{"id":158,"date":"2017-09-20T11:40:34","date_gmt":"2017-09-20T09:40:34","guid":{"rendered":"http:\/\/35.156.251.224\/?p=158"},"modified":"2018-01-08T17:37:23","modified_gmt":"2018-01-08T15:37:23","slug":"paasiaissaaret","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/paasiaissaaret\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaret"},"content":{"rendered":"
\n
\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren kivimiehet lumoavat<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren mystiset kivimiehet seisovat rannoillaan, niin kuin ne ovat tehneet jo puoli vuosituhatta. Yksi asia on kuitenkin muuttunut: Chilen l\u00e4sn\u00e4oloa ei t\u00e4ll\u00e4 turistisaarella en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4.<\/b><\/p>\n

Teksti ja kuvat Reijo H\u00e4rk\u00f6nen<\/i><\/p>\n

Kun Thor Heyerdahl tuli saarelle 1955, ei kivimiesten patsaita eli moaita ollut yht\u00e4\u00e4n pystyss\u00e4. Pitkin saaren rantoja patsaita l\u00f6ytyi l\u00e4hes 900, osa yli kymmenmetrisi\u00e4, toiset pienempi\u00e4. Nyt patsaat ovat j\u00e4lleen pystyss\u00e4 ja ne ovat P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren matkailun t\u00e4rkein tekij\u00e4.<\/p>\n

Miksi aikoinaan n\u00e4m\u00e4 tuffikivest\u00e4 eli tulivuoren purkauksesta syntyneest\u00e4 materiaalista tehdyt patsaat veistettiin? Selitykset vaihtelevat, mutta yleisin on ”pitk\u00e4korvat” ja ”lyhytkorvat”. Pitk\u00e4korvat oli tuolloin saaren hallitseva heimo, ja se pani lyhytkorvat ty\u00f6h\u00f6n eli orjiksi veist\u00e4m\u00e4\u00e4n patsaita muinaisista hallitsijoista. Sitten alkoi kapina, kapinalliset tapettiin ja samalla patsaiden veist\u00e4minen loppui.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\"\"

Saaren v\u00e4rit muistuttavat muinaisista tulivuorista.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

 <\/p>\n

Saaren rauha j\u00e4rkkyi<\/b><\/p>\n

Vajaan parinsadan neli\u00f6kilometrin laajuisella saarella on asukkaita 4\u00a0000 ja se on kuulunut Chilelle vuodesta 1888. Kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyynelt\u00e4 ja sopuisalta, mutta rauhallinen ulkokuori saattaa pett\u00e4\u00e4. Viimeksi joulukuussa paikalliset asukkaat osoittivat mielt\u00e4\u00e4n Chilen hallintoa, muuttajia, maanomistuskysymyksi\u00e4 ja liiallista matkailua vastaan. Poliisi ampui kumiluoteja, ja parikymment\u00e4 saarelaista loukkaantui.<\/p>\n

– T\u00e4m\u00e4 saari on meille Rapa Nui. Chile haluaa muutoksia ja uudistuksia. Me haluamme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 perinteemme, sanoo muuan saarelainen. Loukkaavaa on ollut mm. se, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n turisteille myyd\u00e4\u00e4n piscoa eli suosittua viinaa pullossa, joka on tehty kivipatsaan muotoon. Suomalaisen matkailijan varastamasta moain korvasta nousi pari vuotta sitten kansainv\u00e4linen skandaali. Asukkaille moait ja niiden veistospaikka tulivuoren kraatterin kupeessa ovat pyhi\u00e4.<\/p>\n

Meill\u00e4 tunnettavan nimens\u00e4 P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari sai vuonna 1722, kun ensimm\u00e4inen eurooppalainen pist\u00e4ytyi saarella. Hollantilainen amiraali Jacob Roggeveen sattui paikalle nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Rapa Nuille on matkaa Chilen mantereelta 3\u00a0700 kilometri\u00e4 eli sen kauemmas milt\u00e4\u00e4n mantereelta ei voi matkustaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\"\"

Hanga Roa on saaren keskuskyl\u00e4. Asukkaita saarella on alle 4 000.<\/p><\/div>\n

Polynesialainen ulkoilmamuseo<\/b><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari on helppo kiert\u00e4\u00e4 autolla yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja autolla p\u00e4\u00e4see helposti my\u00f6s tulivuoren kraatterin reunalle. Aikoinaan mets\u00e4t kaadettiin, ja ymp\u00e4rist\u00f6tuho oli yksi syy saaren autioitumiseen l\u00e4hes kokonaan.<\/p>\n

Matkailun ohella saarelaiset el\u00e4v\u00e4t nyt maataloudesta. Jokainen matkailija voi todeta, ett\u00e4 Rapa Nui on kuin ulkoilmamuseo, joka esittelee l\u00e4hes kadonnutta kulttuuria. Aikoinaan asukkaat saapuivat Polynesiasta, ja polynesialaiset perinteet n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi tansseissa, joita esitet\u00e4\u00e4n ahkerasti turistihotelleissa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari on useimmiten suomalaisten kohteena osana maailmanymp\u00e4rimatkaa. Saarelle voi lent\u00e4\u00e4 Santiagosta, Limasta tai Tahitilta. Lentoja tosin on vain muutama viikossa.<\/p>\n

Juttu julkaistu aiemmin: Matkalehti ja Panorama<\/span><\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren kivimiehet lumoavat P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren mystiset kivimiehet seisovat rannoillaan, niin kuin ne ovat tehneet jo puoli vuosituhatta. Yksi asia on kuitenkin muuttunut: Chilen l\u00e4sn\u00e4oloa ei t\u00e4ll\u00e4 turistisaarella en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Teksti ja kuvat Reijo H\u00e4rk\u00f6nen Kun Thor Heyerdahl tuli saarelle 1955, ei kivimiesten patsaita eli moaita ollut yht\u00e4\u00e4n pystyss\u00e4. Pitkin saaren rantoja patsaita l\u00f6ytyi l\u00e4hes 900,<\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":159,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[71],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/paasiaissaari_2_650x.jpg?fit=640%2C392&ssl=1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":957,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions\/957"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.matkailutoimittajienkilta.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}