torstai, syyskuu 20

Pääsiäissaaret

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Pääsiäissaaren kivimiehet lumoavat

Pääsiäissaaren mystiset kivimiehet seisovat rannoillaan, niin kuin ne ovat tehneet jo puoli vuosituhatta. Yksi asia on kuitenkin muuttunut: Chilen läsnäoloa ei tällä turistisaarella enää nähdä itsestäänselvyytenä.

Teksti ja kuvat Reijo Härkönen

Kun Thor Heyerdahl tuli saarelle 1955, ei kivimiesten patsaita eli moaita ollut yhtään pystyssä. Pitkin saaren rantoja patsaita löytyi lähes 900, osa yli kymmenmetrisiä, toiset pienempiä. Nyt patsaat ovat jälleen pystyssä ja ne ovat Pääsiäissaaren matkailun tärkein tekijä.

Miksi aikoinaan nämä tuffikivestä eli tulivuoren purkauksesta syntyneestä materiaalista tehdyt patsaat veistettiin? Selitykset vaihtelevat, mutta yleisin on ”pitkäkorvat” ja ”lyhytkorvat”. Pitkäkorvat oli tuolloin saaren hallitseva heimo, ja se pani lyhytkorvat työhön eli orjiksi veistämään patsaita muinaisista hallitsijoista. Sitten alkoi kapina, kapinalliset tapettiin ja samalla patsaiden veistäminen loppui.

Saaren värit muistuttavat muinaisista tulivuorista.

 

Saaren rauha järkkyi

Vajaan parinsadan neliökilometrin laajuisella saarella on asukkaita 4 000 ja se on kuulunut Chilelle vuodesta 1888. Kaikki näyttää tyyneltä ja sopuisalta, mutta rauhallinen ulkokuori saattaa pettää. Viimeksi joulukuussa paikalliset asukkaat osoittivat mieltään Chilen hallintoa, muuttajia, maanomistuskysymyksiä ja liiallista matkailua vastaan. Poliisi ampui kumiluoteja, ja parikymmentä saarelaista loukkaantui.

– Tämä saari on meille Rapa Nui. Chile haluaa muutoksia ja uudistuksia. Me haluamme säilyttää perinteemme, sanoo muuan saarelainen. Loukkaavaa on ollut mm. se, että nykyään turisteille myydään piscoa eli suosittua viinaa pullossa, joka on tehty kivipatsaan muotoon. Suomalaisen matkailijan varastamasta moain korvasta nousi pari vuotta sitten kansainvälinen skandaali. Asukkaille moait ja niiden veistospaikka tulivuoren kraatterin kupeessa ovat pyhiä.

Meillä tunnettavan nimensä Pääsiäissaari sai vuonna 1722, kun ensimmäinen eurooppalainen pistäytyi saarella. Hollantilainen amiraali Jacob Roggeveen sattui paikalle nimittäin pääsiäispäivänä. Rapa Nuille on matkaa Chilen mantereelta 3 700 kilometriä eli sen kauemmas miltään mantereelta ei voi matkustaa.

Hanga Roa on saaren keskuskylä. Asukkaita saarella on alle 4 000.

Polynesialainen ulkoilmamuseo

Pääsiäissaari on helppo kiertää autolla yhdessä päivässä, ja autolla pääsee helposti myös tulivuoren kraatterin reunalle. Aikoinaan metsät kaadettiin, ja ympäristötuho oli yksi syy saaren autioitumiseen lähes kokonaan.

Matkailun ohella saarelaiset elävät nyt maataloudesta. Jokainen matkailija voi todeta, että Rapa Nui on kuin ulkoilmamuseo, joka esittelee lähes kadonnutta kulttuuria. Aikoinaan asukkaat saapuivat Polynesiasta, ja polynesialaiset perinteet näkyvät esimerkiksi tansseissa, joita esitetään ahkerasti turistihotelleissa.

Pääsiäissaari on useimmiten suomalaisten kohteena osana maailmanympärimatkaa. Saarelle voi lentää Santiagosta, Limasta tai Tahitilta. Lentoja tosin on vain muutama viikossa.

Juttu julkaistu aiemmin: Matkalehti ja Panorama

Kommentit

Kommentit

Share.

Leave A Reply