{"id":257,"date":"2017-09-25T13:00:41","date_gmt":"2017-09-25T11:00:41","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=257"},"modified":"2018-01-08T18:23:19","modified_gmt":"2018-01-08T16:23:19","slug":"maailmanlopun-tiella-valaita-jaatikoita-ja-oh-patagonia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/maailmanlopun-tiella-valaita-jaatikoita-ja-oh-patagonia\/","title":{"rendered":"Maailmanlopun tiell\u00e4: Valaita, j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 ja Oh Patagonia!"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Argentiina ja Chile jakavat Patagonian, joka on tasankojen, laaksojen ja vuorten peitt\u00e4m\u00e4 alue Atlantin ja Tyynenmeren v\u00e4lill\u00e4. Alueen pinta-ala on noin miljoona neli\u00f6kilometri\u00e4, eli kolme kertaa Suomen kokoinen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00a0tuuli on armoton ja kondori on \u00a0ilman herra, kirjoittaa Adri\u00e1n Soto matkansa etel\u00e4isimm\u00e4st\u00e4 kolkasta.<\/b><\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\u00a0<\/b><\/div>\n
Teksti ja kuvat Adri\u00e1n Soto<\/b><\/div>\n
\u00a0<\/b><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
Autolautta\u00a0Yaghan<\/i>\u00a0l\u00e4htee kerran viikossa\u00a0Punta Arenasin<\/i>\u00a0satamasta, myyttisest\u00e4\u00a0Magalh\u00e3esinsalmesta<\/i>\u00a0kohti\u00a0Puerto Williamsia<\/i>, joka on\u00a0Kap Hornin<\/i>\u00a0kunnan hallintokeskus. Matka etel\u00e4isen\u00a0Tyynenmeren<\/i>\u00a0kanavalabyrinttien kautta kest\u00e4\u00e4 32 tuntia. Yaghan on 70 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja 16 metri\u00e4 leve\u00e4. Se voi kuljettaa 200 matkustajaa ja 70 henkil\u00f6autoa. Yaghanin kanssa samaan aikaan satamasta l\u00e4htee my\u00f6s Bahamalle rekister\u00f6ity luksusristeilyalus\u00a0Crystal Serenity<\/i>.<\/div>\n
<\/div>\n
El\u00e4mme etel\u00e4isen pallonpuoliskon kes\u00e4aikaa. Silti l\u00e4hd\u00f6n hetkell\u00e4 on koleaa ja tihuttaa vett\u00e4. Tulimaan siluetti salmen toisella puolella n\u00e4kyy kehnosti. Kolmen tunnin seilaamisen j\u00e4lkeen ohitamme\u00a0Etel\u00e4-Amerikan<\/i>\u00a0etel\u00e4isimm\u00e4n maamerkin\u00a0San Isidron<\/i>\u00a0majakan, ja salmen vastakkaisella puolella kohoavat\u00a0Dawsonin saaren<\/i>\u00a0korkeat kukkulat. Saarella on traaginen menneisyys. Sata vuotta sitten italialainen veljeskunta internoi t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00a0Tulimaan<\/i>\u00a0alkuper\u00e4iskansan,\u00a0Seik\u00b4namien<\/i>, viimeiset edustajat. T\u00f6rm\u00e4ys l\u00e4ntisen sivilisaation kanssa oli intiaaneille kohtalokas. My\u00f6hemmin diktaattori\u00a0Augusto Pinochet<\/b>\u00a0avasi saarella keskitysleirin oppositiojohtajille.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Luksusristeilij\u00e4 Crystal Serenity seilaa Beaglen kanavassa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
Aamun koitteessa seilaamme\u00a0Lohduttomuuden lahdelle (Bah\u00eda Desoluci\u00f3n)<\/i>, ja laiva keikkuu jonkin verran, koska olemme l\u00e4hes avomerell\u00e4. Huomaan, ett\u00e4 edess\u00e4mme seilaa Crystal Serenity. Meill\u00e4 on viel\u00e4 muutakin matkaseuraa. Albatrossien upea lento on todella vaikuttavaa. L\u00e4mp\u00f6tila on pudonnut +8 asteeseen, ja laivan kokka on kohti\u00a0Valaanpyyt\u00e4jien kanavaa (Canal Ballenero)<\/i>. Kun tulemme kanavan suuhun, h\u00e4iritsemme patagonianmerileijonia, jotka touhuavat aamuleikeiss\u00e4\u00e4n.<\/div>\n
<\/div>\n
Albatrossin kilpailijaksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on noussut\u00a0keisarimerimetso<\/i>. Merell\u00e4 on kova kuhina, kun\u00a0tonina<\/i>– eli\u00a0chilendelfiiniparvi<\/i>\u00a0ui laivan l\u00e4helle. Delfiini on noin puolitoista metri\u00e4 pitk\u00e4, ja se seuraa usein laivoja. Kello 14 Yaghan seilaa myyttiseen\u00a0Beaglen kanavaan<\/i>. Kapea ja syv\u00e4 kanava jakaa Tulimaan ja\u00a0Kap Hornin<\/i>\u00a0saariston leveyssuunnassa kahtia. Tulimaan puolella kohoava 2 500 metri\u00e4 korkea\u00a0Darwinin vuoristo<\/i>\u00a0on Andien etel\u00e4isin osa. Ensimm\u00e4iset j\u00e4\u00e4tik\u00f6t n\u00e4kyv\u00e4t jo, ja l\u00e4mp\u00f6tila on +4 astetta.<\/div>\n
<\/div>\n
Olemme seilanneet pari tuntia pitkin Beaglen kanavaa, kun laivan miehist\u00f6 huutaa:<\/div>\n
<\/div>\n
\u2212 Valaita oikealla!<\/div>\n
<\/div>\n
N\u00e4en vain vesisuihkuja, joita valaat puhaltavat pintaan noustessaan. Nyt t\u00e4ytyy olla tarkkana. Puolen tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 valaat ovat kanavan vasemmalla puolella. Nyt n\u00e4en ne todella hyvin, ja sitten yksi niist\u00e4 vilauttaa nopeasti komeaa pyrst\u00f6\u00e4\u00e4n. Olemme miekkavalasparven\u00a0(Orcinus orca)<\/i>\u00a0l\u00e4hell\u00e4.<\/div>\n
<\/div>\n
Beaglen kanavaa kutsutaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden bulevardiksi. Pian selvi\u00e4\u00e4 miksi. Ensin tulee vastaan vuorilta hitaasti valuva valtava\u00a0Roncaglin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6<\/i>\u00a0ja sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 suurempi\u00a0Italian j\u00e4\u00e4tikk\u00f6<\/i>sek\u00e4\u00a0Hollannin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6<\/i>.<\/div>\n
<\/div>\n
\u2212 Kun k\u00e4vin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran 1982, Roncagli ulottui viel\u00e4 kanavan rantaan asti. Nyt se on vet\u00e4ytynyt noin 200 metri\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 ilmastonmuutos on todellinen, sanoo kokenut merimies\u00a0Hugo Ramirez.<\/b><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Roncaglin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 hupenee kes\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Autolauta Yaghan seilaa etel\u00e4isill\u00e4 kanavilla kerran viikossa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
Pimeys tulee 21.30. Kanavan pohjoispuolella n\u00e4kyv\u00e4t jo\u00a0Ushuaian<\/i>\u00a0kaupungin valot. Se on Argentiinan Tulimaan p\u00e4\u00e4kaupunki ja laivamme seuralaisen, Crystal Serenityn, seuraava satama. Me jatkamme matkaa viel\u00e4 nelj\u00e4 tuntia. Tulemme Puerto Williamsiin noin kahden aikaan y\u00f6ll\u00e4. Aamulla kaupungissa sataa vett\u00e4 ja l\u00e4hell\u00e4 olevilla kukkuloilla lunta. Pieni ja nuori kaupunki, 2 500 asukasta. Puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ty\u00f6skentelee kuningasrapujen pyynnin parissa, ja toinen puoli saa elantonsa matkailusta ja Chilen laivaston palveluksessa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t\u00a0Kap Hornin<\/i>\u00a0seikkailijat.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Punta Arenas on Chilen Patagonian p\u00e4\u00e4kaupunki Magalh\u00e3sinsalmen rannalla.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Kaksi chilel\u00e4ist\u00e4 merikarhua.<\/p><\/div>\n

\"\"

Kaksi chilel\u00e4ist\u00e4 merikarhua.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Pingviinien marssi Magdalenan saarella Magalh\u00e3esinsalmessa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
Patagonian historiassa romantiikka on kaukana<\/b><\/div>\n
<\/div>\n
Kun eurooppalaiset saapuivat n\u00e4ille kaukaisille seuduille, he olivat todella h\u00e4mm\u00e4styneit\u00e4. Paikannimet kertovat hyvin heid\u00e4n mielentiloistaan:\u00a0Turhalahti, N\u00e4lk\u00e4satama, Viimeisen toivon vuono, Lohduttomuuden saari, K\u00e4rsimyksen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/i>. Portugalilainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4\u00a0Fern\u00e3o de Magalh\u00e3es<\/b>\u00a0l\u00f6ysi jalanj\u00e4lki\u00e4, jotka olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Iberian niemimaan miehen omat j\u00e4ljet. H\u00e4n nimesi paikalliset asukkaat isojalkaisiksi eli\u00a0Patagoneiksi<\/i>. Sen j\u00e4lkeen alue pysyi suhteellisen rauhallisena, ja intiaanit,\u00a0Tehuelchesit<\/i>,\u00a0jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ikivanhojen perinteidens\u00e4 mukaan.<\/div>\n
<\/div>\n
Argentiina ja Chile jakavat Patagonian, joka on tasankojen, laaksojen ja vuorten peitt\u00e4m\u00e4 alue Atlantin ja Tyynenmeren v\u00e4lill\u00e4. Alueen pinta-ala on noin miljoona neli\u00f6kilometri\u00e4, eli kolme kertaa Suomen kokoinen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00a0tuuli on armoton ja kondori on \u00a0ilman herra. Kasvillisuus on niukkaa. Kun 1800-luvun alussa teollinen vallankumous l\u00e4hti Euroopassa koville kierroksille, Patagoniassakin alkoi tapahtua.<\/div>\n
<\/div>\n
Falklandin<\/i>\u00a0saarelta Patagoniaan tuodut lampaat vaativat paljon ruohoa ja siten isoja maatiloja. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti Argentiinan ja Chilen valtiot lahjoittivat miljoonia ja miljoonia hehtaareja espanjalaiselle, saksalaisille, englantilaiselle ja ranskalaiselle yritt\u00e4jille, jotka alkoivat h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 guanakoa, Tehuelche-intiaanien t\u00e4rkeint\u00e4 saalisel\u00e4int\u00e4. My\u00f6hemmin intiaaneja mets\u00e4stettiin maanomistajien toimesta. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tapahtui vain sata vuotta sitten. Suurmaanomistajien kerhoon mahtui kourallinen miehi\u00e4.<\/div>\n
<\/div>\n
Patagoniassa voi viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 tuhansia lampaita piikkilankojen takana. Se tarkoittaa, ett\u00e4 vaikka villa- ja lihabisnes on n\u00e4hnyt parempiakin aikoja, se on edelleen kannattavaa puuhaa. 1970-luvulla toimittaja ja kirjailija\u00a0Bruce Chatwin<\/b>\u00a0julkaisi teoksen\u00a0Patagonia, Patagonia<\/i>, joka nousi suureen suosioon. Chatwin oli alueella puoli vuotta ja haastatteli ihmisi\u00e4, jotka olivat paenneet kotimaastaan, mutta ei juuri antanut tilaa alueella tapahtuneille julmuuksille.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Mykist\u00e4v\u00e4 Torres del Painen kansallispuisto Chilen puolella.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Elegantit Guanakot: suurmaanomistajat ajoivat lajin l\u00e4hes sukupuuttoon.<\/p><\/div>\n

Etel\u00e4isimm\u00e4n Chilen tunnetuin n\u00e4ht\u00e4vyys on kansallispuisto\u00a0<\/span>Torres del Paine<\/i>. Vuonna 1959 perustettu puisto on kooltaan 120 242 hehtaaria. Alueen tunnus on kolme graniittitornia, joka nousevat 3000 metri\u00e4 korkeiden vuorten keskelt\u00e4. Puistossa on puoli tusinaa j\u00e4rve\u00e4, useita jokia ja vesiputouksia. Suurin osa vesist\u00e4 on per\u00e4isin nelj\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4, jotka ulottuvat puiston asti.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
\u00a01978 Unesco julisti Torres del Painen maailman biosf\u00e4\u00e4rin suojelukohteeksi. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4t rauhassa guanakot, kondorikotkat, nandut ja puumat. Puisto sijaitsee 120 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Puerto Natalesista, joka on luonnollinen tukikohta alueella vieraileville.<\/div>\n
<\/div>\n
Upeasta puistosta on tullut kasainv\u00e4linen patikointiparatiisi. Vuosittain noin 250 000 ihmist\u00e4 saapuu nauttimaan paikallisen luonnon kauneudesta. Patikointireittej\u00e4 on joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n, kestoltaan muutamasta tunnista kokonaiseen viikkoon.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\"\"

Harvinaisia mustakaulajoutsenia Puerto Natalesin edustalla.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Torres del Paine illalla. N\u00e4kym\u00e4 Toro-j\u00e4rvelt\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Argentiina ja Chile jakavat Patagonian, joka on tasankojen, laaksojen ja vuorten peitt\u00e4m\u00e4 alue Atlantin ja Tyynenmeren v\u00e4lill\u00e4. Alueen pinta-ala on noin miljoona neli\u00f6kilometri\u00e4, eli kolme kertaa Suomen kokoinen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00a0tuuli on armoton ja kondori on \u00a0ilman herra, kirjoittaa Adri\u00e1n Soto matkansa etel\u00e4isimm\u00e4st\u00e4 kolkasta. \u00a0 Teksti ja kuvat Adri\u00e1n Soto \u00a0 Autolautta\u00a0Yaghan\u00a0l\u00e4htee kerran viikossa\u00a0Punta Arenasin\u00a0satamasta, myyttisest\u00e4\u00a0Magalh\u00e3esinsalmesta\u00a0kohti\u00a0Puerto<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":980,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[86],"tags":[91,92],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Untitled-1.jpg?fit=803%2C464&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=257"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":983,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257\/revisions\/983"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/980"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}