{"id":175,"date":"2017-09-20T12:14:48","date_gmt":"2017-09-20T10:14:48","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=175"},"modified":"2018-01-08T16:53:17","modified_gmt":"2018-01-08T14:53:17","slug":"slovenia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/slovenia\/","title":{"rendered":"Slovenia"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Pieni ja moninainen Slovenia<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Kuinka niin pienelle alueelle mahtuukin kaikkea, vuoria, merta ja historiallisia kaupunkeja, viinej\u00e4 ja tuhtia ruokaa unohtamatta? Kahden miljoonan asukkaan Sloveniassa kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat l\u00e4hell\u00e4.
\n<\/b>
\nTeksti ja kuvat Reijo H\u00e4rk\u00f6nen<\/i>Slovenia oli jo Jugoslavian aikaan liittovaltion vaurain ja vapain osa. Irtautuminen ja itsen\u00e4istyminen sujuivat helposti, ja Jugoslavia armeija vet\u00e4ytyi nopeasti havaittuaan sloveenien p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyyden.Ajamme yhteen Jugoslavian ajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 paikoista Sloveniassa, Blediss\u00e4 sijaitsevaan marsalkka Josip Broz Titon entiseen kes\u00e4residenssiin. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen valmistunut rakennus on hotelli Vila Bled. Tito rakasti Bledin kaupunkia, joka levitt\u00e4ytyy j\u00e4rven ymp\u00e4rille. N\u00e4kym\u00e4 linnavuorelta j\u00e4rven keskell\u00e4 sijaitsevaan saareen on varmaan tunnetuin matkailumaisema Sloveniasta. Taustalla kohoavat Juliset Alpit.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Munkit ovat aina osanneet viinit.<\/p><\/div>\n

\"\"

Bled oli suosittu matkailukohde jo Jugoslavian aikaan.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
<\/div>\n
\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Hotellinjohtaja Petra \u010cuk on ylpe\u00e4 talon maineikkaasta historiasta. T\u00e4nne Tito toi monet arvovieraansa kuten Indira Gandhin, Gamal Abdel Nasserin, Nikita Hru\u0161t\u0161ovin ja Haile Selassien. Puolisonsa Jovankan kanssa heill\u00e4 tosin oli omat makuuhuoneet. Partisaaniliput liehuvat entiseen tapaan mahtavissa tauluissa, eik\u00e4 Sloveniassa menneisyytt\u00e4 ole pantu roskakoppaan; kaupungin p\u00e4\u00e4bulevardi saattaa edelleen olla Partisaanikatu, kuten on ensi vuoden kulttuurip\u00e4\u00e4kaupungissa Mariborissa.<\/p>\n

Blediss\u00e4 on kaikkea mit\u00e4 vieras kaipaa, mahtava ja el\u00e4v\u00e4inen linna vuodelta 1004, historialliset hotellit ja j\u00e4rvi. Linnan kirjapainossa Urban Arne\u017e ty\u00f6skentelee samanlaisella laitteella kuin Gutenberg aikoinaan. K\u00e4vij\u00e4 saa mukaansa omalla nimell\u00e4\u00e4n painetun todistuksen ja siihen sinetin. Viinikaupassa munkinkaapuinen myyj\u00e4 esittelee paikallisia viinej\u00e4.\u00a0 Munkithan ovat aina olleet viiniasiantuntijoita kaikkialla Euroopan viinialueille. Lounaalla linnan pihalla voi ihailla j\u00e4rve\u00e4, sen saarella kohoavaa kirkkoa ja vuoria. ”Kes\u00e4kuukausina linnassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n turnajaisia ja klassisen musiikin konsertteja t\u00e4htien tuikkiessa”, kertoo Maja Rimahazi tutustuessamme linnassa alueen ruokakulttuuriin, joka vuoristolaisten tapaan ei ole kovin kevytt\u00e4.<\/p>\n

Julisten Alppien juurella sijaitsevat kolme laaksoa, Bledin alue, Bohinj ja So\u010dajoen alue ovat kovin erilaisia toisistaan. Bohinjista l\u00f6ytyy niin vaelluksia kuin hiihtokeskuksia, ja So\u010da on kuulu smaragdinv\u00e4risest\u00e4 joestaan ja putouksistaan. Jos on liikkeell\u00e4 omalla autolla tai julkisilla liikennev\u00e4lineill\u00e4, kannattaa pys\u00e4hty\u00e4 yhteen paikkaan, vaikkapa Bohinjska Bistricaan ja tehd\u00e4 sielt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4matkoja l\u00e4hiseuduille. Bohinjska Bistrican ja Most na So\u010din v\u00e4lill\u00e4 liikenn\u00f6i my\u00f6s erikoisuus, autojuna, joka kulkee tunnelissa seitsem\u00e4n kilomerin matkan ja lyhent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4si ajomatkaa laaksojen v\u00e4lill\u00e4. Hintakaan ei autolle ole korkea, 13 euroa.<\/p>\n

So\u010dajoen seudun kaupunkeja ovat Kobarid ja Tolmin. Vaellukset, kanoottiretket ja vesiputoukset ovat alueen erikoisuuksia, ruokaa taaskaan unohtamatta. Tatjana Humar on oppaana, kun p\u00e4\u00e4t\u00e4mme etsi\u00e4 alueen parhaan lounaspaikan l\u00e4helt\u00e4 Kobaridia.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Ruoka ja juoma ovat Slovenian matkailuvaltteja, sanoo Ana Ros.<\/p><\/div>\n

\"\"

Gutenbergin aikaisilla kirjapainolaitteilla saa Bledin linnasta vaikka turistidiplomin.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
<\/div>\n
\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Ana Ro\u0161ista piti tulla diplomaatti, mutta nyt h\u00e4n on ehk\u00e4 Slovenian arvostetuin kokki ja ravintolanomistaja sek\u00e4 palkittu vuoden matkailuhenkil\u00f6. Ravintola ja majapaikka Hi\u0161a Franko on kukkuloiden juurella keskell\u00e4 maaseutua, mutta sinne tullaan kauempaakin. Brittil\u00e4inen matkailulehti oli juuri esitellyt h\u00e4net ja h\u00e4nen ravintolansa. ”Suosimme l\u00e4hiruokaa ja kaikkia paikallisia raaka-aineita”, kertoo Ana Ro\u0161.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on totta. Alkudrinkki on sitruunamelissalla maustettu ja per\u00e4isin omasta kasvitarhasta. Alkuruoka on haudutettua lehm\u00e4nkielt\u00e4, joka saa ominaismakunsa, kun kyl\u00e4n lehm\u00e4t vied\u00e4\u00e4n kes\u00e4ksi yl\u00f6s kukkuloille. Ent\u00e4s sitten lopuksi nautittu yrttitee? ”Meille yrtit ja kukat ker\u00e4\u00e4 luonnosta l\u00e4hitalon mummo.”<\/p>\n

Juustokin tulee l\u00e4hikylist\u00e4, ja Hi\u0161a Frankossa tehd\u00e4\u00e4n mm. omaa marmeladia. Tarjolla p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 on viitt\u00e4 erilaista leip\u00e4\u00e4, jotka paistetaan itse.<\/p>\n

Kobaridin kiinnostavin museo esittelee ensimm\u00e4isen maailmansodan taisteluja, joita k\u00e4ytiin l\u00e4hivuorilla. Kyseess\u00e4 ei ole varsinainen sotamuseo, vaan se kertoo enemm\u00e4n sotilaiden oloista talvipakkasissa ja aseiden ja tarvikkeiden kuljettamisesta yl\u00f6s jyrkki\u00e4 rinteit\u00e4. Vastakkain olivat Italian ja It\u00e4valta-Unkarin joukot. Museo-opas Branco Maru\u0161i\u010d muistuttaa, ettei museossa n\u00e4y voitonlippuja ja kunnianosoituksia, vaan k\u00e4rsimyst\u00e4 ja uhrauksia. Siell\u00e4 kerrotaan my\u00f6s siit\u00e4, miten l\u00e4hell\u00e4 rintamat vuoren huipulla olivat. Miehet saattoivat huudella toisilleen ja kysy\u00e4, onko teill\u00e4 ruokaa ja paleltaako.<\/p>\n

Jos So\u010dan laaksossa haluaa asua todella eristyksiss\u00e4 ja rauhassa pieniss\u00e4 mutta tasokkaissa vuoristomajoissa, kannattaa ajaa yl\u00f6s Nebesaan eli ”taivaaseen”. Vuoret avautuvat suoraan edess\u00e4. Leirint\u00e4alueellakin voi asua joko halvalla tai tasokkaammin hirsim\u00f6keiss\u00e4. Kobaridin tasokkain leirint\u00e4alue on Kamp Koren, l\u00e4hell\u00e4 So\u010dajokea, Kozjakin vesiputousta ja ensimm\u00e4isen maailmansodan taistelupaikkoja. Vaelluspolut l\u00e4htev\u00e4t aivan nurkalta.<\/p>\n

Bohinjin laaksossa asuu vain 5\u00a0000 asukasta, mutta se on suosittu matkakohde niin kes\u00e4ll\u00e4 kuin talvellakin.\u00a0 Se oli sit\u00e4 jo ennen toista maailmansotaa. Uro\u0161 Zalokar on paikallinen, joka monen muun tavoin ei halua muuttaa muualle rauhallisesta laaksosta. ”Istun mieluummin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kanootissa kuin ajan autolla ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4kaupunkiin Ljubljanaan.”<\/p>\n

Bohinjin laakso tunnetaan kukkafestivaalistaan, vaelluksista ja kalastusmahdollisuuksistaan. Talvella menn\u00e4\u00e4n hiihtokeskuksiin, ja kes\u00e4ll\u00e4kin viiden minuutin gondolihissimatka kilometri\u00e4 ylemm\u00e4s Bohinjin j\u00e4rvelt\u00e4 vie vaellusreittien l\u00e4ht\u00f6paikalle. Vaikka ei l\u00e4htisik\u00e4\u00e4n patikoimaan, kannattaa matka tehd\u00e4 maisemien vuoksi, ja onhan Vogelin hiihtokeskuksessa auki ainakin Merjasecin alppitupa. Hiihtohotelli teki konkurssin poliittisten lehm\u00e4nkauppojen j\u00e4lkeen. J\u00e4rvimatka hiljaisella s\u00e4hk\u00f6moottorilaivalla on el\u00e4mys. Bohinjin alue kuuluu Triglavin kansallispuistoon, joten j\u00e4rvell\u00e4 ei p\u00e4ristell\u00e4 moottoriveneill\u00e4.<\/p>\n

Muistutus sloveeniruoan tukevuudesta saadaan j\u00e4lleen, kun menemme ravintola Gostilna Rupaan pieness\u00e4 Srednja Vasin kyl\u00e4ss\u00e4. Villivalkosipulikeitto on vasta kevyt alku. Viereisiss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4 metakoivat it\u00e4valtalaiset el\u00e4kel\u00e4iset. Heid\u00e4n juomalaulunsa ovat paljon pitempi\u00e4 kuin ruotsalaisten.<\/p>\n

Yksi laakson kylist\u00e4, Bohinjska Bistrica, vaikuttaa pikkupaikalta, mutta sielt\u00e4 l\u00f6ytyy monta hotellia ja iso kylpyl\u00e4. Hyv\u00e4 esimerkki ekomatkailun kehittymisest\u00e4 Sloveniassa on Bohinj Eco Park -hotelli, joka valmistui muutama vuosi sitten. Jo rakentamisessa ekologisuus otettiin huomioon, ja koko toimintaa ohjaa nyt ymp\u00e4rist\u00f6n huomioiminen. Tasokkaan hotellin hinnatkaan eiv\u00e4t ole pilviss\u00e4, noin 60 euroa vuorokausi, ja siihen hintaan kuuluu my\u00f6s kylpyl\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

………………………………………….<\/p>\n

Slovenia faktat<\/b><\/p>\n