Kreikan talouden pelastusrengas, kasvava turismi, uhkaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Voiko maa vastaanottaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 32 miljoonaa matkailijaa, kolme kertaa oman asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4? Viime vuoden maailman saarikohteiden ykk\u00f6nen, pieni Santorini on jo joutunut rajoittamaan sinne rantautuvien j\u00e4ttiristeilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/b><\/span><\/h3>\nKreikan <\/i>suosio jatkaa vakaata kasvuaan vuosi vuodelta. Viranomaisten huoli muutamaan kes\u00e4kuukauteen keskittyv\u00e4n matkailun tuomista haitoista ei ole aiheeton. Maata vaivaa t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 muun muassa paha vesipula. Esimerkiksi Kykladien<\/i> saariryhm\u00e4\u00e4n kuuluva Sifnos<\/i> on jo ilmoittanut vedenk\u00e4yt\u00f6n rajoituksista: vesi loppuu siell\u00e4 min\u00e4 hetken\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 koska talvi oli v\u00e4h\u00e4sateinen eik\u00e4 kes\u00e4n poikkeuksellisista sateista ole nopeaa apua.<\/p>\n
Santorinille<\/i> saapuu p\u00e4ivitt\u00e4in 3-5 j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 risteilij\u00e4\u00e4, jotka ankkuroituvat saaren l\u00e4nsirannikolle. Sielt\u00e4 matkustajat tuodaan pikku veneill\u00e4 satamaan, mist\u00e4 loputon bussijono \u201dnostaa\u201d heid\u00e4t jyrkk\u00e4\u00e4 serpentiinitiet\u00e4 yl\u00f6s saaren kapeille teille. Kaikkien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jumalaisen kaunis Oian<\/i> kyl\u00e4. Sen kujilla liikkuu loputon k\u00e4vij\u00f6iden jono aamusta iltaan. Kahviloihin ja taveroihin jonotetaan ja hiki virtaa. Nyt risteilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on ollut pakko rajoittaa. Santorini on V\u00e4limerell\u00e4<\/i> liikkuvien risteilij\u00f6iden ehdoton k\u00e4yntikohde.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/matkailutoimittajienkilta.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/WP_20170913_19_25_02_Pro-300x169.jpg?resize=589%2C332\")
V\u00e4limerell\u00e4 risteilev\u00e4t j\u00e4ttilaivat poikkeavat paitsi Santorinilla my\u00f6s pohjoisempana sijaitsevalla Mykonoksella, jota pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kalliihkona kohteena. Sen uuteen satamaan voi kiinnitty\u00e4 suurikin risteilij\u00e4 ja samaan aikaan ankkuroitua edustalle useampikin.<\/p><\/div>\n
\u201dEmme voi vastaanottaa koko ajan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n matkailijoita\u201d, huokaa poliitikko ja ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Nikos Hrysogelos<\/b>. \u201dMiljoona turistia muutaman kes\u00e4kuukauden aikana on kerta kaikkiaan liikaa. Saarten infra ei kest\u00e4 n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja turismi k\u00e4\u00e4ntyy itse\u00e4\u00e4n vastaan, jos tuijotamme vain kasvavia k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u201d<\/p>\n
Santorini ei ole kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt sormi suussa ihmettelem\u00e4\u00e4n suosiotaan. Saari on kalliin kohteen maineessa, koska moni haluaa asua nimenomaan saaren l\u00e4ntisen kraateririnteen luksushotelleissa, joissa y\u00f6 saattaa maksaa useita satoja euroja. Loistomajoitusta on tarkoitus rakentaa lis\u00e4\u00e4, koska sille on selv\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. Toki edullisempaakin majoitusta l\u00f6ytyy saaren it\u00e4puolelta. Santorinilta ovat per\u00e4isin muuten Kreikan kauneimmat postikortit.<\/p>\n
<\/h2>\nSantorini on kehitt\u00e4nyt tehokkaan menetelm\u00e4n\u00a0<\/span>poistaa suola merivedest\u00e4, mutta sen teho ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4<\/span>.<\/h2>\nPormestari Nikos Zorzos<\/b> kertoo, ett\u00e4 Santorinille on rakennettu useita meriveden suolanpoistolaitoksia. Niist\u00e4 rakenteilla oleva on maan suurin, mutta jo viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 sen tehokaan ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 jos veden kulutus jatkaa kasvuaan t\u00e4t\u00e4 vauhtia.<\/p>\n
Kreikkalaiset ovat vihdoin \u201duskaltaneet\u201d nostaa arvonlis\u00e4veroa my\u00f6s kymmenill\u00e4 saarilla. Takavuosina jopa suosituimmat saaret, kuten Rodos <\/i>ja Kreeta<\/i> nauttivat alemmasta veroluokasta. Nyt ravintola- ja kahvilahinnoissa on alvia 24 %, ruokakaupoissa vero on 13. Hinnat eiv\u00e4t ole nousseet mielest\u00e4ni viime vuosina, joten Kreikka on edelleen edullinen matkakohde.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Alexis Tsipraksen<\/i> vasemmistohallitus ajoi l\u00e4pi uuden matkailijaveron, jonka pel\u00e4ttiin s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n matkailijoita. Hui hai, 1,50 euron lis\u00e4maksu per huone vuorokaudelta on niin pieni, ettei sill\u00e4 ole todettu olleen mit\u00e4\u00e4n vaikutusta k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4riin. 10,50 euron viikkovero perit\u00e4\u00e4n my\u00f6s pakettimatkalaisilta uloskirjautumisen yhteydess\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 ole voinut maksaa etuk\u00e4teen.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/matkailutoimittajienkilta.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/Mikonos-WP_20170913_18_59_54_Pro-300x159.jpg?resize=621%2C329\")
Mykonoksella matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat my\u00f6s koko ajan, ja pienill\u00e4, sokkeloisilla kujilla liikkuminen on risteilij\u00e4vieraiden rantauduttua l\u00e4hes mahdotonta. Kaupungin kultakauppiaat sen sijaan hykertelev\u00e4t k\u00e4si\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n
Kreikan matkailutulot ovat pelastaneet maan talouden. Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisist\u00e4 matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet 500 prosenttia eik\u00e4 loppua n\u00e4y! Vuonna 2017 matkailutulojen osuus bruttokansantuotteesta oli 10,3 prosenttia, ja euroissa 17,3 miljardia, vaikka turistit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4 paljon rahaa kuin aiempina vuosina.<\/p>\n
Kreikan p\u00e4\u00e4kaupunki Ateena<\/i> saa osansa huimista matkailijam\u00e4\u00e4rist\u00e4. Sen kaduilla voi p\u00e4ivitt\u00e4in n\u00e4hd\u00e4 sateenvarjojen ja kameroiden kanssa liikkuvia japanilaisia ja luksuskauppoihin rynnivi\u00e4, merkkitavaraa ostavia kiinalaisia. My\u00f6s kaupungin huikeat museot saavat osansa k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4, varsinkin uudehko Akropolis<\/i>-museo, johon kannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Teksti ja kuvat Eero Nokela Kreikan talouden pelastusrengas, kasvava turismi, uhkaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Voiko maa vastaanottaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 32 miljoonaa matkailijaa, kolme kertaa oman asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4? Viime vuoden maailman saarikohteiden ykk\u00f6nen, pieni Santorini on jo joutunut rajoittamaan sinne rantautuvien j\u00e4ttiristeilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kreikan suosio jatkaa vakaata kasvuaan vuosi vuodelta. Viranomaisten huoli muutamaan kes\u00e4kuukauteen keskittyv\u00e4n matkailun<\/p>\n
V\u00e4limerell\u00e4 risteilev\u00e4t j\u00e4ttilaivat poikkeavat paitsi Santorinilla my\u00f6s pohjoisempana sijaitsevalla Mykonoksella, jota pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kalliihkona kohteena. Sen uuteen satamaan voi kiinnitty\u00e4 suurikin risteilij\u00e4 ja samaan aikaan ankkuroitua edustalle useampikin.<\/p><\/div>\n
\u201dEmme voi vastaanottaa koko ajan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n matkailijoita\u201d, huokaa poliitikko ja ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Nikos Hrysogelos<\/b>. \u201dMiljoona turistia muutaman kes\u00e4kuukauden aikana on kerta kaikkiaan liikaa. Saarten infra ei kest\u00e4 n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja turismi k\u00e4\u00e4ntyy itse\u00e4\u00e4n vastaan, jos tuijotamme vain kasvavia k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u201d<\/p>\n
Santorini ei ole kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt sormi suussa ihmettelem\u00e4\u00e4n suosiotaan. Saari on kalliin kohteen maineessa, koska moni haluaa asua nimenomaan saaren l\u00e4ntisen kraateririnteen luksushotelleissa, joissa y\u00f6 saattaa maksaa useita satoja euroja. Loistomajoitusta on tarkoitus rakentaa lis\u00e4\u00e4, koska sille on selv\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. Toki edullisempaakin majoitusta l\u00f6ytyy saaren it\u00e4puolelta. Santorinilta ovat per\u00e4isin muuten Kreikan kauneimmat postikortit.<\/p>\n
<\/h2>\nSantorini on kehitt\u00e4nyt tehokkaan menetelm\u00e4n\u00a0<\/span>poistaa suola merivedest\u00e4, mutta sen teho ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4<\/span>.<\/h2>\nPormestari Nikos Zorzos<\/b> kertoo, ett\u00e4 Santorinille on rakennettu useita meriveden suolanpoistolaitoksia. Niist\u00e4 rakenteilla oleva on maan suurin, mutta jo viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 sen tehokaan ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 jos veden kulutus jatkaa kasvuaan t\u00e4t\u00e4 vauhtia.<\/p>\n
Kreikkalaiset ovat vihdoin \u201duskaltaneet\u201d nostaa arvonlis\u00e4veroa my\u00f6s kymmenill\u00e4 saarilla. Takavuosina jopa suosituimmat saaret, kuten Rodos <\/i>ja Kreeta<\/i> nauttivat alemmasta veroluokasta. Nyt ravintola- ja kahvilahinnoissa on alvia 24 %, ruokakaupoissa vero on 13. Hinnat eiv\u00e4t ole nousseet mielest\u00e4ni viime vuosina, joten Kreikka on edelleen edullinen matkakohde.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Alexis Tsipraksen<\/i> vasemmistohallitus ajoi l\u00e4pi uuden matkailijaveron, jonka pel\u00e4ttiin s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n matkailijoita. Hui hai, 1,50 euron lis\u00e4maksu per huone vuorokaudelta on niin pieni, ettei sill\u00e4 ole todettu olleen mit\u00e4\u00e4n vaikutusta k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4riin. 10,50 euron viikkovero perit\u00e4\u00e4n my\u00f6s pakettimatkalaisilta uloskirjautumisen yhteydess\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 ole voinut maksaa etuk\u00e4teen.<\/p>\nMykonoksella matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat my\u00f6s koko ajan, ja pienill\u00e4, sokkeloisilla kujilla liikkuminen on risteilij\u00e4vieraiden rantauduttua l\u00e4hes mahdotonta. Kaupungin kultakauppiaat sen sijaan hykertelev\u00e4t k\u00e4si\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n
Kreikan matkailutulot ovat pelastaneet maan talouden. Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisist\u00e4 matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet 500 prosenttia eik\u00e4 loppua n\u00e4y! Vuonna 2017 matkailutulojen osuus bruttokansantuotteesta oli 10,3 prosenttia, ja euroissa 17,3 miljardia, vaikka turistit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4 paljon rahaa kuin aiempina vuosina.<\/p>\n
Kreikan p\u00e4\u00e4kaupunki Ateena<\/i> saa osansa huimista matkailijam\u00e4\u00e4rist\u00e4. Sen kaduilla voi p\u00e4ivitt\u00e4in n\u00e4hd\u00e4 sateenvarjojen ja kameroiden kanssa liikkuvia japanilaisia ja luksuskauppoihin rynnivi\u00e4, merkkitavaraa ostavia kiinalaisia. My\u00f6s kaupungin huikeat museot saavat osansa k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4, varsinkin uudehko Akropolis<\/i>-museo, johon kannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Teksti ja kuvat Eero Nokela Kreikan talouden pelastusrengas, kasvava turismi, uhkaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Voiko maa vastaanottaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 32 miljoonaa matkailijaa, kolme kertaa oman asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4? Viime vuoden maailman saarikohteiden ykk\u00f6nen, pieni Santorini on jo joutunut rajoittamaan sinne rantautuvien j\u00e4ttiristeilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kreikan suosio jatkaa vakaata kasvuaan vuosi vuodelta. Viranomaisten huoli muutamaan kes\u00e4kuukauteen keskittyv\u00e4n matkailun<\/p>\n
Pormestari Nikos Zorzos<\/b> kertoo, ett\u00e4 Santorinille on rakennettu useita meriveden suolanpoistolaitoksia. Niist\u00e4 rakenteilla oleva on maan suurin, mutta jo viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 sen tehokaan ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 jos veden kulutus jatkaa kasvuaan t\u00e4t\u00e4 vauhtia.<\/p>\n
Kreikkalaiset ovat vihdoin \u201duskaltaneet\u201d nostaa arvonlis\u00e4veroa my\u00f6s kymmenill\u00e4 saarilla. Takavuosina jopa suosituimmat saaret, kuten Rodos <\/i>ja Kreeta<\/i> nauttivat alemmasta veroluokasta. Nyt ravintola- ja kahvilahinnoissa on alvia 24 %, ruokakaupoissa vero on 13. Hinnat eiv\u00e4t ole nousseet mielest\u00e4ni viime vuosina, joten Kreikka on edelleen edullinen matkakohde.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Alexis Tsipraksen<\/i> vasemmistohallitus ajoi l\u00e4pi uuden matkailijaveron, jonka pel\u00e4ttiin s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n matkailijoita. Hui hai, 1,50 euron lis\u00e4maksu per huone vuorokaudelta on niin pieni, ettei sill\u00e4 ole todettu olleen mit\u00e4\u00e4n vaikutusta k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4riin. 10,50 euron viikkovero perit\u00e4\u00e4n my\u00f6s pakettimatkalaisilta uloskirjautumisen yhteydess\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 ole voinut maksaa etuk\u00e4teen.<\/p>\n Mykonoksella matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat my\u00f6s koko ajan, ja pienill\u00e4, sokkeloisilla kujilla liikkuminen on risteilij\u00e4vieraiden rantauduttua l\u00e4hes mahdotonta. Kaupungin kultakauppiaat sen sijaan hykertelev\u00e4t k\u00e4si\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n Kreikan matkailutulot ovat pelastaneet maan talouden. Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisist\u00e4 matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet 500 prosenttia eik\u00e4 loppua n\u00e4y! Vuonna 2017 matkailutulojen osuus bruttokansantuotteesta oli 10,3 prosenttia, ja euroissa 17,3 miljardia, vaikka turistit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4 paljon rahaa kuin aiempina vuosina.<\/p>\n Kreikan p\u00e4\u00e4kaupunki Ateena<\/i> saa osansa huimista matkailijam\u00e4\u00e4rist\u00e4. Sen kaduilla voi p\u00e4ivitt\u00e4in n\u00e4hd\u00e4 sateenvarjojen ja kameroiden kanssa liikkuvia japanilaisia ja luksuskauppoihin rynnivi\u00e4, merkkitavaraa ostavia kiinalaisia. My\u00f6s kaupungin huikeat museot saavat osansa k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4, varsinkin uudehko Akropolis<\/i>-museo, johon kannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teksti ja kuvat Eero Nokela Kreikan talouden pelastusrengas, kasvava turismi, uhkaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Voiko maa vastaanottaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 32 miljoonaa matkailijaa, kolme kertaa oman asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4? Viime vuoden maailman saarikohteiden ykk\u00f6nen, pieni Santorini on jo joutunut rajoittamaan sinne rantautuvien j\u00e4ttiristeilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kreikan suosio jatkaa vakaata kasvuaan vuosi vuodelta. Viranomaisten huoli muutamaan kes\u00e4kuukauteen keskittyv\u00e4n matkailun<\/p>\n