{"id":178,"date":"2017-09-20T12:23:02","date_gmt":"2017-09-20T10:23:02","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=178"},"modified":"2018-01-08T16:21:28","modified_gmt":"2018-01-08T14:21:28","slug":"arkangeli-venaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/arkangeli-venaja\/","title":{"rendered":"Arkangeli, Ven\u00e4j\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Puutalojen ja synk\u00e4n historian Arkangeli<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

Teksti ja kuvat Reijo H\u00e4rk\u00f6nen<\/i><\/p>\n

Vienanmeren Arkangeli on viel\u00e4 melkein tuntematon matkakohde. Puutalojen ja entisten vankileirien kaupunkiin p\u00e4\u00e4see Suomesta nyt autolla huonoja teit\u00e4 pitkin, junalla tai lent\u00e4en Pietarista ja Riian kautta lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4.
\n<\/b>
\nRiiasta Arkangeliin lent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koneessa ei ollut kuin muutama matkustaja, mutta ensimm\u00e4inen iloinen yll\u00e4tys odotti matkatavaroita varttuessa. Kun kyselemme er\u00e4\u00e4lt\u00e4 matkustajalta taksimatkan hintaa hotelliin, sanoo vieress\u00e4 seisova mies viev\u00e4ns\u00e4 meid\u00e4t autollaan. H\u00e4n on palaamassa Tromssasta, ja hotelli olisi matkan varrella.<\/p>\n

Arkangeli ei todellakaan ole varsinainen turistikohde. Korkeintaan kes\u00e4ll\u00e4 siell\u00e4 on ryhmi\u00e4, jotka jatkavat Solovkin saarelle Solovetskin luostariin tai l\u00e4heiselle Vienanmerelle katselemaan maitovalaita. Kun aamulla olemme menossa aamiaiselle, n\u00e4emme ainoan turistiryhm\u00e4n, amerikkalaisia el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4. Muita ulkomaalaisia emme sitten en\u00e4\u00e4 tapaakaan, kun syyskuussa matkailusesonki alkaa olla ohi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Puutaloja on j\u00e4ljell\u00e4, mutta moni on korjauksen tarpeessa.<\/p><\/div>\n

Arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetty kaupunki on perustettu 1500-luvun lopulla, ja sen historia taitaa olla rikkaampi kuin nykyisyys. Iivana Julma m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 on rakennettava linnoitus silloisen luostarin yhteyteen. Pietari Suuren aikaan Arkangeli oli jo Ven\u00e4j\u00e4n suurin vientisatama. Vienanmereen laskeva Vienanjoki (Dvina) virtaa kaupungin l\u00e4pi, ja sen rannalle Pietari rakennutti laivanveist\u00e4m\u00f6n, joka oli samalla my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n laivaston alku. Vuonna 1694 laskettiin vesille ensimm\u00e4inen laiva, Svjatoi Pavel eli Pyh\u00e4 Paavali. Ja kun jokaisessa laivassa piti olla valtionlippu, syntyi nykyinen valko-sini-punainen lippu, joka oli ensin laivaston ja sittemmin koko valtakunnan. Ven\u00e4j\u00e4n nykyinen 500 ruplan seteli esitt\u00e4\u00e4 Pietari Suurta Arkangelin satamassa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Pietari Suuri kasvatti kaupungista mahtavan.<\/p><\/div>\n

Kun Pietarin kaupunki rakennettiin, Arkangeli alkoi menett\u00e4\u00e4 asemaansa ykk\u00f6ssatamana. Molempien sotien aikaan se oli kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 satama, jonka kautta tuotiin tarpeellisia tarvikkeita. ”Meid\u00e4n matkailuamme vaikeuttaa syrj\u00e4inen ja vaikeap\u00e4\u00e4syinen sijainti”, sanoo Olga Gorelova. Tiet ovat huonot, ja lentoyhteyksi\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Autolla Suomesta p\u00e4\u00e4see Laatokan it\u00e4puolta, junalla Pietarista ja Murmanskista, ja lentoyhteyksi\u00e4 on Pietarin ja Riian kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n<\/div>\n

\n
Pari matkailun erikoisuuttakin on menetetty. Vuonna 1916 rakennettu maailman pohjoisin raitiovaunulinja suljettiin 2005. Se oli alun perin rakennettu sataman ty\u00f6l\u00e4isille. Nyt pohjoisin raitiovaunu kolistelee Trondheimissa Norjan puolella. Paikallinen liikemies Nikolai Sutjagin oli rakennuttanut itselleen 12-kerroksisen puutaloh\u00f6k\u00f6tyksen ilman rakennuslupaa. Nyt t\u00e4m\u00e4kin suosittu turistin\u00e4ht\u00e4vyys on purettu. Kaupunkia hallitsee suvereenisti 24-kerroksinen toimistotalo, ja sen l\u00e4hell\u00e4 kohoaa valtava Leninin patsas, Neuvostoliiton historian viimeinen vuodelta 1988.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\"\"

Lenin seisoo edelleen tukevasti kaupungin keskustassa.<\/p><\/div>\n

Vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 T\u0161umbarova-Lut\u0161inskogo -kadusta puutaloinen on tullut nyt k\u00e4velyalue. Nimens\u00e4 katu sai vuonna 1921 kuolleelta bol\u0161evikkijohtajalta. Kadun varrella numerossa 8 on yll\u00e4tt\u00e4vin ravintolakokemus koko kaupungissa. Pizzeria Pof-Bun tarjoaa nimest\u00e4\u00e4n huolimatta yht\u00e4 laadukasta periven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 ruokaa kuin paikalliset huippuravintolat, mutta edullisempaan hintaan.<\/span><\/p>\n<\/div>\n

\n
\n

Neuvostotodellisuuteen voi tutustua k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 Lenin-aukiolta kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rautatieasemalle Vokresenskaja ulitsaa (tsaarinaikainen nimi Yl\u00f6snousemuksen katu) pitkin. N\u00e4it\u00e4 arkkitehtuurin ”ylistyslauluja” n\u00e4emme pitkin Ven\u00e4j\u00e4nmaata. Sen sijaan kun k\u00e4velee rantakatua (Nab. Severnoi Dviny), p\u00e4\u00e4see tutustumaan 1600-luvun kiviarkkitehtuuriin. Gostinnyi Dvor numerossa 86 eli alun perin 400 metrin mittainen kauppapaikka ja puolustuslinnake on viel\u00e4 osin korjattavana, mutta sen sis\u00e4ll\u00e4 toimii jo mainio historiamuseo. L\u00e4heinen Merimuseo odottaa remontin loppumista.Alueen historia on traaginen. Ennen toista maailmansotaa Arkangelin leireill\u00e4 oli 150\u00a0000 vankia, joista joka nelj\u00e4s kuoli. Solovkin saarella sijaitseva 1500-luvun Solovetskin luostari oli yksi kuolemanleireist\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 Solovetskiin p\u00e4\u00e4see laivalla ja ymp\u00e4ri vuoden my\u00f6s lent\u00e4en 15-paikkaisella koneella. Helikopterikin on helppo joskin kalliimpi vaihtoehto. Munkit palasivat saarelle 1990, ja nyt Solovetskissa toimii jo useita hotelleja. Kes\u00e4ll\u00e4 huoneen l\u00f6yt\u00e4minen saattaa kuitenkin olla kiven alla tai se on varattava kuukausia etuk\u00e4teen. Talvella tilaa olisi yllin kyllin, mutta parhaat kulkuneuvot olisivat silloin sukset tai moottorikelkka.\u00a0 Kaikkia saaren teit\u00e4 ei nimitt\u00e4in aurata.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Kansantaru kertoo kalaratsastajasta.<\/p><\/div>\n

Palaamme kolmen t\u00e4hden hotelliimme Dvinaan (Troitski prospekt 5) pist\u00e4ydytty\u00e4mme ensin kolmikerroksisessa Univermag-kauppakeskuksessa (Pomorskaja ulitsa 9). Se on t\u00e4ynn\u00e4 luksuskauppoja, ja mainio kahvila tarjoaa kaupungin parhaat piirakat ja kakut, mutta tietysti vain ven\u00e4j\u00e4n kielell\u00e4. Hotelli kuuluu samaan Titan-ketjuun kuin tavaratalokin. Sattumalta my\u00f6s Malyje Korelyn matkailukeskus on osa yritysryhm\u00e4\u00e4. Omistajaksi paljastuukin sitten Ven\u00e4j\u00e4n duuman j\u00e4sen, paikallinen oligarkki Vladimir Krupt\u0161ak.<\/span><\/p>\n<\/div>\n

\n
…………………………………………………………….
\n
\nArkangeli lyhyesti<\/b><\/p>\n