maanantai, joulukuu 16

Näin Suomea markkinoitiin sata vuotta sitten

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kiltalaisille tarjoiltiin todellista herkkua Kansallismuseossa. Come to Finland -matkailujulistenäyttely on mainio läpileikkaus Suomen tunnetuksi tekemisestä ulkomailla sekä kotimaassa aina 1800-luvun loppuvuosilta lähes nykypäivään.

Julisteiden takaa löytyy uskomattomia tekijänimiä. Axel Gallenin (myöhemmin Gallen-KallelaImatrankoskea esittelevä juliste valonheittäjineen vuodelta 1893 olisi vielä käypä nykypäivinäkin. Samoin Hugo SimberginAhvenanmaata kylpyläkohteena esittelevä juliste vuodelta 1902 kelpaisi tänäänkin.
Uudempia tekijänimiä on vaikka kuinka paljon; Aleksi Tuhka, Ilmari Sysimetsä, Martti Mykkänenja heidän lisäkseen suuri joukko muita erinomaisia taiteilijoita. Henkilökohtaisesti oli yllättävää törmätä valokuvaaja Atte Matilaisen kuvan perusteella tehtyyn julisteeseen. Aten kanssa olen tehnyt monia erinomaisia juttukeikkoja mitä erilaisimmista aiheista.Näyttelyssä on myös koko joukko julisteita, joiden tekijä on tuntematon. Magnus Londen, näyttelyn kokoaja, on yrittänyt löytää näitä tuntemattomia tekijöitä. Joitakin hän on saanut selvitetyksi, mutta osa on edelleenkin selvittämättä.Magnus Londen on ollut näyttelyn sielu. Mies on hurahtanut matkailujulisteisiin,  kerännyt noin 80 julisteen kokoelman ja perustanut oman yhtiön Come to Finland Publishing Ab Oy:n etsimään vielä kadoksissa olevia julisteita ja julkaisemaan kuvateoksia julisteista.  Hänen käyntikortissaan on ammattina julisteiden metsästäjä. Näyttelyn oppaana hän oli suorastaan suvereeni.

Harry Hudson Rodmellin piirtämä Finland Line -juliste on vuodelta 1920. Silloin Suomeen matkattiin Ison-Britannian Hullista useamman sataman kautta

Tämä Jorma Suhosen vuonna 1939 piirtämä samppanjajuliste on yksi näyttelyn koonneen Magnus Londenin suosikeista.

Lappi, Hanko ja Helsinki

Julisteet ovat esitelleet Suomea eksoottisena kohteena. aina 1900-luvun alusta saakka. Laivayhtiöt ovat näyttävästi esillä, samoin Aero eli nykyinen Finnair.
VR:n julistetarjonta on ollut myös laajaa: rengasmatkoja, perhelomia, kalamatkoja.
Eri varustamoiden laivamatkoja mainostettiin niin Tallinnaan,  Ruotsiin, Saksaan, Englantiin ja jopa Amerikkoihin saakka. Ja tietysti myös näistä maista Suomeen. Magnus Londen löysi vanhoja Suomen Höyrylaivan julisteita Tallinkin varastosta Tallinnassa.Suomesta nykyisinkin tunnetut matkailukohteet ovat olleet esillä vuosikymmeniä. Helsinki, Lapineri kohteet, Imatra, Turku, Tampere, Lappeenranta, Hanko, Kuopio. Hiihtäminen, sisävesilaivat ja kalastus sekä kylpylät olivat  julisteissa näyttävästi esillä – nyt siis myös Kansallismuseossa.

Jorma Suhosen piirtämä Aero-juliste on vuodelta 1939. Silloin elettiin DC-3:n aikaa, Aerosta tuli myöhemmin Finnair.

Julistemetsästäjä Magnus Londenin kokoamassa näyttelyssä on useita harvinaisuuksia. Kansallispukuinen Suomi-neito on Olavi Vepsäläisen käsialaa vuodelta 1948.

Julisteiden grand old man

Killan vierailun tähti oli professori Erik BruunSuomenlinnassa asuva, 7. huhtikuuta  91 vuotta täyttävä taiteilija työskentelee vieläkin.
Kansallismuseossa Bruun kertoi työtavoistaan ja töistään.Kuudenkymmenen työvuoden aikana häneltä ovat syntynyt mm. legendaariset Jaffa-virvoitusjuomajulisteet ja suuri määrä erilaisia matkailujulisteita. Markka-ajan tuhannen markan setelikin on hänen suunnittelemansa. Saimaan norppakin saa olla hänelle kiitollinen. Bruunin norppajuliste herätti ihmiset  ja sai aikaan sen, että sukupuuttoon kuolemassa ollut norppa voi nyt varsin hyvin. Hänen töistään osa päätyi myös Finnairin käyttöön. Bruunin julisteet ovat voittaneet monia palkintoja. Londenin kirjan esittelyn mukaan Bruunin työt ovat merkittävä osa Suomen kulttuuriperintöä.Teksti Markku Marttinen Kuvat Eero NokelaKansallismuseon Come to Finland -näyttely on avoinna 28.5.2017 saakka.

Kesäolympialaiset oli määrä pitää Helsingissä vuonna 1940, mutta sota muutti suunnitelmat. Ilmari Sysimetsän vuonna 1939 piirtämä Paavo Nurmi -aiheinen olympiajuliste päivitettiin ja julkaistiin uudelleen vuonna 1952, jolloin Suomi vihdoin sai pitää kesäkisat.

Professori, taiteilja Erik Bruun ei aio ikinä jäädä eläkkeelle. Koko ajan hänellä on työn alla ”jotain”. Hän täyttää huhtikuun 7. päivänä 91 vuotta. ”Minulle sanottiin joskus, että valokuvassa pitää aina hymyillä”, virkeä julistetaiteen Grand Old Man vitsaili.

 

 

Kommentit

Kommentit

Share.

Leave A Reply