{"id":2547,"date":"2019-07-01T08:07:40","date_gmt":"2019-07-01T06:07:40","guid":{"rendered":"http:\/\/matkailutoimittajienkilta.fi\/?p=2547"},"modified":"2019-07-01T13:22:05","modified_gmt":"2019-07-01T11:22:05","slug":"valamo-sateilee-laatokan-helmena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/valamo-sateilee-laatokan-helmena\/","title":{"rendered":"Valamo s\u00e4teilee Laatokan helmen\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kantosiipialus kiit\u00e4\u00e4 kohisten eteenp\u00e4in. Mieli on t\u00e4ynn\u00e4 odotusta. J\u00e4rven pinta on peilityyni, iltap\u00e4iv\u00e4n aurinko porottaa kuumasti, kylm\u00e4 vesi hohkaa tihkusumua kuumaan ilmaan. Mit\u00e4h\u00e4n siell\u00e4 edess\u00e4 on?<\/span><\/span><\/strong><\/h2>\n

 <\/p>\n

Teksti ja kuvat<\/strong> <\/span><\/span><\/span>Heino ja Helena Ylisipola<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Puolen tunnin laivamatkan j\u00e4lkeen kohde alkaa jo n\u00e4ky\u00e4: Valamon saaristo<\/em> ja Valamon luostarin<\/em> p\u00e4\u00e4kirkon, Kristuksen Kirkastumisen kirkon<\/em> ilta-auringossa kylpev\u00e4 torni.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

P\u00e4\u00e4saarta l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ensimm\u00e4inen n\u00e4ky luostarista on Valamon luostarin p\u00e4\u00e4kirkon, Kristuksen Kirkastumisen kirkon ilta-auringossa kylpev\u00e4 torni<\/span>.<\/p><\/div>\n

Meit\u00e4 on liki kolmekymment\u00e4, jotka matkaamme kantosiipialuksella kes\u00e4kuun kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Euroopan suurimmalla j\u00e4rvell\u00e4, Laatokalla<\/em>, Sortavalasta <\/em>kohti etel\u00e4\u00e4 ja Valamon luostaria.<\/span><\/span><\/p>\n

Me kuulumme Manssilan nuorisoseura<\/em> Rajakiven <\/em>porukkaan, joka on l\u00e4htenyt jo aamuviidelt\u00e4 Pielavedelt\u00e4 Kuopion<\/em> ja Joensuun<\/em> kautta kohti Ven\u00e4j\u00e4n Karjalaa, ensin Valamoon ja sen j\u00e4lkeen kotiseutumatkalle Salmiin.<\/em> Matkan kokeneina vet\u00e4jin\u00e4 toimivat <\/span><\/span>Kari Koslonen<\/b><\/span><\/span> ja <\/span><\/span>Hannu Matsi<\/b><\/span><\/span>. Manssilan nuorisoseuran puheenjohtaja <\/span><\/span>Olli Savonsalmi<\/b><\/span><\/span> ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4ssyt matkaan. Kaikille kolmella on sukujuuret Laatokan Karjalan Salmissa.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Suurin osa l\u00e4htenyt M. Niskanen Oy:n<\/em> bussin kyytiin jo Pielavedelt\u00e4, jossa Manssilan nuorisoseura nyky\u00e4\u00e4n vaikuttaa. Me hypp\u00e4\u00e4mme kyytiin Joensuun linja-autoaseman rakennusty\u00f6maalta. Viimeiset Manssilan matkalaiset nousevat bussiin Tohmaj\u00e4rvelt\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Rajamuodollisuudet V\u00e4rtsil\u00e4ss\u00e4<\/em> menev\u00e4t kohtuullisesti l\u00e4pi, vain parin tunnin odotuksella ja jonotuksella. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Ven\u00e4j\u00e4n passintarkastus vaatii, ett\u00e4 matkatavarat pit\u00e4\u00e4 ottaa mukaan tarkastukseen. Ryhm\u00e4viisumilaiset osaavat asettua aakkosj\u00e4rjestykseen, Ylisipolat tulevat viimeisin\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Saavumme hyviss\u00e4 ajoin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 aurinkoiseen Sortavalaan, jossa ehdimme tehd\u00e4 pienen k\u00e4velykierroksen ja nauttia kahvila Kronassa virvokkeita ja pikkusy\u00f6mist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Sortavalan rannassa <\/b><\/span><\/span>odottaa kantosiipialus<\/b><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

Bussi vie meid\u00e4t aivan rantaan, jossa odottelemme tovin, jotta kantosiipialus Patriarh Aleksii II<\/em> saadaan tankatuksi.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Sortavalan satamasta nousimme kantosiipialus Patriarh Aleksii Toisen kyytiin. Alus vei meid\u00e4t kolmessa vartissa Valamoon.<\/span><\/p><\/div>\n

Matka Valamoon kest\u00e4\u00e4 vain kolme varttia, kun nopeutta on parhaimmillaan yli 60 kilometri\u00e4 tunnissa. Kaikille riitt\u00e4\u00e4 aluksen sis\u00e4tiloissa istumapaikat. Kannelle ei p\u00e4\u00e4se, kun sellaista ei ole, on vain pienet aukot, joista voi kurkkia ulos.<\/span><\/span><\/p>\n

Kantosiipialus hiljent\u00e4\u00e4 vauhtiaan, kun saavumme Luostarinlahdelle. Pian olemme kiinni laiturissa ja Kaikkien murheellisten ilo -kappeli tervehtii meit\u00e4. Matkalaukkumme lastataan pieneen maastoautoon, joka l\u00e4htee viem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 majapaikkaamme yl\u00f6s luostarin m\u00e4elle.<\/span><\/span><\/p>\n

Opas <\/span><\/span>Svetlana Grafova<\/b><\/span><\/span> on satamassa vastassa ja toivottaa meid\u00e4t tervetulleeksi Valamoon. Alamme hiljalleen kivuta yl\u00f6s kirkon m\u00e4elle. Tie jyrkkenee ja nousemme 62 graniittiaskelmaa, joita kukkivat sireenipensaat reunustavat. Ylemp\u00e4n\u00e4 loistavat tulppaanit. Pian astumme kaariholvisen portin l\u00e4pi luostarin pihalle. Joka puolella kukkii vanhoja, valtavia sireenipensaita. Niiden tuoksu on huumaava.<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Majoitushuoneet ovat pieni\u00e4 ja siistej\u00e4, ikkunastamme n\u00e4kyi saaren p\u00e4\u00e4kirkko, Kristuksen Kirkastuksen kirkko.<\/span><\/p><\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Majoitumme luostarin hotelliin, Igumenin taloon,<\/em> joka on entinen munkkien asuntola. Asetumme hotellin toiseen kerrokseen, huoneeseen numero 25. Huone on hyvin siisti: kaksi vuodetta, pieni p\u00f6yt\u00e4 ja vaatekaappi. Suihku ja vessa ovat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Risti-ikkunastamme aukeaa rauhoittava n\u00e4ky p\u00e4\u00e4kohteeseemme, Kristuksen Kirkastuksen kirkkoon.<\/span><\/span><\/p>\n

Oppaamme Svetlana pit\u00e4\u00e4 meille kiirett\u00e4. Rienn\u00e4mme Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kirkkoon<\/em>, jossa hiljennymme kuuntelemaan lyhytt\u00e4 konserttia. Viisi miest\u00e4 laulaa meille kirkkoslaaviksi ja yhden laulun suomeksikin. Pieness\u00e4 kirkossa on hyv\u00e4 akustiikka ja t\u00e4ytel\u00e4iset \u00e4\u00e4net soivat kauniisti yhteen.<\/span><\/span><\/p>\n

Sergei ja Herman\u00a0<\/b><\/span><\/span>perustivat Valamon<\/b><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

Perim\u00e4tiedon mukaan Valamon luostarin perustivat pyhitt\u00e4j\u00e4is\u00e4t <\/span><\/span>Sergei<\/b><\/span><\/span> ja <\/span><\/span>Herman<\/b><\/span><\/span>, jotka olivat kreikkalasia munkkeja ja saapuivat Ven\u00e4j\u00e4lle 900-luvulla ensimm\u00e4isten l\u00e4hetyssaarnaajien joukossa.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Osa nykyhistorioitsijoista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Valamo on perustettu vasta 1300-luvulla. Siit\u00e4 on jo olemassa kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Jeesuksen Yl\u00f6snousemuksen skiitan yl\u00e4kirkon ikonostaasi on poikkeuksellinen ja harvinainen koko maailmassa: se on rakennettu posliinista.<\/p><\/div>\n

Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4 taistelivat kautta vuosisatojen Valamon luostarin herruudesta. Vuonna 1611 ruotsalainen sotajoukko h\u00e4vitti kokonaan Valamon luostarin. Haminan rauhassa vuonna 1809 Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Suomi sai yhteyteens\u00e4 laajat alueet Karjalasta eli niin sanotun Vanhan Suomen, johon kuului my\u00f6s Valamo.<\/span><\/span><\/p>\n

Kun Suomi itsen\u00e4istyi 1917 Valamanon luostari j\u00e4i Suomen puolelle. Talvisodan j\u00e4lkeen 1940 Valamon munkit muuttivat Hein\u00e4veden<\/em> Papinniemeen<\/em> ja perustivat Uuden Valamon<\/em> luostarin, kun vanha Valamo menetettiin Nevostoliitolle.<\/span><\/span><\/p>\n

Talvi- ja jatkosodan j\u00e4lkeen Laatokan Valamossa ei ollut liki puoleen vuosisataan kirkollista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Neuvostoliitto ei v\u00e4litt\u00e4nyt uskonnosta ja antoi luostarirakennusten rappeutua. Luostarin rakennuksissa sijaitsi neuvostoaikana muu muassa pursimieskoulu ja invalidien hoitokoti.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0Vasta vuoden 1989 lopulla Moskovasta saapui kuusi ortodoksimunkkia Valamoon ja luostari alkoi elpy\u00e4 pikkuhiljaa uudelleen. Neuvostoliitosta oli tullut j\u00e4lleen Ven\u00e4j\u00e4.<\/span><\/span><\/strong><\/h2>\n

 <\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Valamon luostarissa on noin 200 munkkia, joista puolet on noviiseja. Siviilej\u00e4 on kuutisenkymment\u00e4. Useita kymmeni\u00e4 vapaaehtoisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 auttaa koko ajan luostarin kunnostamist\u00f6iss\u00e4 kaikkialta maailmasta.<\/span><\/span><\/p>\n

Oppaamme Svetlana johdattaa meid\u00e4t tutustumaan Kristuksen Kirkastumisen kirkkoon Pyh\u00e4n<\/em> portin<\/em> kautta. valokuvaus on kielletty. Porttiholvissa on naisille valmiina lainattaviksi huiveja ja kietaisuhameita.<\/span><\/span><\/p>\n

Vuonna 1896 valmistunut Kristuksen Kirkastumisen kirkko jakaantuu kahteen kirkkoon: alakirkkoon ja yl\u00e4kirkkoon. Kirkosta tuli valmistuttuaan Valamon korkein rakennus: korkeus kellotapulin ristin juureen on 73 metri\u00e4, Laatokan pinnasta noin 140 metri\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Getsemanen puukirkon kupolit loistavat taivaan sinen kanssa.<\/p><\/div>\n

Alakirkossa<\/em>, joka on pyhitetty Sergeille ja Hermanille pidet\u00e4\u00e4n jumalanpalveluksia ymp\u00e4ri vuoden. Valtava uuni huolehtii l\u00e4mmityksest\u00e4. Yl\u00e4kirkkoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain kes\u00e4isin. Alakirkko toimi neuvostovallan aikana noin 40 vuotta perunavarastona.<\/span><\/span><\/p>\n

Neuvostoajasta luostarista oli j\u00e4ljell\u00e4 vain sein\u00e4t. Kaikista kirkoista ja skiitoista ei seini\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sotien j\u00e4lkeen Valamoon perustettiin sovhoosi. Talvi- ja jatkosodan aikana merkitt\u00e4v\u00e4 osa ikoneista ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ehdittiin tuoda turvaan Suomeen. Nyt niit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 muun muassa Uudessa Valamossa, Ortodoksisessa kirkkomuseossa<\/em> ja Uspenskin katedraalissa.<\/em><\/span><\/span><\/p>\n

Kun luostari 30 vuotta sitten her\u00e4si uudestaan hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, alkoi valtava restaurointity\u00f6. Noin 50 munkkia maalasi kirkkojen maalauksia kolmen vuoden ajan. J\u00e4lki h\u00e4ik\u00e4isee k\u00e4vij\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n

Getsemanesta\u00a0<\/b><\/span><\/span>noustaan \u00d6ljym\u00e4elle<\/b><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

Valamon saarissa on p\u00e4\u00e4kirkon ja -luostarin lis\u00e4ksi useita skiittoja ja rukoushuoneita. Niikkananlahden<\/em> sataman tuntumassa on Pyh\u00e4n maan paikannimien mukaan nimettyj\u00e4 rakennuksia kuten Getsemanen ja Jeesuksen Yl\u00f6snousemuksen skiitat eli pienet kirkot. <\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Taivaaseenastumisen kappeli \u00d6ljym\u00e4ell\u00e4.<\/p><\/div>\n

Yl\u00f6snousemuksen yl\u00e4kirkon ikonostaasi on poikkeuksellinen: posliinista rakennettu. Se hohtaa hienoa vaaleaa valoa. Alakirkko on Jerusalemin Pyh\u00e4n<\/em> haudan<\/em> mukaan rakennettu luolakirkko, jossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 Jerusalemista tuotua Kristuksen kivisen arkun palaa.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

\u00d6ljym\u00e4elt\u00e4,<\/em> Herran taivaaseen astumisen puukappelin luota n\u00e4kyy Pienen Niikkananlahden yli Johannes<\/strong> Kastajan<\/strong> skiitan tapuli ja taustalla aava Laatokka.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Turisteja ja rauhaa<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Valamon saarten rakennuksia on restauroitu huolella ja ty\u00f6 jatkuu varmasti viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Valamon oma hotelli oli ennen sotia Suomen suurin, siell\u00e4 oli 1000 vuodepaikkaa. Hotelli tuhoutui osittain tulipalossa kolme vuotta sitten, mik\u00e4 rajoittaa Valamon k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Korjausty\u00f6t jatkuvat edelleen.<\/span><\/span><\/p>\n

Kes\u00e4isin Valamossa vierailee p\u00e4ivitt\u00e4in noin 2 000 turistia. K\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 suurin osa tulee Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Suomi on hyv\u00e4n\u00e4 kakkosena.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"

Satamarannassa tulijoita vastaanottamassa on Jumalan\u00e4idin Kaikkien murheellisten Ilo-Ikonin kappeli.<\/p><\/div>\n

Valamo on l\u00e4hes omavarainen, siell\u00e4 on kaksi kalanviljelyslaitosta, jotka tuottavat yli 100 tonnia kalaa vuodessa, navetassa on 80 lehm\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4ksi noin 1000 kanan kanala. Turistit ja vakituiset asukkaat voidaan ruokkia saaren omilla antimilla.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Suuresta turistim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta saaren tunnelma on rauhallinen. Upea luonto ja kauniit rakennukset sek\u00e4 saaren kiinnostava historia kiehtovat ja hiljent\u00e4v\u00e4t k\u00e4vij\u00e4n. H\u00e4lin\u00e4\u00e4 ei ole, vaikka k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on paljon.<\/span><\/span><\/p>\n

Vuorokautemme Vanhassa Valamossa on pian ohi. Kantosiipialus l\u00e4htee tutusta paikasta, Kaikkien murheellisten ilo -kappelin luota, takaisin Sortavalaan kello 16.00. Munkit, noviisit ja vapaaehtoiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t rakentamaan Valamoa ja ottavat taas huomenna uudet tulijat vastaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Ajatukset risteilev\u00e4t sinne ja t\u00e4nne: kerran tuo saariryhm\u00e4 oli osa Suomea. Valamoa ovat koetellet lukuisat sodat, mutta aina se on noussut. Ajatukset harhailevat, mutta mieli on seesteinen. Kes\u00e4illan aurinko hyv\u00e4ilee meit\u00e4, kun saavumme Sortavalan satamaan.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kantosiipialus kiit\u00e4\u00e4 kohisten eteenp\u00e4in. Mieli on t\u00e4ynn\u00e4 odotusta. J\u00e4rven pinta on peilityyni, iltap\u00e4iv\u00e4n aurinko porottaa kuumasti, kylm\u00e4 vesi hohkaa tihkusumua kuumaan ilmaan. Mit\u00e4h\u00e4n siell\u00e4 edess\u00e4 on?   Teksti ja kuvat Heino ja Helena Ylisipola Puolen tunnin laivamatkan j\u00e4lkeen kohde alkaa jo n\u00e4ky\u00e4: Valamon saaristo ja Valamon luostarin p\u00e4\u00e4kirkon, Kristuksen Kirkastumisen kirkon ilta-auringossa kylpev\u00e4 torni. Meit\u00e4<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":2552,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[399,401,398,400],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2019\/06\/Valamo8.jpg?fit=924%2C1096&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2547"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2547"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2547\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2578,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2547\/revisions\/2578"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2547"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2547"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2547"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}