyt atriumpihaan on tuotu veistoksia ja kahvila on viereisess\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 siipik\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Uusi kahvila on hieman ahtaanoloinen, mutta voileiv\u00e4t ovat yht\u00e4 hyvi\u00e4 kuin aikaisemminkin. Kahvin ja teen lis\u00e4ksi tarjolla on erinomainen valikoima viinej\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Mikkelin museossa n\u00e4kee Pirosmanin<\/b><\/span><\/span><\/h2>\n

Viel\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Suomea on <\/span><\/span>Tallinna<\/i><\/span><\/span> ja sen tasokkaat taidemuseot. Kaikki tuntenevat <\/span><\/span>Kumun, Viron<\/i><\/span><\/span> uusimman taidemuseon <\/span><\/span>Kadriorgin<\/i><\/span><\/span> puistossa. Kumua l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy kuitenkin pieni <\/span><\/span>Mikkelin taidemuseo<\/i><\/span><\/span>, jonne kannattaa kes\u00e4n matkalla poiketa.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Niko Pirosmani: Lep\u00e4\u00e4v\u00e4 georgialainen nainen (1904).<\/span><\/p><\/div>\n

Mikkelin taidemuseolla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Suomen Mikkelin kanssa, sill\u00e4 museo on nimetty virolaisen <\/span><\/span>Johannes Mikkelin<\/b><\/span><\/span> mukaan. H\u00e4n lahjoitti 25 vuotta sitten ulkomaisen taiteen kokoelmansa Tallinnan taidemuseolle.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Nyt siell\u00e4 on esill\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa l\u00e4nsimaissa georgialaisen taiteilijan <\/span><\/span>Pirosmanin<\/b><\/span><\/span> \u2013 <\/span><\/span>Niko Pirosmanashvilin<\/b><\/span><\/span> (1862<\/span> \u2013 1918) pienimuotoinen maalausn\u00e4yttely.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Pirosmani on toistaiseksi hyvin v\u00e4h\u00e4n tunnettu georgialaistaiteilija l\u00e4nness\u00e4, vaikka h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n on tullut <\/span><\/span>Georgiassa<\/i><\/span><\/span> legenda. H\u00e4n on georgialaisen taiteen alullepanija, naivisti ja my\u00f6s suuri romantikko. Pirosmani oli my\u00f6s intohimoinen ruusujen yst\u00e4v\u00e4.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Miljoona, miljoona ruusua rakastetulle<\/b><\/span><\/span><\/h2>\n

Varttuneet suomalaiset tuntevat laulun <\/span><\/span>Miljoona, miljoona ruusua<\/i><\/span><\/span>, jonka ven\u00e4l\u00e4inen <\/span><\/span>Alla Pugatshova<\/b><\/span><\/span> levytti muutama vuosikymmen sitten. Suomeksi ensimm\u00e4inen levytys taitaa olla <\/span><\/span>Vera Teleniuksen<\/b><\/span><\/span>, joka teki lauluun itse suomenkieliset sanat.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Pirosmani rakastui aikoinaan palavasti ranskalaiseen n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4reen ja halusi tehd\u00e4 vaikutuksen h\u00e4neen. Pirosmani myi vaatimattoman talonsa ja osti rahoilla valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ruusuja, joilla h\u00e4n t\u00e4ytti pienen aukion ja n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ren ikkunan alustan!<\/span><\/span><\/p>\n

Vastarakkautta ei kuitenkaan tullut. N\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r l\u00e4hti kaupungista, mutta h\u00e4n muisti lopun ik\u00e4\u00e4ns\u00e4, mit\u00e4 mies oli h\u00e4nen vuokseen tehnyt: myynyt omaisuutensa ja ostanut niill\u00e4 ruusuja!<\/span><\/span><\/p>\n

Sota vaikutti my\u00f6s Pirosmanin el\u00e4m\u00e4\u00e4n: ensimm\u00e4inen maailmansota ja <\/span><\/span>Ven\u00e4j\u00e4n<\/i><\/span><\/span> vallankumous veiv\u00e4t viimeisetkin tilausty\u00f6t. Pirosmani joutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Aikalaisista <\/span><\/span>Marc Chagall<\/b><\/span><\/span> ja <\/span><\/span>Kazimir Malevitsh<\/b><\/span><\/span> ammensivat v\u00e4rivoimaa ja rohkeutta kuvata kansaihmisi\u00e4 ja -el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pirosmanin taiteesta. My\u00f6hemmin muun muassa <\/span><\/span>Pablo Picasso <\/b><\/span><\/span>on nostanut Pirosmanin taiteen mestareihin.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Niko Pirosmani: Nainen p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien kanssa (1916-1918).<\/span><\/p><\/div>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 kannatta tutkia pitemp\u00e4\u00e4n ainakin kahta Pirosmanin maalausta. Ne ovat <\/span><\/span>Nainen p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien kanssa <\/i><\/span><\/span>(1916-1918) ja <\/span><\/span>Lep\u00e4\u00e4v\u00e4 georgialainen nainen<\/i><\/span><\/span> (1904).<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Pirosmanin maalauksissa katsojaa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 hahmojen konstailemattomuus, yksinkertaisuus, mutta samalla kuvattujen rauhallisuus ja syvyys, suora katse.<\/span><\/span><\/p>\n

Pirosmani el\u00e4tti itse\u00e4\u00e4n maalaamalla puotien ja oluttupien mainoksia ruokapalkalla. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4nyt Pirosmani l\u00f6ydettiin kuolleena 1918 h\u00e4nen viimeisen\u00e4 majapaikkanaan toimineen talon kellarista.<\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4yttely on Mikkelin museossa avoinna 11. elokuuta 2019 saakka. Mikkelin museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 \u2013 18.00. P\u00e4\u00e4symaksu viisi euroa.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni suomalainen suuntaa kes\u00e4ll\u00e4 lomalle Tukholmaan tai Tallinnaan. Kummassakin kaupungissa on paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Se koskee my\u00f6s taide-el\u00e4myksi\u00e4. Teksti Heino ja Helena Ylisipola Kuvat Ruotsin Kansallismuseo ja Viron Kumu\/Mikkelin museo Tukholmassa kannattaa suunnata kulkunsa Gamla Stanin, Skansenin ja Gr\u00f6na Lundin sijaan viime vuoden lopulla uudelleen avattuun Nationalmuseumiin, Ruotsin kansallismuseoon, joka on maan suurin taide- ja taideteollisuusmuseo.<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":2618,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[129],"tags":[414,415,412,413],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kuva4.jpg?fit=990%2C743&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2617"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2632,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions\/2632"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}