{"id":252,"date":"2017-09-25T12:44:52","date_gmt":"2017-09-25T10:44:52","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=252"},"modified":"2018-01-04T19:16:37","modified_gmt":"2018-01-04T17:16:37","slug":"nain-suomea-markkinoitiin-sata-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/nain-suomea-markkinoitiin-sata-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"N\u00e4in Suomea markkinoitiin sata vuotta sitten"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Kiltalaisille tarjoiltiin todellista herkkua Kansallismuseossa. Come to Finland -matkailujulisten\u00e4yttely on mainio l\u00e4pileikkaus Suomen tunnetuksi tekemisest\u00e4 ulkomailla sek\u00e4 kotimaassa aina 1800-luvun loppuvuosilta l\u00e4hes nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Julisteiden takaa l\u00f6ytyy uskomattomia tekij\u00e4nimi\u00e4.\u00a0Axel Gallenin<\/b>\u00a0(my\u00f6hemmin\u00a0Gallen-Kallela<\/b>)\u00a0Imatrankoskea<\/i>\u00a0esittelev\u00e4 juliste valonheitt\u00e4jineen vuodelta 1893 olisi viel\u00e4 k\u00e4yp\u00e4 nykyp\u00e4ivin\u00e4kin. Samoin\u00a0Hugo Simbergin<\/b>Ahvenanmaata<\/i>\u00a0kylpyl\u00e4kohteena esittelev\u00e4 juliste vuodelta 1902 kelpaisi t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.
\nUudempia tekij\u00e4nimi\u00e4 on vaikka kuinka paljon;\u00a0Aleksi Tuhka, Ilmari Sysimets\u00e4, Martti Mykk\u00e4nen<\/b>ja heid\u00e4n lis\u00e4kseen suuri joukko muita erinomaisia taiteilijoita. Henkil\u00f6kohtaisesti oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 valokuvaaja\u00a0Atte Matilaisen<\/b>\u00a0kuvan perusteella tehtyyn julisteeseen. Aten kanssa olen tehnyt monia erinomaisia juttukeikkoja mit\u00e4 erilaisimmista aiheista.N\u00e4yttelyss\u00e4 on my\u00f6s koko joukko julisteita, joiden tekij\u00e4 on tuntematon.\u00a0Magnus Londen<\/b>, n\u00e4yttelyn kokoaja, on yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tuntemattomia tekij\u00f6it\u00e4. Joitakin h\u00e4n on saanut selvitetyksi, mutta osa on edelleenkin selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.Magnus Londen on ollut n\u00e4yttelyn sielu. Mies on hurahtanut matkailujulisteisiin,\u00a0 ker\u00e4nnyt noin 80 julisteen kokoelman ja perustanut oman yhti\u00f6n\u00a0Come to Finland Publishing Ab Oy<\/i>:n etsim\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kadoksissa olevia julisteita ja julkaisemaan kuvateoksia julisteista.\u00a0 H\u00e4nen k\u00e4yntikortissaan on ammattina\u00a0julisteiden mets\u00e4st\u00e4j\u00e4<\/i>. N\u00e4yttelyn oppaana h\u00e4n oli suorastaan suvereeni.<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Harry Hudson Rodmellin piirt\u00e4m\u00e4 Finland Line -juliste on vuodelta 1920. Silloin Suomeen matkattiin Ison-Britannian Hullista useamman sataman kautta<\/p><\/div>\n

\"\"

T\u00e4m\u00e4 Jorma Suhosen vuonna 1939 piirt\u00e4m\u00e4 samppanjajuliste on yksi n\u00e4yttelyn koonneen Magnus Londenin suosikeista.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

Lappi, Hanko ja Helsinki<\/h3>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Julisteet ovat esitelleet Suomea eksoottisena kohteena. aina 1900-luvun alusta saakka. Laivayhti\u00f6t ovat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4, samoin\u00a0Aero<\/i>\u00a0eli nykyinen\u00a0Finnair<\/i>.
\nVR:n julistetarjonta on ollut my\u00f6s laajaa: rengasmatkoja, perhelomia, kalamatkoja.
\nEri varustamoiden laivamatkoja mainostettiin niin\u00a0Tallinnaan,\u00a0 Ruotsiin, Saksaan, Englantiin<\/i>\u00a0ja jopa\u00a0Amerikkoihin<\/i>\u00a0saakka. Ja tietysti my\u00f6s n\u00e4ist\u00e4 maista Suomeen. Magnus Londen l\u00f6ysi vanhoja\u00a0Suomen H\u00f6yrylaivan<\/i>\u00a0julisteita Tallinkin varastosta Tallinnassa.Suomesta nykyisinkin tunnetut matkailukohteet ovat olleet esill\u00e4 vuosikymmeni\u00e4.\u00a0Helsinki, Lapin<\/i>eri kohteet,\u00a0Imatra, Turku, Tampere, Lappeenranta, Hanko, Kuopio<\/i>. Hiiht\u00e4minen, sis\u00e4vesilaivat ja kalastus sek\u00e4 kylpyl\u00e4t olivat\u00a0 julisteissa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 – nyt siis my\u00f6s Kansallismuseossa.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Jorma Suhosen piirt\u00e4m\u00e4 Aero-juliste on vuodelta 1939. Silloin elettiin DC-3:n aikaa, Aerosta tuli my\u00f6hemmin Finnair.<\/p><\/div>\n

\"\"

Julistemets\u00e4st\u00e4j\u00e4 Magnus Londenin kokoamassa n\u00e4yttelyss\u00e4 on useita harvinaisuuksia. Kansallispukuinen Suomi-neito on Olavi Veps\u00e4l\u00e4isen k\u00e4sialaa vuodelta 1948.<\/p><\/div>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

Julisteiden grand old man<\/h3>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Killan vierailun t\u00e4hti oli professori\u00a0Erik Bruun<\/b>.\u00a0Suomenlinnassa<\/i>\u00a0asuva, 7. huhtikuuta\u00a0 91 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 taiteilija ty\u00f6skentelee viel\u00e4kin.
\nKansallismuseossa Bruun kertoi ty\u00f6tavoistaan ja t\u00f6ist\u00e4\u00e4n.Kuudenkymmenen ty\u00f6vuoden aikana h\u00e4nelt\u00e4 ovat syntynyt mm. legendaariset\u00a0Jaffa<\/i>-virvoitusjuomajulisteet ja suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia matkailujulisteita. Markka-ajan tuhannen markan setelikin on h\u00e4nen suunnittelemansa. Saimaan norppakin saa olla h\u00e4nelle kiitollinen. Bruunin norppajuliste her\u00e4tti ihmiset\u00a0 ja sai aikaan sen, ett\u00e4 sukupuuttoon kuolemassa ollut norppa voi nyt varsin hyvin. H\u00e4nen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n osa p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Finnairin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Bruunin julisteet ovat voittaneet monia palkintoja. Londenin kirjan esittelyn mukaan Bruunin ty\u00f6t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa Suomen kulttuuriperint\u00f6\u00e4.Teksti Markku Marttinen Kuvat Eero Nokela<\/b>Kansallismuseon Come to Finland -n\u00e4yttely on avoinna 28.5.2017 saakka.<\/i><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Kes\u00e4olympialaiset oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 vuonna 1940, mutta sota muutti suunnitelmat. Ilmari Sysimets\u00e4n vuonna 1939 piirt\u00e4m\u00e4 Paavo Nurmi -aiheinen olympiajuliste p\u00e4ivitettiin ja julkaistiin uudelleen vuonna 1952, jolloin Suomi vihdoin sai pit\u00e4\u00e4 kes\u00e4kisat.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\"\"

Professori, taiteilja Erik Bruun ei aio ikin\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 el\u00e4kkeelle. Koko ajan h\u00e4nell\u00e4 on ty\u00f6n alla ”jotain”. H\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huhtikuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 91 vuotta. ”Minulle sanottiin joskus, ett\u00e4 valokuvassa pit\u00e4\u00e4 aina hymyill\u00e4”, virke\u00e4 julistetaiteen Grand Old Man vitsaili.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiltalaisille tarjoiltiin todellista herkkua Kansallismuseossa. Come to Finland -matkailujulisten\u00e4yttely on mainio l\u00e4pileikkaus Suomen tunnetuksi tekemisest\u00e4 ulkomailla sek\u00e4 kotimaassa aina 1800-luvun loppuvuosilta l\u00e4hes nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Julisteiden takaa l\u00f6ytyy uskomattomia tekij\u00e4nimi\u00e4.\u00a0Axel Gallenin\u00a0(my\u00f6hemmin\u00a0Gallen-Kallela)\u00a0Imatrankoskea\u00a0esittelev\u00e4 juliste valonheitt\u00e4jineen vuodelta 1893 olisi viel\u00e4 k\u00e4yp\u00e4 nykyp\u00e4ivin\u00e4kin. Samoin\u00a0Hugo SimberginAhvenanmaata\u00a0kylpyl\u00e4kohteena esittelev\u00e4 juliste vuodelta 1902 kelpaisi t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Uudempia tekij\u00e4nimi\u00e4 on vaikka kuinka paljon;\u00a0Aleksi Tuhka, Ilmari Sysimets\u00e4, Martti<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":440,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[86],"tags":[90,83],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/wp_20170321_16_58_06_pro_650x.jpg?fit=650%2C365&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=252"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":748,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions\/748"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}