Ajankohtaista

Silja Line 60 vuotta

Makumatka Suomenlahdella


Silja Line on kehitellyt juhlavuodelle useita myytäviä tuotteita yhteistyökumppaneidensa kanssa. Helsinki Distilling Company on luonut Navy Strength -ginin. Siinä on prosentteja jopa 57 ja mausteena perinteisen katajanmarjan lisäksi kotimaista puolukkaa sekä sitruunankuorta, pomeranssia, fenkolia, korianteria ja ruusun lehtiä. 

Laivaston vahvuus -termi juontaa juurensa ajoilta, jolloin merimiehet tarkistivat tarjottavan ginin riittävän vahvuuden. Vähintään 57 prosenttia vaaditaan, jotta gini sytyttäisi ruudin palamaan.

Marimekko on suunnitellut erikoisvärityksellä tuotteita, jotka ovat esillä ravintoloissa ja ylemmissä hyttiluokissa ja tietysti myynnissä. Iittalalainen suklaatehdas Kultasuklaa on tehnyt uusia makuyhdistelmiä Siljalle juhlavuoden kunniaksi.

Juhlavuoden aikana Siljan laivoilla tarjoillaan juhlamenu, joka on koottu vuosikymmenten ravintolasuosikeista.
Luvassa on nimiporoa, Oskarin leikettä, Kuha Walewskaa ja Tarte Tatinia. Menu on sekä Turun että Helsingin linjoilla tarjolla Tavolata-ravintolassa. Kesän ajan Habby Lobster -ravintolassa on tarjolla saariston parhaat kesän maut.


Maukas juhlamenu kruunaa syntypäivät

Toukokuun räntäsää jäi mielestä kun Silja kutsui lounaalle tutustumaan gastronomian helmiin.
Helsingin laivoilla Bon Vivant -ravintoloissa on jo muutaman vuoden ajan ollut kolmesti vuodessa vaihtuva Menu Nordic. Ruotsalainen keittiömestari Tommy Myllymäki on suunnitellut tämän uusimman, joka on tarjolla 17.5 - 5.9.

Menun aloittava kylmä tomaattikeitto oli makuhermoja herättävä. Juuri kun oli tunnistavinaan tietyn raaka-aineen, korvasikin sen jo toinen. Hieno tasapaino ja pyöreys. Vasikantartar sai pehmeyttä rakuunakastikkeesta, ja herneet ja retiisit veivät kesäiselle pellonreunalle. 

Täydellinen kuhapala lepäämässä ruskistetun voin maustamalla sabayonkastikkeella sai syöjän sulkemaan silmänsä. Ja hiljentymään kunnioituksesta keittiötä kohtaan. 

Härän ulkofilee sipulien, sienten ja sitruunatimjamin kera vei muistot lapsuuden ruskeakastikkeeseen. Siihen makuelämykseen, jota ei enää yleensä saa kiinni. Raparperijää ja kompotti mascarponejäätelön ja sitruunaverbenan kera oli täydellinen lopetus. Ja juuri reippain lusikoittain kauhottuna, niin kuin taiteilija Myllymäki suositteli. 

Kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa ja sai ruokailijan tyyneksi, raukeaksi ja hymyileväksi. 

Viinit täydentävät juhlamenun

Suloisessa liitossa elämystä luomassa olivat myös tarkkaan valikoidut viinit. Punaviini oli harvinaisempaa Magnum-Bordeaux'ta. Itselleni kirjasin ostoslistaan kahden ensimmäisen ruokalajin viinit: Le Blanc de la Marée, Domainen de la Garrelière, Loire sekä Rosé de Carsin Suomi-100, Chateau Carsin, Bordeaux. 

Ja vinkkinä kaikille trenditietoisille: Rosé is the new black! Eli ammattilaisen termein melkein suomeksi: "Rosé-viinistä on tulossa The Juttu!"

Menun hinta viineineen on 118 euroa (kanta-asiakaskortilla 109 euroa). Lounaan jälkeen täytyy myöntää, että siinä on hyvä hinta-laatu-suhde. Kiireettömänä illallisena, kun juhlavaatteet on puettu päälle ja puhelimet jätetty hyttiin - voi olla, että laivamatkasta kehkeytyy unohtumaton kokemus.

Teksti: Kristina Ahlström, kuvat Adrián Soto.

Upea maku: paistettua kuhaa, voilla mastettua sabayonkastiketta, hapankaalia ja inkivääriä.

Kapteeni Tobias Magnunsson on olut laivan ruorissa vuodesta 2004.

Silja Symphony on seilannut Itämerellä 26 vuotta.

Finnairin osavuosikatsaus "Kasvu alkaa nyt!"

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramolla oli hyviä uutisia kerrottavanaan kun hän esitteli tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen: jo kymmenes peräkkäinen tulosparannus vertailukaudesta. "Kasvu alkaa nyt, Q2 ja Q3 ovat selvästi plussalla", hän lupasi.
Finnairin parantuneeseen osavuositulokseen on useita syitä. Liikevaihto kasvoi 4,1% 554,4 miljoonaan - vetureina kotimaa, Kiina ja Korea. Samalla prosentilla kasvoi matkustajamäärä - yhtiö lensi täydemmillä koneilla. Kaikkiaan Finnair lennätti tammi-maaliskuussa runsaat 2,6 miljoonaa matkustajaa. Lappi veti matkustajia: lisäystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan 40 000. Ensi talvikaudella tuoleja Lappiin on tarjolla 430 000 lisää. Myös matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi: nyt jokaiselta matkustajalta saadaan lipun hinnan lisäksi 13 euroa muista palveluista, kuten ruumaan menevästä laukusta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli enää yhdeksän miljoonaa miinuksella. Luku olisi pienempi ilman maaliskuisia Finnairista riippumattomia lakkoja.

Uusia A350-laajarunkokoneita Finnairilla on tällä hetkellä käytössään jo kahdeksan ja lisää on tulossa kolme vielä tänä vuonna, kaksi jo ennen juhannusta. Näiden koneiden polttoaineenkulutus on peräti 25% pienempi kuin käytöstä poistettuja nelimoottoristen A340-koneiden. A350-koneiden täsmällisyyttä Pekka Vauramo kehui, vaikka aluksi ilmenikin joitain teknisiä ongelmia. "Kankeaksi tehty koulutus" on taaksejäänyttä aikaa, sillä Finnairilla on käytössään nyt oma A350-simulaattori ohjaajien kouluttamiseksi. Myös kohta käyttöönotettava kapearunkosimulaattori tehostaa lentäjien koulutusta. A321-koneita yhtiö on saanut ja saa lisää Euroopan kasvaneeseen liikenteeseen.

Lentoateriat takaisin Finnair Kitchenille

Finnair on irtisanonut sopimuksensa Lufthansan tytäryhtiön LSG:n kanssa lentoaterioiden toimittamisesta. Tässä kohtaa ei voi muuta kuin onnitella yhtiötä hyvästä päätöksestä! Sky Bistro oli surkuhupaisa yritys muonittaa matkustajia varsinkin lyhyillä reiteillä. Menú lupasi paljon, mutta jo nopea vilkaisu listaan sai matkustajan valitsemaan ilmaisen mustikkamehun. Toki äskeisellä lennollani Helsingistä Riikaan huomasin, että tarjolla oli neljän euron hintainen kaurapuuroannos. Päätin kokeilla. Sain eteeni kokismukillisen kaurahiutaleita, joiden päälle oli kaadettu kuumaa vettä. Sekoitus, ja eikun lusikoimaan. Oli se "aamiainen" parempi kuin ei mitään!

Kesällä Finnair lentää Aasian 87 kertaa viikossa: lisävuoroja on tarjolla Tokioon ja Hongkongiin.
Euroopan suosikkikohteisiin tulee lisäkapasiteettia, San Francisco ja Reykjavik ovat reittiuutuuksia. Takapakkia otetaan Miamin-reitillä: lennot pannaan kesätauolle, mistä Floridan suomalaiset ja monet muutkin ovat ottaneet herneen nenään. Äskettäin SAS ilmoittikin aloittavansa lennot Miamiin Tukholman ja Kööpenhaminan kautta.

Varaustilanne on tällä hetkellä niin hyvä, että yhtiön piti ottaa takaisin liikenteeseen jo poistettu yksi ATR-potkurikone, myös 100-paikkaiset Embraer-koneet jatkavat laivaston osana. Kysymykseen, koska seuraavasta kapearunkokonehankinnasta päätetään, Vauramo lupasi vastata loppukesästä.

Napit vastakkain kuluttaja-asiamiehen kanssa

Kevään aikana on uutisoitu Finnairin joutuneen napit vastakkain kuluttajaviranomaisen kanssa lentojen peruutuksista aiheutuneiden kulujen korvaamisesta matkustajille. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon mukaan meillä noudatetaan nyt todistettavasti tiukinta tulkintaa siitä, miten direktiiviä EU261 sovelletaan silloin kun lennon peruutus johtuu koneen valmistusvirheestä eli teknisestä viasta. "Ei voida hyväksyä sitä, että vain Suomi on tässä silmätikkuna", hän huomauttaa. Toisaalta, EU-tasolla Helsingin lentoasema pärjää erinomaisesti peruutustilastoissa, ja Finnair on pystynyt sopimaan osan korvauksista, vaikka käsiteltävänä on vielä runsaasti valituksia.

Helsingin lentoasemaa laajennetaan vauhdilla, kaukoliikenteen jatkoterminaaliosa valmistuu aikataulussa, mutta Schengen-alueen tilat käyvät ruuhka-aikoina riittämättömiksi. Toimitusjohtaja Vauramo sanoo olevansa jatkuvassa vuoropuhelussa lentoasemaisäntä Finavian kanssa siitä, miten porttialueiden kuppilat suoranaisesti vaikeuttavat matkustajien liikkumista ja koneeseen siirtymistä. Todellakin, siinä T2:n kulmassa ei oikein tiedä mistä alkaa kuppila ja missä on portti, mistä välistä koneeseen mennään tai koneesta poistutaan tiheäksi sijoitettujen pöytien ja tuolien lomasta. "Finavia kuuntelee meitä kyllä herkällä korvalla", hän lisää.

Lisää reittejä Kiinaan?

Kiina on nyt yksi tärkeimmistä kohteista, joihin Finnairilla on kasvuhaluja. Kiinalaismatkustajien määrä kasvaa kohisten, heitä näkee niin Lapin-reiteillä kuin Euroopan-lennoillakin. Ilahduttavaa on ollut Lapin suosion suorastaan räjähdysmäinen kasvu, mistä Visit Finlandin matkailujohtaja Paavo Virkkunen kertoi Killan vierailulla helmikuussa.

"Kiinaan on mahdollisuus lisätä lentoja, puutetta luvista ei ole", Vauramo summaa. Äskettäin Suomessa allekirjoitettiin suoran lentoyhteyden mahdollistava sopimus Kiinan ja Rovaniemen välisistä lennoista. Aikooko Finnair aloittaa lennot tuolla reitillä piankin? "Vielä ei ole päätöstä mahdollisesta reittiavauksesta, asiaa tutkintaan", Vauramo vastaa arvoituksellisesti, mutta ilmeestä voi päätellä, että mietintämyssy on päässä.

Finnair palkkaa koko ajan lisää henkilökuntaa voimakkaasti kasvavan liikenteen tarpeisiin niin ohjaamoon, matkustamoon kuin asiakaspalveluunkin.

Teksti ja kuvat Eero Nokela

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo esitteli Q1-osavuosikatsauksen ennen vappua. Koko ajan paremmalta näyttää, niin jo toteutuneiden numeroiden kuin tulevienkin neljännesten osalta, hän summasi.

A350-laivasto vetää nyt Finnairia kiihtyvään nousukiitoon. Matkustajamäärät voisivat olla komeammat Pohjois-Atlantin reitillä, missä kilpailu on armottoman kovaa. "Kaikki perinteiset yhtiöt kärsivät halpalentoyhtiöiden mukaan tulosta, niin mekin", toimitusjohtaja Pekka Vauramo kertoi. Miamin-reitti pannnaan kesätauolle, mikä tieto on raivostuttanut reittiä käyttävät Floridassa asuvat suomalaiset. Tämä kuva on otettu A350-koneen ensimmäiseltä lennolta business-luokassa Helsingistä Amsterdamiin lokakuussa 2015.

Nopeasti ja tyylillä Tallinnaan
Viking Line toi reitille Fasterin

Viking Linen satsaus yhä kiihtyvään Tallinnan-liikenteeseen on tunnissa ja kolmessa vartissa matkan taittava katamaraani, joka seilaa Suomenlahden yli parhaaseen kesälomakauteen kolmesti edestakaisin. Jos lähtee aamukahdeksalta Helsingistä, Tallinnassa oloaikaa jää peräti 10,5 tuntia!
Viking FSTR -katamaraani ei ole kauneudella pilattu, mutta sisältä se on avara ja tilava. Matkustajaistuimia on kahdella kannella 836 matkustajalle ja sen lisäksi tuoleja baarissa ja ravintolassa. Yhtiö vakuuttaakin, että vaikka laiva olisi myyty täyteen, kaikille löytyy istumapaikka.

Jättiläishaukea muistuttava Viking FSTR -alus taittaa Suomenlahden tunnissa ja kolmessa vartissa. Se purkaa ja lastaa autot perästä ja matkustajat toisen kerroksen "aukosta".

Helsinki-Tallinna-reitin linjapäällikkö Jaakko Ahti (vas.), tiedotuspäällikkö Christa Grönlund, markkinointijohtaja Kai "Tico" Takolander ja Viking FSTR:n intendentti Juha Maunula.

Katamaraani on vuokrattu ruotsalaiselta HSC Express -yhtiöltä, jonka kotipaikka on Uppsala. Laivan omistaja Philip Axelson on ollut reitin käynnistymisestä alkaen mukana varmistamassa, että liikenne Suomenlahdella sujuu hyvin. Pääsiäisenä 91-metrisen "Fasterin" kelpoisuus tulevan kesäsesongin tarpeisiin tuli jo testatuksi, sillä viisi vuoroa oli myyty täyteen. Henkilöautoja autokannelle mahtuu 120. FSTR on rakennettu vuonna 1998, ja se saapui Suomen vesille Ruotsista mantereen ja Gotlannin väliseltä reitiltä.

Viking FSTR:n peräkannella sijaitseva Club Lounge on tilava ja viihtyisä, siellä voi työskennellä lentokonetuoleissa istuen. Täällä voi rauhassa pitää pieniä kokouksia sohvaryhmissä, ja syötävää on tarjolla joka lähdöllä. Kuva Eero Nokela

Aluksella on myymälä, joka tarjoaa perustuotteet, Café Fork & Knife -ravintola, Bar First ja 60-paikkainen Club Lounge, jossa voi 25-30 euron lisämaksusta nauttia ruoka- ja juomatarjoilusta, aamukahdeksan lähdöllä tarjoillaan myös kuohuviiniä. Lounge sijaitsee laivan peräosassa, ja sieltä on hienot näköalat. Väljästi sijoitetuissa tuoliryhmissä tai lentokonetuoleissa voi nauttia matkasta rauhassa, ainoaksi miinukseksi katsoisin oman wc:n puuttumisen, mutta kaukana sekään ei toki ole.

Aamukahdeksan lähdössä voi nauttia Club Loungessa lämpimän aamiaisen kera kuohujuoman. Viking Clubin jäsenet maksavat tästä lisäpalvelusta 25 euroa ja kortittomat 30 euroa.

Viking FAST -katamaraanilla on tilaa enemmän kuin aluksesta ulkoapäin voisi päätellä. Viihtyisissä kahviloissa on tarjolla syötävää ja juotavaa, ja lisämaksusta voi varata paikan Club Loungesta, joka sijaitsee laivan peräosassa.

Keskikesällä 12 lähtöä päivässä

30 solmun matkanopeudella Fasteri ylittää Suomenlahden nopeusrajoituksia noudattaen alta kahden tunnin laiturista laituriin. Perinteisten potkurien sijaan alus liikkuu neljän "vesijetin" avulla. Kysyttäessä, miten tuuliherkkä tämä kaksirunkoinen kulkupeli on, linjapäällikkö Jaakko Ahti vakuuttaa, että jos tuulen nopeus on 21 m sekunnissa ja aallokon korkeus 4 metriä, liikkeelle lähdetään. Jos nuo lukemat ylittyvät, matkustajat ja autot siirretään reitin isoon laivaan, Viking XPRS:iin. Matkapäivänämme puhalsi lounaistuuli, joka keikutti alusta jonkin verran menomatkalla, mutta ei lainkaan paluussa.

Kapteenit Lauri Vesik ja Meelis Mäki ovat taittaneet Helsingin ja Tallinnan välisen merimatkan jo kymmenet kerrat. Viking FSTR liikennöi reittiä lokakuun 22:nteen saakka.

Australiassa vuonna 1998 rakennettu alus seilaa Ruotsin lipun alla.

Vuosi vuodelta matkustus Helsingin ja Tallinnan välillä lisääntyy, ja vaikka aluksia tulee koko ajan lisää ja kilpailu matkustajista kovenee, kaikki varustamot vakuuttavat, että lisätarjonta tuo myös lisäkysyntää, niin nytkin. Viking Linen satsaus nopeaan kesäliikenteeseen oli odotettua, nyt se tarjoaa lähtöjä pitkin päivää. Koska sen satama sijaitsee Katajanokalla, sieltä on helppo pujahtaa ulosmenoteille ja säästää näin aikaa. Keskikesällä heinäkuun alusta elokuun 6:nteen lähtöjä on peräti 12 kun Helsinki-Tukholma-linjan laivat ajavat lisäksi Tallinnaan. Viime heinäkuussa Helsingin ja Tallinnan välillä oli peräti 38 lähtöä päivässä. Kaikkiaan Tallinnan-liikenteessä matkusti viime vuonna lähes yhdeksän miljoonaa matkustajaa.

Teksti Eero Nokela Kuvat Adrián Soto ja Viking Line



Italialais-venäläistä risteily-yhteistyötä Itämerellä

Venäläinen vieraanvaraisuus ja italialainen charmi lyövät reippaasti kättä uusitulla m/v Princess Anastasialla, joka käynnisti Itämeren risteilykauden 2. huhtikuuta Pietarista.
Taustalla on italialaisen laivayhtiön Mobyn ja venäläisen St. Peter Linen vuoden 2016 lopulla käynnistynyt yhteistyö. Helsinkiin 5. huhtikuuta lipunut  Princess Anastasia on saanut kolme kuukautta kestäneissä kunnostustöissä värikkään, italialaisen ilmeen, herkullisen keittiömestari Oreste Romagnoion johdolla toimivan keittiön viineineen ja laivamyymälöihin muodikkaan valikoiman italialaisia tuotteita.  
    Moby tunnetaan tasokkaista risteilyistään, sillä yhtiön kolme lippulaivaa ovat saaneet Seal of Quality -tunnustuksen, ja viime vuonna se valittiin parhaaksi laivayhtiöksi Italia Travel Awards 2016 -äänestyksessä.
    "Haluamme tuoda Italian auringon Suomenlahdelle", Moby SPL -varustamon pääjohtaja Alessandro Onorato kiteytti.
    Helsingin Satama toivottaa risteilijät tervetulleiksi. Helsingin satamien kautta kulkee vuosittain niin  suuri ja kasvava määrä matkustajia, joten rajamuodollisuuksien joustavuus ja tehokkuus ovat Rajavartiolaitoksen varakomentaja Jani Järäisen mielestä keskeisiä sujuvalle liikenteelle.
    "Teemme parhaamme kehittääksemme terminaaleja ja palveluja. Terminaali 2 avattiin hiljattain Jätkäsaaressa, ja seuraavaksi uusimme vanhan Terminaali 1:n", kertoi Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki.
    Princess Anastasialla on 834 hyttiä, ja autokannelle mahtuu 580 autoa.
    "Pietarin-risteilyllä on 72 tunnin viisumivapaus, ja uutta on se, että matkustajat voivat nyt myös yöpyä laivalla torstain ja perjantain välisen yön", Moby SPL:n johtaja Sergei Kotonev kertoi.

Teksti Marja-Liisa Kinturi
Kuvat Adrián Soto

Pietarin, Helsingin, Tallinnan ja Tukholman välillä liikennöivästä uusitusta laivasta ja italialaisen laivayhtiön Mobyn sekä St. Peter Linen yhteistyöstä kertoivat Helsingissä (vas.) Suomen rannikkovartioston ja Rajavartiolaitoksen varakomentaja Jani Järäinen, Princess Anastasian kapteeni Fabio Foglia, Moby SPL -varustamon pääjohtaja Alessandro Onorato, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki sekä Moby SPL -yhtiön johtaja Sergei Kotenev.

Muumi-museosta Tampereen uusi matkailuvaltti

Tampereen kaupunki tarttui rohkeasti tilaisuuteen ja saa siksi kunnian avata Suomen ja maailman ensimmäisen Muumi-museon Tampereella 17. kesäkuuta 2017.
Tampereen taidemuseon hallussa olleet, Tove Janssonin sinne vuonna 1986 lahjoittamat toista tuhatta työtä siirtyvät Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Tampereelle avattavaan uuteen museoon.
    "Ne saavat näin arvoisensa paikan", totesi Fiskars Finland Oy:n  lisenssiliiketoiminnasta ja lisenssituotteiden kansainvälisestä markkinoinnista vastaava Nora Haatainen yhteistyön julkistamistilaisuudessa.
    "Kulttuurin tarjonta on matkailussa tekijä, jonka varaan voidaan rakentaa hyvin voimakkaasti", perusteli Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen 22 miljoonan euron investointia Muumi-museoon ja uudistuvaan Tampere-taloon.
    Museoon odotetaan tällä perusteella vähintään 100 000 vuosittaista kävijää. Avajaispäivä on 17.6.2017 ja koko kyseinen viikonloppu on pyhitetty Muumeille.
    "Odotamme avajaisviikonlopun aikana paikalle ainakin 10 000 ihmistä", Ikonen kertoi.
    Sophia Jansson, Tove Janssonin veljentytär, edustaa Muumi-hahmojen käyttöä ja taiteellista perintöä valvovaa Moomin Characters Ltd -yhtiötä. Hän muistutti, että Arabian, Iittalan ja Fiskarsin yhteistyöllä taiteilijoiden kanssa on  pitkät perinteet, jotka kiteytyvät hienosti Muumi-astioissa ja julkistetussa uudessa taidemukissa, jonka pohjana on Kaj Franckin muotoilema Teema-astiasto.  
    
Teksti Marja-Liisa Kinturi

Tampereen kaupunki uskoo pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan vahvasti kulttuuritarjontaan matkailun vetovoimatekijänä. Uusi Muumi-museo on siitä hyvä esimerkki.

Sophia Jansson muistutti, että Arabian, Iittalan ja Fiskarsin yhteistyöllä taiteilijoiden kanssa on pitkät perinteet. Muumilaakso-taidemuki on tarkka jäljennös Tove Janssonin alkuperäisestä taideteoksesta.

Kristina Cruises aloittaa risteilyt Kanadassa

Risteilymatkatoimisto Kristina Cruises vie ensimmäiset ryhmät Suomesta Kanadan Suurille järville syyskuussa.  Aikaisemmin Suomesta ei ole järjestetty risteilymatkoja Kanadaan. Uutta kohdetta on kypsytelty pitkään.
Ajatus Suurille järville suuntautuvista risteilyistä lähti kytemään, kun perheyritys Kristina Cruisesin myyntijohtaja Anu Markkanen kävi tutustumismatkalla Kanadassa muutama vuosi sitten.
 
"Ihastuin valtavasti maahan ja sen ihmisiin. Suomalaiselle Kanadassa on paljon tuttua ja omaa kotimaatamme muistuttavaa, mutta kaikki on vain paljon suurempaa. Maisemat ovat huikeita. Päätin, että alamme vielä jonain päivänä järjestää risteilyjä Kanadaan", Markkanen kertoo. 

Kanadan suurlähettiläs Andrée Noëlle Cooliganin mukaan Kristina Cruisesin ajoitus aloittaa Kanadan-risteilyt on oivallinen. 

"Meillä on myös meneillään juhlavuosi, kuten teilläkin. Kanadan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi maassamme on paljon tapahtumia ja juhlintaa. Kanadan maine matkailumaana ja hienona luontokohteena on saanut viime aikoina nostetta, kun esimerkiksi Lonely Planet nimesi maamme vuoden 2017 parhaaksi ja muodikkaimmaksi matkailumaaksi", Cooligan sanoo. 

Kristina Cruisesin toimitusjohtajan Mikko Partasen mukaan Kanadan järvialueeseen pääsee tutustumaan parhaiten nimenomaan laivalla. 

"Järvet ja rantamaisemat ovat vesiltä käsin jotain aivan muuta kuin vaikkapa ratin takaa katsottuna. Risteilemme pienehköllä noin 500 matkustajan laivalla, joka mahtuu kulkemaan myös jokia ja kanavia pitkin. Pääsemme näin tutustumaan kohteisiin, joihin ei pääse kuin tällaisilla aluksilla. Muutaman sadan matkustajan laiva mahdollistaa myös sen, että matkustajat saavat yksilöllistä palvelua", Partanen sanoo.

Risteilymatkustus nousukiitoon Suomessa

Suurille järville suuntautuva risteily aloitetaan Montrealista, matkan aikana käydään myös Yhdysvaltojen puolella. Kristina Cruises tarjoaa myös Grönlannista alkavaa Kanadan-risteilyä. 

"Meillä on näin alkajaisiksi vain pari risteilyä syksyllä Kanadassa, mutta tarkoitus on lisätä tarjontaa, kun saamme kokemuksia uudesta kohteesta ja näemme, kuinka matkustajat ottavat sen vastaan", Partanen sanoo.

"Risteilymatkustuksen suosio Suomessa on vasta lähtemässä varsinaiseen nousukiitoon. Kohderyhmämme myös kasvaa koko ajan. Uskomme, että Kanadan-risteilyillekin riittää kysyntää ja se vain lisääntyy tulevaisuudessa", Partanen sanoo. 

Kristina Cruises -varustamon uusien Kanadan-risteilyjen markkinointialoitus järjestettiin Kanadan suurlähettilään Andrée Noëlle Cooliganin virka-asunnossa Helsingin Töölössä. Lähettiläs tarjosi brunssilla, totta kai, pannukakkuja ja vaahterasiirappia.

Teksti Susanna Särkkä, kuvat Marja-Liisa Kinturi

Matkailutoimittajien Killan puheenjohtaja vaihtui

Matkailutoimittajien Killan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu toimittaja Heikki Kähkönen Helsingistä. Killan pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Nokela siirtyi hallituksen rivijäseneksi. Nokela oli Killan puheenjohtajana 21 vuotta.

Heikki Kähkönen, 53, työskentelee Viisi Tähteä -verkkolehden toimituspäällikkönä. Hän ollut toimittajana ja media-alan eri tehtävissä vuodesta 1986.

Matkailutoimittajien Kilta on matkailusta kirjoittavien toimittajien ja valokuvaajien yhdistys, joka on perustettu 1969. Jäseniä yhdistyksessä on noin 100.

Yhdistys on jakanut vuodesta 1972 lähtien tunnustuksia parhaille matkailutuotteille ja alan ansioituneille henkilöille. Kilta julkaisee myös vuosittain Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet -käsikirjan, jonka vuoden 2017 painos ilmestyy lähipäivinä.

Lisätietoja antavat:
Heikki Kähkönen, puheenjohtaja, p. 050 353 8885, heikki@viisitahtea.com
Ritva Törmänen, sihteeri, p. 050 403 9923, sihteeri@matkailutoimittajienkilta.fi

We are in love:

Kiinalaiset löysivät Suomen

Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen isännöi Killan ryhmää Team Finland -talossa 27. helmikuuta. Hän mainitsi, että viime vuosi oli "käsittämättömän nosteen vuosi Suomen matkailussa". Useat kansainväliset mediat ovat hehkuttaneet maatamme turvallisena, eksoottisena ja rauhallisena matkailukohteena. Ryhmämatkojen ohella myös yksittäiset matkailijat löysivät varsinkin talvisen Pohjois-Suomen. "Lappi oli loppuunmyyty jo lokakuussa".
Paavo Virkkunen kertoi Suomen houkuttelevan nyt erityisesti kiinalaisia matkailijoita. Muutamassa vuodessa kiinalaisten osuus tänne tulevista on noussut sijalle viisi, naapurimaiden Venäjän ja Ruotsin sekä Keski-Euroopan Saksan ja Ison-Britannian jälkeen.
  • Teemojamme ja valttejamme ovat puhdas luonto, monipuolinen city-kulttuuri, nautinnolliset hyvinvointipalvelut ja hyvä ruoka. Monelle aasialaiselle vaikkapa puhdas ilma on iso elämys, selvitti nyt vuoden Visit Finlandia luotsannut, Finnair-konsernissa pitkään työskennellyt Virkkunen. 
  • Kiinalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on pitkän ja systemaattisen työn tulosta, mutta nykyisin sosiaalisen median vaikutusta ei voi kieltää. Arviot matkailukohteista ja niiden palveluista leviävät somessa hyvässä ja huonossa. Kiinalaisen We are in love -reality-tv-ohjelman kolmen jakson kuvaukset tunnelmallisessa Lapissa poikivat paljon. Levillä kuvattua ohjelmaa seurasi 350 miljoonaa kiinalaista, ja Suomi-tunnettuus nousi huimasti kertaheitolla. 
Suomen suosioon vaikuttaa osaltaan myös maailmanpolitiikka. Turvallinen ja toimiva maa houkuttelee monia. Visit Finlandiin ja matkailuyrittäjille tulee kyselyjä myös pieneltä, mutta erittäin varakkaalta kohderyhmältä. "Suomessa ei ole yhtään seitsemän tähden hotellia, se on selkeä puute", sanoi Paavo Virkkunen toivoen, että matkailualaan investoitaisiin kaikilla tasoilla enemmän.

Suomen panostus matkailumarkkinointiin on yhä alemmalla tasolla verrattuna naapurimaihin. Kun Tanska ja Norja kumpikin laittavat likoon noin 30 miljoonaa euroa ja Ruotsi 27 miljoonaa, Suomelta liikenee vain 10,1 miljoonaa (vuosina 2008-2016). Tämä Visit Finlandin graafi kertoo miksi matkailuun kannattaa sijoittaa.

Suomessa matkailu työllistää suoraan noin 140 000 ihmistä. Visit Finlandin, joka ennen tunnettiin Matkailun edistämiskeskuksena, palveluksessa on nyt nelisenkymmentä ihmistä. Se on osa työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivaa Team Finlandin Finprota, johon kuuluvat myös Export Finland ja Invest in Finland.

Matkailujohtaja Paavo Virkkusella on suora yhteys ministeriön päättäjiin ja toive saada lisärahoitusta matkailumarkkinointiin. Suomen saavutettavuus on nyt hyvällä tasolla kiitos suorien lentojen, mutta majoituskapasiteetti ja palveluhenkilöstö ovat tiukilla jos kaikki 50 000 kiinalaista todellakin tulevat tänä vuonna Suomeen ja haluavat kokea Lapin lumon. Kuva Marja-Liisa Kinturi.

Kiinalaisia vetää Suomeen puhdas luonto, rauhallisuus, eksoottiset elämykset kuten lumi, joulupukki, poroajelut ja kelkkasafarit myös revontulet. Niinpä Lapissa on palkattu revontulivahteja, jotka herättävät matkailijat katsomaan näitä komeita luonnonihmeitä. Kuva Markus Kiili/Visit Finland.

50 vuotta mökkilomailua

Suomalainen mökkilomailu on 50 vuodessa kehittynyt harvojen mökinomistajien nautinnosta kaikille tarjolla olevaksi virkistysmuodoksi, kun Lomarengas on koonnut vapaina olevat mökit kattavaksi tarjonnaksi sekä koti- että ulkomaisten lomaviettäjien ulottuville lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa.